mä itken, auttakaa mua

[itken]

miehen kanssa menee todelle, siis todella huonosti. Me ei puhuta, sängyssä ei ole mitään.
Ja jos minä otan puheeksi meidän suhteen se on aina väärä hetki, väärä sitä ja väärä tätä. Viimeksi taas kerran sovittiin että hän ottaa asian puheeksi kun hänelle sopii, siitä jo kaksi viikkoa. Ja hän ihmettelee että mikä nyt......
Vetoaa siihen että aikaisemminkin ollut huonompia kausia.
Sängyssä hänen kosketuksensa inhottaa minua.

 

[itken]

auttakaa nyt joku

 

[odota]

Odota jos se on huono oikeasti huono kausi, mun mies on samanlainen. Mitä enemmän ajattelet sitä huonompi olo sulle tulee.

 

[itken]

Odota jos se on huono oikeasti huono kausi, mun mies on samanlainen. Mitä enemmän ajattelet sitä huonompi olo sulle tulee.

tuskin tämä odottamalla paranee.
minulle ja lapsille ei löydy aikaa nyt eikä tulevaisuudessa.
minä tätä yksin pyöritän nyt ja tulevaisuudessa.
tällämenoa

 

[pöö]

puhu, puhu ja puhu tunteistasi miehelle. Älä syyllistä, kerro vaikka näin:minusta tuntuu, etten enää nauti kosketuksestasi, koska...tai jotain sinne suuntaan.Jos äijä kieltäytyy puhumasta, tilanne pahempi. Jos ei puhe auta, itke ja itke raivon täysillä puhuen, eiköhän mies kuule, että olet tosissani.

 

[odota]

sitten sun kannattaa miettiä kuinka mukavaa on päästä pois huonosta suhteesta, alat toteuttamaa sitä!

 

[itken]

puhu, puhu ja puhu tunteistasi miehelle. Älä syyllistä, kerro vaikka näin:minusta tuntuu, etten enää nauti kosketuksestasi, koska...tai jotain sinne suuntaan.Jos äijä kieltäytyy puhumasta, tilanne pahempi. Jos ei puhe auta, itke ja itke raivon täysillä puhuen, eiköhän mies kuule, että olet tosissani.

olen puhunut, puhunut, puhunut............
väärällä hetkellä, väärällä tavalla......
olen sanonut että haluan ollan kanssasi onnellinen

 

[Annipanni]

Kyllähän suhteeseen kuuluu hyvät ja huonot kaudet, mutta minusta tuo että hänen kosketuksensa inhottaa, kuulostaa aika vakavalta. Saisitko hänet suostumaan purkamaan asioita parisuhde terapiassa tms.?

Oletko miettinyt millä lailla aloitat keskustelun tästä asiasta. Koetko että miehesi on suhteessa se "huonommin käyttäytyvä" osapuoli, eli paistaako puheidesi rivien välistä syytös?

Vai oletko kertonut omista tunteistasi hänelle, siis sen että jopa kosketus inhottaa. Tällä tarkoita siis sitä että oletko ensin kohdannut oikeasti ne omat tunteesi, ennenkuin koetat muuttaa toista?

Voimia! Moneen kertaan jätettynä, petettynä ja hakattuna tiedän kyllä tunteesi. Toisinaan se itku pitää vaan itkeä, sen jälkeen on helpomaa purkaa omia tunteitaan, vähän puhtaammalla mielellä.

 

[itken]

sitten sun kannattaa miettiä kuinka mukavaa on päästä pois huonosta suhteesta, alat toteuttamaa sitä!

näin olen sanonut miehelle tekeväni. hän tokas että senkus. Ja lapset jää kuulemma minulle, niinkuin niitä hänelle oisin antanutkaan. Mutta silti musta asia pitäis puhumalla selvittään.

 

[itken]

Kyllähän suhteeseen kuuluu hyvät ja huonot kaudet, mutta minusta tuo että hänen kosketuksensa inhottaa, kuulostaa aika vakavalta. Saisitko hänet suostumaan purkamaan asioita parisuhde terapiassa tms.?

Oletko miettinyt millä lailla aloitat keskustelun tästä asiasta. Koetko että miehesi on suhteessa se "huonommin käyttäytyvä" osapuoli, eli paistaako puheidesi rivien välistä syytös?

Vai oletko kertonut omista tunteistasi hänelle, siis sen että jopa kosketus inhottaa. Tällä tarkoita siis sitä että oletko ensin kohdannut oikeasti ne omat tunteesi, ennenkuin koetat muuttaa toista?

