Toggle sidebar

Mä en ymmärrä miksi naiset tekee lapsia....

Vastaa
Alkuperäinen kirjoittaja voi ei taas:
Anteeksi nyt mutta KOSKA äidit on olleet kotona leikkimässä lastenhoitajaa? Ei koskaan. Naiset on aina raataneet ja tehneet töitä, pelloilla, tehtaissa, keskiajalla ties missä. Lapsista on huolehtineet yleensä vanhukset, jotka eivät enää kykene työhön.

Tämä on ihan nykyajan keksintö että äitien pitäis olla kotona ihan vaan lasta hoitamassa. Ihan kuin koskaan ois pystytty sellaseen ylellisyyteen. :D
Click to expand...

Komppaan tätä. Joillain on ilmeisesti vähän yliromantisoitu kuva menneisyydestä ja he ovat katsoneet liikaa amerikkalaisia 40-luvun elokuvia. Totta kai joillain harvoilla oli mahdollisuus joitain vuosikymmeniä sitten jäädä kotirouvaksi, mutta valtaosa asui kyllä siihen aikaan maaseudulla, jolloin se kotona oleminen oli vähän jotain muuta kuin nykyisin. Etenkin kesäaikaan äidinkin työpanos kului kyllä pääasiassa ulkotöissä, ja lasten hoidosta vastasi isovanhemmat tai vanhemmat lapset tai kuka milloinkin sattui olemaan saatavilla.
 
minä en ymmärrä niitä jotka hankkiutuvat raskaaksi mielessään lopputulos: terve, normaali vauva. Ja jos ilmenee jotain niin mennään keskeytykseen. Älkööt hankkiko lapsia ollenkaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ???:
Mitä ihmettä??? Eivätkö kotihoidossa olevat lapset itke,huuda tai kiukuttele koskaan??? Tämä oli ihan uutta. Tai jos itkevät ja kiukuttelevat, niin miksi ihmeessä, kun heillähän pitäisi kaikki olla hyvin, kun saavat olla kotona?
Click to expand...

Normaali lapsi kiukuttelee, tiedät sen itsekin. Mutta kotona lapsi saa tarvittaessa vanhemmilta läheisyyttä ja syliä. Päiväkodissa asiat tuskin on niin. Hoitajilla ei ole aikaa lohduttaa jokaista pientä.
Mä olen kuullut vähemmän mairittelevia juttuja kuinka ne pienimmät hoidetaan päiväkodissa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Horuksen silmä;23144901:
Mä viittaan tällä tohon toiseen alotukseen, missä oli kyse naisten syrjäytymisestä työelämässä jos he jäävät kotiin hoitamaan lapsiaan pidemmäksi aikaa.
Click to expand...

Tämähän nyt on jo tilastojen valossa selvää, että naiset todellakin syrjäytyvät työelämässä, jos jäävät kotiin pidemmäksi aikaa. Ja kyllähän tämä tekijä osaltaan vaikuttaa siihen, että nuoria naisia ei yleensä mielellään palkata töihin, ainakaan jos tarjolla on edes puoliksikaan yhtä pätevä mieshakija, koska kotiin jäävä nainen aiheuttaa niin paljon ylimääräistä vaivaa ja kustannuksia työnantajalle.
Ja kyllähän tuo kotona olo ja sitä myöten pienempi palkka vaikuttaa merkittävästi myös naisen kertyvään eläkkeeseen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ...:
Komppaan tätä. Joillain on ilmeisesti vähän yliromantisoitu kuva menneisyydestä ja he ovat katsoneet liikaa amerikkalaisia 40-luvun elokuvia. Totta kai joillain harvoilla oli mahdollisuus joitain vuosikymmeniä sitten jäädä kotirouvaksi, mutta valtaosa asui kyllä siihen aikaan maaseudulla, jolloin se kotona oleminen oli vähän jotain muuta kuin nykyisin. Etenkin kesäaikaan äidinkin työpanos kului kyllä pääasiassa ulkotöissä, ja lasten hoidosta vastasi isovanhemmat tai vanhemmat lapset tai kuka milloinkin sattui olemaan saatavilla.
Click to expand...

Niinpä, ja niillä rikkailla kotirouvillakin oli erikseen lastenhoitajat. Eli todellakin naiivi uskotella että vain nykyään äidit delegoisi lastenhoidon muualle, koskaan ei ole sellasta aikaa ollut että kotona sitä vaan lapsia hoideltaisiin. Todellakin on elokuvia katseltu liikaa. :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja mielipide tämäkin;23145075:
minä en ymmärrä niitä jotka hankkiutuvat raskaaksi mielessään lopputulos: terve, normaali vauva. Ja jos ilmenee jotain niin mennään keskeytykseen. Älkööt hankkiko lapsia ollenkaan.
Click to expand...

