Mä en vaan jaksa tätä yksinoloa,mä haluan miehen!

[miehetön]

Sen jonka haluan sitä en saa tai saisin jos se vaan haluis minut.
just eilen kysyttiin et seurustelonko mä ja kun vastasin et en niin heti ihmeteltiin et miksi ei ole miestä et kun olen niin mukava ja nätin näköinen.No tuota nättiä mä vierastan mutta en mä mikään rumakaan ole,tuntuu vaan oudolta kun silleen sanotaan.
Mutta ei niitä miehiä mistään löydy ja jos sattumoisin löytyy niin tunteet ei mee yksiin.

 

["..."]

Tuu hakemaan! Monelta sulle sopis? Pakkaan ovelle valmiiksi.

 

[miehetön]

[QUOTE="...";27054549]Tuu hakemaan! Monelta sulle sopis? Pakkaan ovelle valmiiksi.[/QUOTE]

Onks se sisäsiisti?

 

["vieras"]

Lähipubista löydät varmasti Arskan, Penan tai Reiskan jotka mielellään tulevat sun sohvalle juomaan kaljaa ja tuijottamaan töllötintä.

 

["vieras"]

Netistä.

 

["vieras"]

Multa tuo rökäle joutas! Soon Bratt Pittin -näkönen, mutta ei kovin sisäsiisti.

 

[miehetön]

[QUOTE="vieras";27054745]Lähipubista löydät varmasti Arskan, Penan tai Reiskan jotka mielellään tulevat sun sohvalle juomaan kaljaa ja tuijottamaan töllötintä.[/QUOTE]

Mä en mitään arskaa tai reiskaa halua.
Mikä siinä nyt on niin vaikeeta tajuta et joku ehkä oikeesti haluis rinnalleen ihmisen jonka kanssa perustaa perheen ja elää sitä arkea. vaikka sulla siellä röhnöttää sohvalla joku pena niin mä en sellaista halua.

 

["..."]

Onks se sisäsiisti?

Sitä se on kyllä. Mutta jos kaupan pitää perustua rehellisyyteen, sillä on joitain pieniä luonnevikoja. Edellinen kasvattaja, mistä se mulle tuli, on laiminlyönyt velvollisuuksiaan. Ja just nyt musta tuntuu, että musta ei ole tähän. Ihan hyvä sukupuu, ei lonkkavikoja tms, kuulo ok, hyvä karva ja muoto, mut vittumainen luonne.

 

[miehetön]

[QUOTE="...";27054902]Sitä se on kyllä. Mutta jos kaupan pitää perustua rehellisyyteen, sillä on joitain pieniä luonnevikoja. Edellinen kasvattaja, mistä se mulle tuli, on laiminlyönyt velvollisuuksiaan. Ja just nyt musta tuntuu, että musta ei ole tähän. Ihan hyvä sukupuu, ei lonkkavikoja tms, kuulo ok, hyvä karva ja muoto, mut vittumainen luonne.[/QUOTE]

Tuo vittumainen luonne on kyl aika iso miinus et mä luulen et vaikka ei muuten oliskaan kauheesti vikoja niin en mä usko et jaksan sit minäkään sellasta,harmi,oisin voinut muuten hakea sen sun nurkista pois.
laita ilmotus torille jos se menis siellä...

 

["..."]

Tuo vittumainen luonne on kyl aika iso miinus et mä luulen et vaikka ei muuten oliskaan kauheesti vikoja niin en mä usko et jaksan sit minäkään sellasta,harmi,oisin voinut muuten hakea sen sun nurkista pois.
laita ilmotus torille jos se menis siellä...

Joo, Mä olen huono kauppamies. Mut ymmärrän kyllä, jos et viitsi kotiin hakea. Kai sitä vois koittaa palkita useammin, niin jos se siitä positiivisuuden kautta? Mut en tiedä, vaikea olla vittumaiselle mukava. Kokeilen tota toria. Tsemppiä metsästykseen!

Oo tarkkana, ymmärrän et yksinäisyys kypsyttää, mut jonain päivänä se oikea tyyppi sulle löytyy ja sitten se onkin se kumppani, eikä vain yksinäisyydentäyte

 

[miehetön]

[QUOTE="...";27055404]Joo, Mä olen huono kauppamies. Mut ymmärrän kyllä, jos et viitsi kotiin hakea. Kai sitä vois koittaa palkita useammin, niin jos se siitä positiivisuuden kautta? Mut en tiedä, vaikea olla vittumaiselle mukava. Kokeilen tota toria. Tsemppiä metsästykseen!

Oo tarkkana, ymmärrän et yksinäisyys kypsyttää, mut jonain päivänä se oikea tyyppi sulle löytyy ja sitten se onkin se kumppani, eikä vain yksinäisyydentäyte [/QUOTE]

Kun vaan tietäs missä niitä tapais,no ei ainakaan talven aikanan mitään löydä kun kaikki on sisätiloissa ja baareista nyt on ihan turha ees yrittää mitään vakavaa löytää.

Kyllä vituttaa kun mies jonka oisin halunnut niin ei tunne samoin!!
pelkäähän sitä et sit ottaa miehen ja ei ees tajua et se on se yksinäisyyden täyte kunnes joskus vuosien päästä tajuaa et se olikin virhe.

 

[LisaMarie]

pelkäähän sitä et sit ottaa miehen ja ei ees tajua et se on se yksinäisyyden täyte kunnes joskus vuosien päästä tajuaa et se olikin virhe.