Voimia! Moneen kertaan jätettynä, petettynä ja hakattuna tiedän kyllä tunteesi. Toisinaan se itku pitää vaan itkeä, sen jälkeen on helpomaa purkaa omia tunteitaan, vähän puhtaammalla mielellä.

"kallonkuristajalle" ei kuulemma lähde, ei ole mitään syytä. Vaikka toisaalta täytyy sanoa jotain hyvääkin, hän ei enää lyö.

 

[odota]

sitten sun kannattaa miettiä kuinka mukavaa on päästä pois huonosta suhteesta, alat toteuttamaa sitä!

näin olen sanonut miehelle tekeväni. hän tokas että senkus. Ja lapset jää kuulemma minulle, niinkuin niitä hänelle oisin antanutkaan. Mutta silti musta asia pitäis puhumalla selvittään.

Sä yrität pitkittää ero asiaa verukkeella että ensin pitää puhua yms. alta vaan toimimaan niin miehesi huomaa että olet tosissaan ja puhuu luultavsti sitten ku olette erossa

 

[itken]

sitten sun kannattaa miettiä kuinka mukavaa on päästä pois huonosta suhteesta, alat toteuttamaa sitä!

näin olen sanonut miehelle tekeväni. hän tokas että senkus. Ja lapset jää kuulemma minulle, niinkuin niitä hänelle oisin antanutkaan. Mutta silti musta asia pitäis puhumalla selvittään.

Sä yrität pitkittää ero asiaa verukkeella että ensin pitää puhua yms. alta vaan toimimaan niin miehesi huomaa että olet tosissaan ja puhuu luultavsti sitten ku olette erossa

ajattelen lapsiani, tämä kuitenkin heidän koti. Yksin en pysty omakotitaloa pitämään.
Miten avioeroprosessi lähtee etenemään?

 

[odota]

ensin asutaan asumuserossa, lapset kärsii aina mutta niinhän ne kärsii tälläkin hetkellä vai mitä?

 

[itken]

ensin asutaan asumuserossa, lapset kärsii aina mutta niinhän ne kärsii tälläkin hetkellä vai mitä?

Kärsii!
Miks voi miks
en pysty nyt muutakin itkemään

 

[Annipanni]

Onko miehesi sellainen, että suhdetta kannattaa kursia kokoon? Onko suhde ollut aina samanlainen, vai joskus hyväkin?

Eropäätöksen teko on varmasti vaikeaa, mutta tavan vuoksi ei kannata suhdetta jatkaa. Olen aina painottanut, että heti ei pidä hanskoja lyödä tiskiin vaan yrittää ensin kaikki keinot, mutta jos ne on jo kokeiltu, niin peesaan edellistä, alat työstämään eroa. Jos teidät on tarkoitettu toisillenne, palaatte varmasti yhteen myöhemmin. Ellei ole, on ratkaisu kaikkien osapuolien kannalta paras.

Muistan kyllä itsekin, miten huononkin suhteen aikana pelkäsi eroa, tai sitä että toinen pettää yms. ja luuli rakastavansa toista yli kaiken kaikesta pahasta huolimatta. Mutta aika on antanut objektiivisuutta ja jälkeenpäin on nähnyt miten järjetöntä ja lapsellista oli yrittää pitää pystyssä liittoa johon toinen ei panostanut ollenkaan tai ihmissuhdetta jossa kaksi täysin erilaista ihmistä jotka elämässään pyrkivät ihan eri päämääriin.

 

[lammas]

