Mä haluan bulimian tai anoreksian!

[vieras]

No en nyt suoraan niin vaikka otsikkoon laitoinkin, mutta joskus käy mielessä että sairastuispa vaikka bulimiaan että laihtus Ahdistaa nämä läskit ja olen yrittänyt laihtua mutta ei onnistu, heti kun on vähän huonompi päivä niin ruokaakin menee ihan ahmimalla. Juttelin yhden ylipainoisen ystävän kanssa ja hänkin kertoi että samanlaisia salaisia ajatuksia hänelläkin, on jotenkin sellainen tyhmä kuvitelma että sairaistuisi-laihtuisi-ja kun on laiha niin yhtäkkiä olisikin täysin terve.
Miten se laihdutus oikein onnistuu, mistä siihen saa oikeesti apua????????????

 

[vieras2]

Jossain mainittiin että kannattaa miettiä, miksi syö. Osa nimittäin syö "tunteisiinsa" eikä nälkäänsä.

 

[Pinki]

minulla auttoi asenteen vaihto. pikkuhiljaa ruoka terveellisemmäksi ja lisää liikuntaa.
ja taisi se elämä muutenkin muuttua, kun erosin silloin exästä....

 

[vieras]

Jossain mainittiin että kannattaa miettiä, miksi syö. Osa nimittäin syö "tunteisiinsa" eikä nälkäänsä.

Miten siinä kohtaa hillitsee itsensä, siinä kohtaa kun alkaa tekemään mieli ruokaa niin sitä ihan sokaistuu ja syö ja syö ja syö niin paljon että maha tulee kipeäks ja huono olo ja tietenkin muutenkin olo on kurja ja itkettää. Mutta en vaan osaa hillitä sitä.

 

[vieras]

Älä toivo sellaista mitä et oikeasti halua!! Minulla ollut anoreksia ja kauan menee, että siitä toipuu! Jos toipuu koskaan!
Itselläni tilanne meni aika pahaksi ekan raskauden jälkeen, kun inhosin omaa ulkomuotoani.
Nyt toisen raskauden jälkeen tilanne on vähän parempi, olen jo armollisempi itselleni vaikka tuota mahaa tuossa vielä onkin, ylimääräistä painoa periaatteessa ei.
Itsekin olen aina ollut pitkä ja todella hoikka, olen edelleen ja silti koen itseni lihavaksi ajoittain.

Homma kun ei mene niin, että jos nyt sairastuisit, olisit kohta taas hoikka ja terve! Ole onnellinen sitten vaikka vähän tukevampanakin, ettei sinun tarvitse elää näin, että mietit koko ajan vain mitä olet syönyt ja mitä voit vielä syödä, varsinkaan kun minäkin voin oikeasti syödä mitä tahansa, paitsi että koska oma mieli tekee kaikesta "vaarallista" painolleni! E ole kivaa elää näin, ja vaikka kovasti teen töitä tämän eteen joka päivä, niin vaikuttaa varmasti elämääni koko lopun ikääni.

 

[toinen vieras]

En osaa suoraan neuvoa, kun en ole koskaan pahemmin laihduttanut, sillä olen pysynyt normaalipainoisena aina. Mutta kun lähdin miettimään asiaasi omasta näkökulmasta ja tavastani pysyä normaalipainoisena tuli mieleeni tällainen.

Mitäs jos unohtaisit laihduttamisen nyt vaikka vuodeksi ihan kokonaan? Eihän kuitenkaan laihuus ole tärkeintä vaan terveys. Sitten katso kriittisesti omia elintapojasi ja hanki terveellisistä elintavoista tietoa. Sen jälkeen mieti vaikka kaksi mielellään pienehköä asiaa, jotka haluaisit muuttaa. Vaikkapa lisää ruokavalioosi jotain terveellistä, kuten vihanneksia. Tai ota tavaksi harrastaa jotain urheilua kahdesti viikossa. Tai opettele syömään säännöllisesti tavallista terveellistä ruokaa. Useampi ateria päivässä.

Sitten kun olet noudattanut noita jokseenkin pari kuukautta, muuta joku uusi juttu. (Eikä repsahduksista silloin tällöin tarvitse välittää. Syöväthän normaalipainoisetkin joskus pitsaa. Kokonaisuus merkitsee.)

Nämä kaikki ovat asioita, jotka parantavat mahdollisuuksiasi terveeseen elämään ja siihen, että voit hyvin. Lisäksi ne jossain vaiheessa todennäköisesti näkyvät painossasi. Ja jos eivät näy, voit joka tapauksessa paljon paremmin vuosien myötä.

 

[toinen vieras]

Kuulostaa siltä, että käytät ruokaa myös lohdutuskeinona itsellesi. Löytäisitkö jonkun muun jutun josta tulee hyvä olo? Kokeile sitä seuraavan kerran. Kun on paha olla on entistä vaikeampi vielä kieltää itseltään helpottavalta tuntuva asia, joten ehkä on parempi, jos et varsinaisesti kiellä itseltäsi ahmimista, vaan lupaat itsellesi, että saat sen jonkun muun kivan jutun.