Just tän takia mun mielestä kannattaa ensin opetella elämään yksin niin, että on onnellinen ja vasta sitten kun kaikki tuntuu olevan hyvin yksinkin antaa mahdollisuus parisuhteelle. Kun se parisuhde ei tee ketään onnelliseksi, onni on pitäny löytää jo ennen sitä, sitten se voi täydentää onne.
MNies kyllä joskus tuosta ajatuksesta loukkaantuneena tiotes, että ai, hän on vaan lisävaruste, että onko hän aluvanteet vai karvanopat, mutta niin se vaan on, että lopulta se kumppani on vaan lisävaruste ja onni tulee itsestä.

 

["..."]

Just tän takia mun mielestä kannattaa ensin opetella elämään yksin niin, että on onnellinen ja vasta sitten kun kaikki tuntuu olevan hyvin yksinkin antaa mahdollisuus parisuhteelle. Kun se parisuhde ei tee ketään onnelliseksi, onni on pitäny löytää jo ennen sitä, sitten se voi täydentää onne.
MNies kyllä joskus tuosta ajatuksesta loukkaantuneena tiotes, että ai, hän on vaan lisävaruste, että onko hän aluvanteet vai karvanopat, mutta niin se vaan on, että lopulta se kumppani on vaan lisävaruste ja onni tulee itsestä.

Samaa mieltä

tosin, just nyt Mä taistelen noiden karvanoppieni kanssa, kun ne on ihan ikävät...et vaikka kuinka osais olla yksin ja ois varma karvanopastaan, niin ikinä ei voi tietää. Joten ap, älä etsi miestä joka on sun mielestä ihana vielä 100 vuoden päästäkin, vaan sellainen kenen kanssa sulla on hyvä olla juuri siinä ja nyt. Tuota, havahdutko joskus tunteeseen, että mies väärä, et voi mitenkään ennalta tietää. Rentoudun ja nauti. Myös ajasta ennen karvanoppaasi.

 

[LisaMarie]

[QUOTE="...";27055976]älä etsi miestä joka on sun mielestä ihana vielä 100 vuoden päästäkin, [/QUOTE]

Ja sepä se on se ongelma, että kun minä itse en pysy samanlaisena, niin pitäisi löytää kumppani, jonka kanssa voi kasvaa yhdessä samaansuuntaan sen sijaan, että etsii täydellistä kumppania jonka kanssa elää loppuelämä tälläisena kuin nyt on.
Musta ainakin olis huolestuttavaa, jos me oltais puolison kanssa vielä samoja ihmisiä kun 20 vuotta sitten kun ikää oli 15 ja reilu 20 ! Tärkeämpää kuin löytää täydellinen kumppani on löytää joku jonka kanssa kasvaa yhdessä.

 

["Kemeli"]

Just tän takia mun mielestä kannattaa ensin opetella elämään yksin niin, että on onnellinen ja vasta sitten kun kaikki tuntuu olevan hyvin yksinkin antaa mahdollisuus parisuhteelle. Kun se parisuhde ei tee ketään onnelliseksi, onni on pitäny löytää jo ennen sitä, sitten se voi täydentää onne.
MNies kyllä joskus tuosta ajatuksesta loukkaantuneena tiotes, että ai, hän on vaan lisävaruste, että onko hän aluvanteet vai karvanopat, mutta niin se vaan on, että lopulta se kumppani on vaan lisävaruste ja onni tulee itsestä.

Tämä totta. Minulta usein kysytään, miten jaksan olla,kun mieheni on paljon poissa työn takia. Totuus on kuitenkin se, että olen ihan onnellinen itseksenikin (ja lasteni kanssa,mies ei ole heidän isä). Teen niitä asioita, joita haluan, enkä ole riippuvainen siitä, että karvanopat heiluvat nenäni edessä alituiseen (heh, tästä voi tulla mieleen jotain perverssiä..). Mutta juu, ei ehkä aivan sama kuin olla ilman parisuhdetta, mutta kuitenkin...

 

["vieras"]

Nykyään on tosi vaikea saada enää miestä itselleen, ne on tosi suosittuja. Eikä näytä olevan väliä minkälainen se mies on, pääasia että joku turjake löhöää sohvalla kaljapullo kourassa : / Onhan se tietysti kauheaa myöntää olevansa sinkku ja vieläpä nainen (toisin sanoen vanhapiika), sinkkumies sen sijaan on coolia.

 

[Ap.]

Ja sepä se on se ongelma, että kun minä itse en pysy samanlaisena, niin pitäisi löytää kumppani, jonka kanssa voi kasvaa yhdessä samaansuuntaan sen sijaan, että etsii täydellistä kumppania jonka kanssa elää loppuelämä tälläisena kuin nyt on.
Musta ainakin olis huolestuttavaa, jos me oltais puolison kanssa vielä samoja ihmisiä kun 20 vuotta sitten kun ikää oli 15 ja reilu 20 ! Tärkeämpää kuin löytää täydellinen kumppani on löytää joku jonka kanssa kasvaa yhdessä.

Totta. Ja samaa mieltä tästäkin. Tuolla ed kommentilla tarkoitin juuri sitä, ettei toisesta voi tietää millaiseksi hän muuttuu/kasvaa ja mitä hän on pitkän ajan päästä. Se kai se riski on suhteessa. Hyvässä tapauksessa särmät hoituvat samaan suuntaana ja osataan tukea toisen kasvua, silloinkin kun se ei mene ihan linjassa oman kanssa. Mutta sellainen, joka kohtelee sinua ja muita oikein, se harvemmin muuttuu. Ja sille on hyvä perustaa.