Jos jaksat niin järjestä miehelle yllätyksenä kotona joku mukava ilta. Osta tai tee miehen lempiruokia ja mahdollisesti hommaa joku pieni lahja ja käyt vielä vaikka vuokraamassa elokuvan. Joskus tuo toisen huomioiminen saattaa tollasissa tilanteissa auttaa vaikka itseäkin kaikki ärsyttäis eikä yhtään huvittais. Samaan sarjaan kuuluu myös se, että mietit mitä hyviä puolia toisessa on ja mitä hänessä rakastat ja ihan muuten vaan johonkin väliin päivästä sanot tällaisia asioita, etkä odota siinä tilanteessa toiselta sen kummempaa. Voitte myös, jos pystytte, lähteä yhdessä syömään tai toisenlaiseen ympäristöön hetkeksi, kun välillä tuo maiseman vaihdos voi auttaa molempia puhumaan. Mitä hyötyä tästä mahdollisesti on? Ainakin mies huomaa, että hän ei ole sinulle itsestään selvä ja jos ei ole täysi uuno niin tahtoo itsekin alkaa huomioida sinua jollakin tavalla. Antaessaan saa yllättävän usein. Toivottavasti miehesi ei kuitenkaan kärsi masennuksesta tai muusta josta tuo voisi johtua. Kaikilla on välillä parisuhteessa noita huonoja hetkiä ja kun ei vaan anna periksi niin aina ne menevät ohi ja seuraavalla kerralla on helpompi jo selvitellä asioita. Jos miehesi ei halua puhua asioista ja sinua kuitenkin jotkin asiat vaivaavat niin kirjoita hänelle vaikka kirje jossa kerrot miltä sinusta tuntuu. Tällä tavalla miehesi ei koe itseään painostetuksi vaan saat ilman keskeytyksiä kertoa miltä sinusta tuntuu ja hän saa lukemisen jälkeen rauhassa ajatella asioita ja ottaa ne puheeksi kun siltä tuntuu. Välillä paperille kirjoitettuna toinen saattaa ymmärtää muutenkin asiat paremmin kun ajatukset on jo valmiiksi mietitty. Toivottavasti asiat selviävät=)

 

[itken]

Onko miehesi sellainen, että suhdetta kannattaa kursia kokoon? Onko suhde ollut aina samanlainen, vai joskus hyväkin?

Eropäätöksen teko on varmasti vaikeaa, mutta tavan vuoksi ei kannata suhdetta jatkaa. Olen aina painottanut, että heti ei pidä hanskoja lyödä tiskiin vaan yrittää ensin kaikki keinot, mutta jos ne on jo kokeiltu, niin peesaan edellistä, alat työstämään eroa. Jos teidät on tarkoitettu toisillenne, palaatte varmasti yhteen myöhemmin. Ellei ole, on ratkaisu kaikkien osapuolien kannalta paras.

Muistan kyllä itsekin, miten huononkin suhteen aikana pelkäsi eroa, tai sitä että toinen pettää yms. ja luuli rakastavansa toista yli kaiken kaikesta pahasta huolimatta. Mutta aika on antanut objektiivisuutta ja jälkeenpäin on nähnyt miten järjetöntä ja lapsellista oli yrittää pitää pystyssä liittoa johon toinen ei panostanut ollenkaan tai ihmissuhdetta jossa kaksi täysin erilaista ihmistä jotka elämässään pyrkivät ihan eri päämääriin.

On ollut hyviäkin aikoja. Ja voisin jopa sanoa että onnellisia. Meillä vain ei enää mitään yhteistä

 

[odota]

annipanni puhuu asiaa, kuuntele!

 

[itken]

Jos jaksat niin järjestä miehelle yllätyksenä kotona joku mukava ilta. Osta tai tee miehen lempiruokia ja mahdollisesti hommaa joku pieni lahja ja käyt vielä vaikka vuokraamassa elokuvan. Joskus tuo toisen huomioiminen saattaa tollasissa tilanteissa auttaa vaikka itseäkin kaikki ärsyttäis eikä yhtään huvittais. Samaan sarjaan kuuluu myös se, että mietit mitä hyviä puolia toisessa on ja mitä hänessä rakastat ja ihan muuten vaan johonkin väliin päivästä sanot tällaisia asioita, etkä odota siinä tilanteessa toiselta sen kummempaa. Voitte myös, jos pystytte, lähteä yhdessä syömään tai toisenlaiseen ympäristöön hetkeksi, kun välillä tuo maiseman vaihdos voi auttaa molempia puhumaan. Mitä hyötyä tästä mahdollisesti on? Ainakin mies huomaa, että hän ei ole sinulle itsestään selvä ja jos ei ole täysi uuno niin tahtoo itsekin alkaa huomioida sinua jollakin tavalla. Antaessaan saa yllättävän usein. Toivottavasti miehesi ei kuitenkaan kärsi masennuksesta tai muusta josta tuo voisi johtua. Kaikilla on välillä parisuhteessa noita huonoja hetkiä ja kun ei vaan anna periksi niin aina ne menevät ohi ja seuraavalla kerralla on helpompi jo selvitellä asioita. Jos miehesi ei halua puhua asioista ja sinua kuitenkin jotkin asiat vaivaavat niin kirjoita hänelle vaikka kirje jossa kerrot miltä sinusta tuntuu. Tällä tavalla miehesi ei koe itseään painostetuksi vaan saat ilman keskeytyksiä kertoa miltä sinusta tuntuu ja hän saa lukemisen jälkeen rauhassa ajatella asioita ja ottaa ne puheeksi kun siltä tuntuu. Välillä paperille kirjoitettuna toinen saattaa ymmärtää muutenkin asiat paremmin kun ajatukset on jo valmiiksi mietitty. Toivottavasti asiat selviävät=)

Kiitos kannustavista sanoista.

