Mä itken.

[moi]

sinne yliopistoon voi hakea vaikka vähän myöhemminkin, teet nyt jotain joka kiinnostaa esim. töitä ja perustat perheen ja haet sitten yliopistoon

 

[persikkatassu]

Mie olin ihan samassa tilanteessa muutama vuosi sitten, paitsi kouluun pääsin ekalla yrittämällä, tosin AMK, mutta ala on sellanen, johon pääsi alle 10% hakijoista. No, koulussa iski vauvakuume entistä pahempana ja lapsen onneksi sain. Kuitenkaan koulusta ei saa olla poissa sitä kolmea vuotta, yliopistossakin on tietty aika, minkä saa yhteensä opiskella. Ja kun ekan lapsen sain, niin alko heti tehdä toista mieli. Jos toinen tulee, niin koulupaikka on sit menetetty ja alanvaihto edessä.

Eli suosittelisin sinuu yrittämään lasta ja hakemaan kouluun. Koulun alotusta saa lykätä kaks vuotta. Jos taas jää kesken koulun äippälomalle, niin oma ryhmä valmistuu aiemmin ja menettää vertaistuen, joutuu tutustumaan uudelleen ihmisiin, kurssit voi mennä sekasin jne.

Mitä päätätkin, niin onnea matkallesi! Mut oma lapsi on maailman ihanin :heart: :heart: Ja kovasti se pieni on sulattanu akateemikkojen sydämet suvussa, vaikka aluks minuu ihan pöljänä pidettiinkin raskauduttuani kesken koulun

 

[vieras]

No hyvänen aika. Voihan sitä elämässä tehdä asioita eri järjestyksessä kuin on tavallisinta. Opiskelu ja perhe-elämä sopivat oikein kivasti yhteen. Turhaa on niin kovasti yrittää kontrolloida asioita. Vaikka menisi muutama vuosikin lasten kanssa, niin sittenhän on tenavat tehtyinä nuorena ja voit keskittyä opiskeluihin yms.

 

[ee]

persikkatassu, miksi vaihtaa alaa, jos lähes valmiin saa päätökseen hakemalla uudestaan paikkaa? Versus hakemalla täysin toiselle alalle ja tekemällä koko tutkinnon.

Vaikka noin ylipäätään olen kyllä sitä mieltä, että äitiysloman poissaolokiintiöön lukeminen on varsin syvältä ja vähän kyseenalaistakin... Vaan pistääpä itselläkin vauhtia tahtiin, sitähän ne tietysti haluavatkin.

 

[vieras]

Olet vielä nuori ja ehdit aivan loistavasti tehdä elämässäsi vaikka mitä! Lasten hankkimista ei tosin kannata lykätä ihan hamaan tulevaisuuteen, mutta opiskelua ja työelämää ehdit vielä nähdä. Sellainen varoituksen sananen tuosta oman opiskelualan pohdinnasta, että lapsen saaminen ja äitiys voivat yllättävän paljon muuttaa naisen arvomaailmaa ja ajatuksia. Itsekin olen opiskellut paljon ja valmistunut sekä ammattikorkeasta että yliopistosta, tehnyt töitäkin jo 10 vuotta kaiken ohella. Nyt äitiyden myötä alat joihin olen kouluttautunut ja työ, jota olen tehnyt, tuntuvat menettäneen merkityksensä ja kiinnostuksen kohteeni ovatkin aivan jossain muussa. Kotiäitiyttä on vielä onneksi pari vuotta ainakin jäljellä ja on aikaa pohdiskella omaa tulevaisuutta. Ihan mahdollisena näen senkin vaihtoehdon, että lähden vielä opiskelmaan kolmatta tutkintoa.

 

[persikkatassu]

persikkatassu, miksi vaihtaa alaa, jos lähes valmiin saa päätökseen hakemalla uudestaan paikkaa? Versus hakemalla täysin toiselle alalle ja tekemällä koko tutkinnon.

Vaikka noin ylipäätään olen kyllä sitä mieltä, että äitiysloman poissaolokiintiöön lukeminen on varsin syvältä ja vähän kyseenalaistakin... Vaan pistääpä itselläkin vauhtia tahtiin, sitähän ne tietysti haluavatkin.

No, en halua enää sitä ammattia ja kuitenkin opintopisteet säilyy rekisterissä 10 vuotta, eli voin anoa niitä hyväksluettavaks toiseen amk tutkintoon. Kuitenkin liittyyvät samaan aiheeseen. Ja koska muutettiin entisestä koulusta 240km päähän, niin koulumatka olis liian pitkä. Ja kun toinen ala tuntuu omemmalle.