En mäkään ymmärrä. Mutta en tunne ketään joka olisi hankkiutunut raskaaksi noilla kriteereillä. Ja päätynyt keskeytykseen koska olisi pettynyt siihen että lapsi ei olisikaan ollut terve.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Horuksen silmä;23145090:
Normaali lapsi kiukuttelee, tiedät sen itsekin. Mutta kotona lapsi saa tarvittaessa vanhemmilta läheisyyttä ja syliä. Päiväkodissa asiat tuskin on niin. Hoitajilla ei ole aikaa lohduttaa jokaista pientä.
Mä olen kuullut vähemmän mairittelevia juttuja kuinka ne pienimmät hoidetaan päiväkodissa.
Click to expand...

Itse olen kuullut juttuja myös tarhoista, joissa hoitajat ovat aivan ihania ja varmasti huomioivat lapsia. Totta kai huonojakin tarhoja on, mutta niin on huonoja vanhempiakin. Jatkuvasti kuulee ja näkee vähemmän mairittelevia esimerkkejä aivan kamalista vanhemmista.
 
Minä taas en ymmärrä miksi niitä lapsia pitää vääntää nelikymppisenä ;) Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa...

äiti, jolla molemmat lapset kotona yli 2-vuotiaaksi
 
Mä oon miettinyt tätä töihin menoa vs. kotona oloa ja itselle parempi vaihtoehto olis mennä sinne töihin, ei se voi oikeasti enää lapsellekkaa olla hyvä homma et äiti jämähtää neljän seinän sisälle, höpöttelemään itekseen ja masentuu, ainoastaan työelämä pystyy tarjoamaan mulle ne virikkeet ja kontaktit joiden avulla pysyn virkeänä ja sosiaalisena..

Toki itsekkin mietin sitä että alle 1v. on melko pieni menemään hoitoon, mutta on onni asua pienellä paikkakunnalla jossa on mahdollisuus saada lapsi pph:lle joka ei ole ylityöllistetty.. :)
 
Ja hyviä ihmisiä on ennenvanhaankin kasvanut, vaikkeivat äidit ole niille kotona virikkeitä keksineet ja lasten kanssa puuhailleet, ei ole ollut vauvauinteja ja muskareita.. mutta silti jostain kumman syystä ennen tehtiin vielä hyviä kunnon ihmisiä, ei taida nykymuksuista enää sellasia kasvaa vaikka kuinka kotona hössötetään ja äiti on 24h "kasvattamassa".
Antakaa mun kaikki kestää.
 
[QUOTE="vieras";23145134]Minä taas en ymmärrä miksi niitä lapsia pitää vääntää nelikymppisenä ;) Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa...

äiti, jolla molemmat lapset kotona yli 2-vuotiaaksi[/QUOTE]

Mitäs luulet, kuinka moni 40 kymppinen lapsen vääntäjä on ns uraäiti?
 
Miksi pitää hommata työ ja ammatti, jos aikoo jäädä kotiin niiden lasten kanssa? Voisi sitä näinkin päin kysyä.

Minä nyt en osaa kyseenalaistaa oikeuttani lisääntyä siksi, että en aio olla kotona siihen asti, että lapsi on 3-vuotias... sitä paitsi, on sillä lapsella isäkin. Minä alan kohta oikeasti kannattaa tätä 6+6+6 mallia, jossa isän on oikeastaan pakko jäädä kotiin. Ei sillä, että se tätä syyllistävää nakutusta naisille lopettaisi, mutta tulisipahan sitä nakutusta sitten miehillekin ;)

Sitä paitsi, jos jään kotiin, niin se tarkoittaa sitä, että kun lapset ovat isompia, minulla on huonompi palkka ja asema töissä. Ei sekään minusta hyvä juttu ole.
 
Mä en ymmärrä miksi lasta pitäisi pitää kohdussa vielä syntymänkin jälkeen, jossain sellasessa kuplassa missä on vain lapsi ja äiti. Ei koskaan ole niin tehty, ja kuten huomaamme nykyajan lapsista, ei koskaan ois kannattanut edes sille linjalle lähteä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Horuksen silmä;23145163:
Mitäs luulet, kuinka moni 40 kymppinen lapsen vääntäjä on ns uraäiti?
Click to expand...