Ja yritä hankkia niitä muita hyvältä tuntuvia asioita lisää ja totuttaa itsesi niihin palkintona, ehkä ruuan käyttäminen siihen ainakin vähenee.

 

[vieras]

Älä toivo sellaista mitä et oikeasti halua!! Minulla ollut anoreksia ja kauan menee, että siitä toipuu! Jos toipuu koskaan!
Itselläni tilanne meni aika pahaksi ekan raskauden jälkeen, kun inhosin omaa ulkomuotoani.
Nyt toisen raskauden jälkeen tilanne on vähän parempi, olen jo armollisempi itselleni vaikka tuota mahaa tuossa vielä onkin, ylimääräistä painoa periaatteessa ei.
Itsekin olen aina ollut pitkä ja todella hoikka, olen edelleen ja silti koen itseni lihavaksi ajoittain.

Homma kun ei mene niin, että jos nyt sairastuisit, olisit kohta taas hoikka ja terve! Ole onnellinen sitten vaikka vähän tukevampanakin, ettei sinun tarvitse elää näin, että mietit koko ajan vain mitä olet syönyt ja mitä voit vielä syödä, varsinkaan kun minäkin voin oikeasti syödä mitä tahansa, paitsi että koska oma mieli tekee kaikesta "vaarallista" painolleni! E ole kivaa elää näin, ja vaikka kovasti teen töitä tämän eteen joka päivä, niin vaikuttaa varmasti elämääni koko lopun ikääni.

Tiedän enkä minä oikeasti sitä halua, se on vaan sellainen ajatus mikä tulee kun tuntuu että mikään ei auta. Epätoivo.

Olen onnistunut laihtumaan nyt 13kg mutta siihen se tyssäsi, nyt mennyt pari viikkoa että joka ikinen päivä menee mässäilyksi jossain vaiheessa ja se harmittaa. Huomasin että sillon kun pystyn koko päivän syömään kevyesti ja terveellisesti olokin on parempi mutta nyt kun on mässäillyt niin ei jaksa mitään muutakaan, ihan väsynyt olo. Mistähän sais jotain voima-ainetta jolla jaksaisi olla pirteä päivästä toiseen, sillon kun menee hyvin ja jaksaa touhuta niin syönkin terveellisesti ja vähemmän.

 

[vieras2]

Jossain mainittiin että kannattaa miettiä, miksi syö. Osa nimittäin syö "tunteisiinsa" eikä nälkäänsä.

Miten siinä kohtaa hillitsee itsensä, siinä kohtaa kun alkaa tekemään mieli ruokaa niin sitä ihan sokaistuu ja syö ja syö ja syö niin paljon että maha tulee kipeäks ja huono olo ja tietenkin muutenkin olo on kurja ja itkettää. Mutta en vaan osaa hillitä sitä.

Kun käyt kaupassa, niin älä osta herkkuja, vaan tavallista ruokaa ja hedelmiä/vihanneksia. Hedelmiä on hyvä ahmia.

Meillä ei enää osteteta vierasvara keksejä, kun yleensä ne päätyy oman väen puputukseen.

 

[Kumma kulkija]

Älä halua sellaista, on kuin salaa haluaisit itsesi kuolevan pois. Olen lukenut että pitkään sairastanut bulimiaa voi saada aivoveren vuodon aivoihin kohdistuvasta paineesta ku oksentelee paljon ja huonosti on käyny monelle anorektikollekki, kuihtua pois. Ne on sairauksia, älä niitä halua. Ota terveellinen suhtautuminen, valitse aina kevyin vaihtoehto, syö vaikka puolet mitä olit ajatellut, ja ala liikkua, aluksi vaikka kilsa päivässä ja siitä kasvatat kilometrejä. Yritän vain stempata, enhän mie tiiä kaikkia. :hug:

 

[vieras]

Jossain mainittiin että kannattaa miettiä, miksi syö. Osa nimittäin syö "tunteisiinsa" eikä nälkäänsä.

Miten siinä kohtaa hillitsee itsensä, siinä kohtaa kun alkaa tekemään mieli ruokaa niin sitä ihan sokaistuu ja syö ja syö ja syö niin paljon että maha tulee kipeäks ja huono olo ja tietenkin muutenkin olo on kurja ja itkettää. Mutta en vaan osaa hillitä sitä.

Kun käyt kaupassa, niin älä osta herkkuja, vaan tavallista ruokaa ja hedelmiä/vihanneksia. Hedelmiä on hyvä ahmia.

Meillä ei enää osteteta vierasvara keksejä, kun yleensä ne päätyy oman väen puputukseen.

ei sen tarvi olla edes mitään herkkua, mä voin himoissani keittää vaikka pussillisen makaroonia ja syödä pelkällä sillä vatsani kipeäksi.