 

[Annipanni]

Jos jaksat niin järjestä miehelle yllätyksenä kotona joku mukava ilta. Osta tai tee miehen lempiruokia ja mahdollisesti hommaa joku pieni lahja ja käyt vielä vaikka vuokraamassa elokuvan. Joskus tuo toisen huomioiminen saattaa tollasissa tilanteissa auttaa vaikka itseäkin kaikki ärsyttäis eikä yhtään huvittais. Samaan sarjaan kuuluu myös se, että mietit mitä hyviä puolia toisessa on ja mitä hänessä rakastat ja ihan muuten vaan johonkin väliin päivästä sanot tällaisia asioita, etkä odota siinä tilanteessa toiselta sen kummempaa. Voitte myös, jos pystytte, lähteä yhdessä syömään tai toisenlaiseen ympäristöön hetkeksi, kun välillä tuo maiseman vaihdos voi auttaa molempia puhumaan. Mitä hyötyä tästä mahdollisesti on? Ainakin mies huomaa, että hän ei ole sinulle itsestään selvä ja jos ei ole täysi uuno niin tahtoo itsekin alkaa huomioida sinua jollakin tavalla. Antaessaan saa yllättävän usein. Toivottavasti miehesi ei kuitenkaan kärsi masennuksesta tai muusta josta tuo voisi johtua. Kaikilla on välillä parisuhteessa noita huonoja hetkiä ja kun ei vaan anna periksi niin aina ne menevät ohi ja seuraavalla kerralla on helpompi jo selvitellä asioita. Jos miehesi ei halua puhua asioista ja sinua kuitenkin jotkin asiat vaivaavat niin kirjoita hänelle vaikka kirje jossa kerrot miltä sinusta tuntuu. Tällä tavalla miehesi ei koe itseään painostetuksi vaan saat ilman keskeytyksiä kertoa miltä sinusta tuntuu ja hän saa lukemisen jälkeen rauhassa ajatella asioita ja ottaa ne puheeksi kun siltä tuntuu. Välillä paperille kirjoitettuna toinen saattaa ymmärtää muutenkin asiat paremmin kun ajatukset on jo valmiiksi mietitty. Toivottavasti asiat selviävät=)

Tämähän kuulostaa juuri siltä tekohengitykseltä jota itse aikoinani koetin epätoivoisesti tehdä saadakseni pitää rakkaani luonani. Toimii kivasti jos suhteessa vielä satunnaista tylsistymistä ja arjistumista, eikä pariskunnalla ole ollut vain aikaa toisilleen.

Toista ihmistä ei voi muuttaa. Ihmisen on haluttava muutos itse itsessään, ennenkuin mitään voi tapahtua ja se muutos ei ehkä tapahdu hetkessä (kynttiläillallisen aikana). Toki ei mitään haittaakaan jos koetat järjestää yhteisen hetken miehesi kanssa tai kirjoittaa kirjeen. Kirjeen kirjoittaminen varmasti tekee hyvää ainakin sinulle itsellesi.

 

[itken]

Jos jaksat niin järjestä miehelle yllätyksenä kotona joku mukava ilta. Osta tai tee miehen lempiruokia ja mahdollisesti hommaa joku pieni lahja ja käyt vielä vaikka vuokraamassa elokuvan. Joskus tuo toisen huomioiminen saattaa tollasissa tilanteissa auttaa vaikka itseäkin kaikki ärsyttäis eikä yhtään huvittais. Samaan sarjaan kuuluu myös se, että mietit mitä hyviä puolia toisessa on ja mitä hänessä rakastat ja ihan muuten vaan johonkin väliin päivästä sanot tällaisia asioita, etkä odota siinä tilanteessa toiselta sen kummempaa. Voitte myös, jos pystytte, lähteä yhdessä syömään tai toisenlaiseen ympäristöön hetkeksi, kun välillä tuo maiseman vaihdos voi auttaa molempia puhumaan. Mitä hyötyä tästä mahdollisesti on? Ainakin mies huomaa, että hän ei ole sinulle itsestään selvä ja jos ei ole täysi uuno niin tahtoo itsekin alkaa huomioida sinua jollakin tavalla. Antaessaan saa yllättävän usein. Toivottavasti miehesi ei kuitenkaan kärsi masennuksesta tai muusta josta tuo voisi johtua. Kaikilla on välillä parisuhteessa noita huonoja hetkiä ja kun ei vaan anna periksi niin aina ne menevät ohi ja seuraavalla kerralla on helpompi jo selvitellä asioita. Jos miehesi ei halua puhua asioista ja sinua kuitenkin jotkin asiat vaivaavat niin kirjoita hänelle vaikka kirje jossa kerrot miltä sinusta tuntuu. Tällä tavalla miehesi ei koe itseään painostetuksi vaan saat ilman keskeytyksiä kertoa miltä sinusta tuntuu ja hän saa lukemisen jälkeen rauhassa ajatella asioita ja ottaa ne puheeksi kun siltä tuntuu. Välillä paperille kirjoitettuna toinen saattaa ymmärtää muutenkin asiat paremmin kun ajatukset on jo valmiiksi mietitty. Toivottavasti asiat selviävät=)

Tämähän kuulostaa juuri siltä tekohengitykseltä jota itse aikoinani koetin epätoivoisesti tehdä saadakseni pitää rakkaani luonani. Toimii kivasti jos suhteessa vielä satunnaista tylsistymistä ja arjistumista, eikä pariskunnalla ole ollut vain aikaa toisilleen.

Toista ihmistä ei voi muuttaa. Ihmisen on haluttava muutos itse itsessään, ennenkuin mitään voi tapahtua ja se muutos ei ehkä tapahdu hetkessä (kynttiläillallisen aikana). Toki ei mitään haittaakaan jos koetat järjestää yhteisen hetken miehesi kanssa tai kirjoittaa kirjeen. Kirjeen kirjoittaminen varmasti tekee hyvää ainakin sinulle itsellesi.

Kirjoitin sähköposti kirjeen........... en syyttänyt, nyt ehkä vähän helpompi olla.

 

[Annipanni]

Ero huonostakaan suhteesta ei ole koskaan helppo. Ikävä (ja tottumus) on raastava kokemus vielä pitkäänkin. Myös helpotuksen tunne saattaa tulla, mutta erityisesti kun perheessä on lapsia, on uuden elämän aloittaminen raskas prosessi.

Meillä kaikilla on kuitenkin vain yksi elämä. Yhtään päivää ei takaisin saa ja lapsesikin olisivat varmasti onnellisempia kahdessa perheessä jossa ei riidellä, kuin yhdessä jossa isä ja äiti eivät ole onnellisia (ja ilmeisesti riitelevät?). Lapset kyllä sopeutuvat, iästään riippuen eri tavoin. Mutta lapsen käyttäminen kiistakapulana on anteeksi antamatonta, vaikka suhteen toinen osapuoli olisi pettänyt tms. Lapsi ei ole koskaan syypää tilanteeseen ja on siis oikeutettu molempiin vanhempiinsa ilman ehtoja.

Tiedän kyllä nuo miehet jotka sanoo, ettei suostu kallonkutistajalle vaikka olisi mikä. Tällä hetkellä itselläni on maailman paras mies/isä, mutta erilaisissa keskusteluissamme on tullut ilmi, että hänkin pitää avioliittoneuvojalle tms. menoa tarpeettomana; "ellei itse pysty ongelmia ratkomaan, niin ei sitä ulkopuolinenkaan voi". Kummallista miten moni mies ajattelee noin. Itse olen eri mieltä, psykologi saattaa pystyä avaamaan aivan uusia näkökantoja, sekä herättämään ihmisen itse näkemään omat henkilökohtaiset ongelmansa, jotka parisuhteeseen heijastuu.

 

[Annipanni]

Vielä tuli mieleen, että voit myös mennä itsekin psykologille tai avioliittoneuvojalle, ellet saa miestä mukaan. Ei välttämättä pelasta liittoasi, mutta mistäs sitä tietää. Mehän olemme toisillemme peilejä.

 

[vieras]

Oi miksi miehet sekoaa eikä suostu puhumaan? Tähän kuin tietäisi vastauksen niin olisi viisas. Aina lapset kärsii ja meidän tapauksessa vielä enemmän koska tulevat menettämään isänsä kokonaan koska tulemme muuttamaan toiseen maahan. Harmillista mutta muita vaihtoehtoja ei todellakaan ole, enkä voi asialle mitään. Halua yrittää olisi mutta kun toinen ei suostu puhumaan niin minkäs teet?