En osaa luulla mitään, heidän motiiveistaan en tiedä.

Olen tehnyt abortin, sittemmin 2 lasta ja sairaan olisin abortoinut. Kamalaa, eikös?
 
Kaikkea ei voikaan ymmärtää. Enemmän kuin sitä että naiset lähtevät töihin lapsen ollessa vuosikas, ihmettelen miehiä jotka eivät jää kuukaudeksikaan lapsen kanssa kotiin. Kummallakohan tuossa oikeatsi mahtaa ura ajaa lapsen ohi?

Muuten elämä olisikin ihanan helppoa jos voisi ajatella ja toimia noin itsekkäästi että minä vain haluan hoitaa lasta kotona 3v ja se siitä. Mitään uraa minulla ei ole eikä korkeaa koulutusta, tiedän että sairaanhoitajan työlleni löytyy kyllä tekijä siksi aikaa kun olen lasten kanssa kotona eli mitään tällaisia velvollisuuksia minulla ei uran puolesta ole. Toisaalta minulla ei myöskään ole oikeutta omia koko vanhempainvapaatani mieheltä joka haluaa myös olla oman aikansa koti-isänä. Ei meillä ole omakotitaloa eikä autoa, kerrostalokolmioon mahdutaan vielä 5-henkisenä perheenäkin eli kyse ei ole edes noin ylimitoitetuista kuluista.

Kuitenkin meillä lapsilla on ollut omat tarpeensa jotka ovat tehneet päivähoidon heille tarpeelliseksi jo ennen 2v ikää. Kolmannesta lapsesta nyt ei vielä tiedä kun tämä on vasta pieni vauva. Nyt ollaan laskeskeltu että hoidettaisiin hänet kotona 2v asti ja sitten toinen meistä jäisi tekemään töitä osa-aikaisena niin ettei hoitopäivät venyisi liikaa. Mutta jos tosissaan alkaa näyttää siltä että hänelläkin ilmenee kehityksessä viivettä niin mielummin sitten tingitään tusota omasta tavoitteestamme ja lapsi saa aloittaa hoidossa jo 1,5v ikäisenä niin että toinen vanhempi tekee 50% työaikaa. Aika sitten näyttää.

Onneksi päivähoidon aloittamisen ei tarvitse tarkoittaa täysiä hoitopäiviä, meillä kumpikaan noista isommista lapsista ei ole koskaan joutunut - ja nyt voisin jo vissiin sanoa ettei tule joutumaankaan - olemaan täyttä aikaa hoidossa. Eikä se vanhemmuus ja lasten kanssa vietetty aika suinkaan lopu siihen kun äiti palaa töihin ja lapsi aloittaa hoidossa.
 
Onneks tänäpäivänä voi jättää myös miehen kotiin hoitamaan lasta, ja itte olla vain sen pakollisen ajan :)

Ja näille jotka elävät historian heinäntekoajoissa, jolloin naiset olivat kodinhoitajia: MAAILMA ON MUUTTUNUT! Muutu mukana tai jää rannalle kiukuttelemaan :D
 
[QUOTE="minä";23144857]Minä en vaan voi ymmärtää, että miten se lapsen elämä menee pilalle siitä, että elämässä on muutakin kui se oma äiti. Itselläni on erittäin lämpimät muistot lapsuudestani, vaikka olen ollut hoidossa aivan pienestä. Muistan edelleen lämmöllä ihanaa pph:ta ja hänen lastaan ja kaikkia leikkejä siellä. Kuitenkin minulla on kasapäin hyviä muistoja myös perheen kanssa vietetystä ajasta niin kotona, mökillä kuin erilaiasilla reissuilla kotimaassa ja ulkomailla. En koskaan ole kokenut, että minut olisi jotenkin sysätty muiden hoidettavaksi, ei pieni lapsi näe asiaa niin. Mieheni on hoidettu kotona ja hänellä on paljon enemmän katkeruutta vanhempiaan kohtaan. Häntä harmitti myös suunnattomasti, kun perheellä ei ollut rahaa tehdä juuri muuta, kuin olla kotona. Hyvä lapsuus koostuu monista palasista ja on muutakin kuin ne 2-3 ensimmäisä vuotta.[/QUOTE]


Hieno kirjoitus ja asia mika usein unohdetaan. Mina myos nautin suunnattomasti olostani pph:lla seka paivakodissa, vaikka ujo lapsi olinkin. Lapsen onni ei koostu siita etta pelkka aiti hanta hoitaa.
 
[QUOTE="vieras";23145200]Miksi pitää hommata työ ja ammatti, jos aikoo jäädä kotiin niiden lasten kanssa? Voisi sitä näinkin päin kysyä.

Minä nyt en osaa kyseenalaistaa oikeuttani lisääntyä siksi, että en aio olla kotona siihen asti, että lapsi on 3-vuotias... sitä paitsi, on sillä lapsella isäkin. Minä alan kohta oikeasti kannattaa tätä 6+6+6 mallia, jossa isän on oikeastaan pakko jäädä kotiin. Ei sillä, että se tätä syyllistävää nakutusta naisille lopettaisi, mutta tulisipahan sitä nakutusta sitten miehillekin ;)

Sitä paitsi, jos jään kotiin, niin se tarkoittaa sitä, että kun lapset ovat isompia, minulla on huonompi palkka ja asema töissä. Ei sekään minusta hyvä juttu ole.[/QUOTE]

Totta, nykysin automaattisesti oletetaan että äiti on se joka hoitaa lapset ja kodin. Tai pitäiskö sanoa YHÄ nykyaikanakin oletetaan.

Miksi sitä URAA pidetään niin kovin tärkeänä? Kun kuitenkin me kuollaan kaikki pois. Eikö tärkeämpää ole elää tässä hetkessä?
Valitettavasti nykytodellisuus on monelle juuri sitä mammonan hankintaa. Tärkeämmät asiat on raha, ura ja menestys. Lapset tulevat siinä jossain perässä.
Luin jostain lehdestä kuinka tunnettu viihdetaiteilija/poliitikko oli laittanut asiat tärkeysjärjestykseen. Sijalla 1. oli muistaakseni työ ja perhe löytyi sijalta 3.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Horuksen silmä;23145163:
Mitäs luulet, kuinka moni 40 kymppinen lapsen vääntäjä on ns uraäiti?
Click to expand...

Varmaan ihan yhtä moni, kuin nuoremmistakin.
Nuoremmalla on kiire luoda sitä uraa. 4-kymppinen on varmaan asian suhteen päässyt jo johonkin asti, mutta siinäkin iässä on aikaa kiivetä vielä ylemmäs. Ja jos ei siihen mennessä ole tehnyt yhtään lasta, niin on mahdollisesti saattanut niin jumiutua siihen itse-, ja urakeskeiseen elämään, että sitä voi olla tosi vaikea kääntää yhtäkkiä ihan ylösalaisin... Tuskin on ikäkysymys sen kummemmin.
 
Entisaikaan naiset teki todellakin töitä eikä kaikissa perheissä ollut aikaa äidillä huolehtia lapsista kuin välttämättömimmät. Esim. tiedän perheen, jossa useita lapsia. Yhtä lasta pidettiin kolme-vuotiaaksi asti samassa huoneessa ja äiti kävi välillä antamassa ruokaa ja vaihtamassa vaippaa. Yksi perheen lapsista laitettiin isovanhemmille monen kymmenen kilometrin päähän useaksi vuodeksi, kun ei vanhemmilla ollut aikaa huolehtia. Lapsia laitettiin koulukotiin jne. Oli se entisaika niin ihanaa ja nykyään on kaikki ihan päin persettä suorastaan!!!!!
 
[QUOTE="vieras";23144786]On se yhteiskunta pyörinyt aiemminkin vaikka äidit ovat olleet kotona.[/QUOTE]

Tällä hetkellä palkkataso on sellainen että yleensä tarvitaan 2 ihmisen tulot että saadaan maksettua omakotitalo jne. Vielä joskus 50-luvulla miehen palkalla pystyi elättämään perheen. Enää se ei ole ihan niin sanottua, tai ainakin vaatii kovasti tinkimistä monenlaisista asioista.
 
[QUOTE="vieras";23145235]En osaa luulla mitään, heidän motiiveistaan en tiedä.

Olen tehnyt abortin, sittemmin 2 lasta ja sairaan olisin abortoinut. Kamalaa, eikös?[/QUOTE]

Jatkan vielä, jos kerran jotain pitää luulla niin eiköhän nuo 40-vuotiaat ole niitä ns. uraäitejä. Ensin ura, sitten lapset. En tajua sitä että aletaan lisääntymään tietoisesti tuossa vaiheessa mutta kukin tavallaan.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa