Mä en uskalla synnyttää

[vauva mahassa]

vaikka pakko se on. On siihen vielä luultavasti pari kuukautta aikaa mutta nyt jo pelottaa. Edellinen synnytys oli kamala, hirveä, pitkä, yms. ja kipeä! Puudutus ei toiminut.

Nyt pelottaa se, että synnytyksestä tulee yhtä pitkä, tai sitten niin nopea etten kerkeä saamaan puudutusta. Kun kuvittelen itseni ponnistusvaiheeseen, iskee paniikki ja tuntuu että en mä pysty siihen. Mitä jos meen niin sekaisin etten osaa tehdä mitään? Tai olen niin sokissa että vain itken ja huudan enkä voi ponnistaa? Mitä mä teen? Leikkausta en haluais mutta en tiiä onko kohta muita vaihtoehtoja ja voiko sitä enää valita näin pitkällä raskaudessa...

Ja mitä sitten tapahtuu jos yksinkertasesti menen niin paniikkiin etten kykene hallitsemaan itteäni, enkä pysty ponnistamaan?

Kysyn kyllä seuraavassa neuvolassa asiasta. En ole aikasemmin kysynyt, koska olen yrittänyt työntää koko synnytyksen syrjään mielestäni. On se pyörinyt päässäni välillä mutta en ole kysynyt mitään, etten rupeaisi sitä sen enempää ajattelemaan...

 

["vierailija"]

Pidä synnytyksen jälkeen ikuisesti jalat ristissä äläkä istu tikun päälle.

Luota henkilökuntaan!!!

 

["vieras"]

Toinen synnytys on usein helpompi tai ainakin lyhyempi ku eka. Sektiota ei valitettavasti voi Suomessa itse automaattisesti valita, vaan se joudutaan tekemään jos on ongelmia.
Pelkopolille varmaan kannattaa aikaa varailla, et pääset jutteleen asioista.

 

[vauva mahassa]

[QUOTE="vieras";23269651]Toinen synnytys on usein helpompi tai ainakin lyhyempi ku eka. Sektiota ei valitettavasti voi Suomessa itse automaattisesti valita, vaan se joudutaan tekemään jos on ongelmia.
Pelkopolille varmaan kannattaa aikaa varailla, et pääset jutteleen asioista.[/QUOTE]

juu siis sen tiedän ettei sitä nyt ihan valita voi, mutta vissiin jos kamalasti pelkää niin voi saada pelkosektion?
Mutta sitä mä mietin että mitä tapahtuu jos oikeesti vaan menee niin sokkiin ettei pysty tehdä mitään? Mitä sitten tehdään?
Toki mä aion yrittää kaikkeni mutta musta vaan tuntuu jo kun ajattelenkin asiaa, että menen ihan paniikkiin.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";23269651]Toinen synnytys on usein helpompi tai ainakin lyhyempi ku eka. Sektiota ei valitettavasti voi Suomessa itse automaattisesti valita, vaan se joudutaan tekemään jos on ongelmia.
Pelkopolille varmaan kannattaa aikaa varailla, et pääset jutteleen asioista.[/QUOTE]

Juttele tosiaan pelkopolilla. Kyllä se sektio tehdään pelonkin vuoksi.

 

["vieras"]

Mutta sitä mä mietin että mitä tapahtuu jos oikeesti vaan menee niin sokkiin ettei pysty tehdä mitään? Mitä sitten tehdään?

hätäsektio, joka on siis ihan eri asia kuin suunniteltu

 

[vauva mahassa]

kiitoksia vastauksista...
Pitääpä kysyä terkkarilta maanantaina josko saisin ajan pelkopolille. Tai sitten soitan sinne itse.
Haluaisin yrittää alakautta ainakin mutta en tiedä onnistuuko. Eka meni siinä kun en tiennyt etukäteen millaista h*lvettiä se voi olla... Mutta nyt on hyvin mahdollista että menen ihan sekaisin jo heti kun tiedän että se on menoa... :/ Ystävien kanssa olen yrittänyt jutella asiasta, mutta en viitsisi heitä liikaa häiritä mun jatkuvalla synnytyshermoilulla. Joten sekin on nyt vähän jäänyt.

 

["vieras"]

kiitoksia vastauksista...
Pitääpä kysyä terkkarilta maanantaina josko saisin ajan pelkopolille. Tai sitten soitan sinne itse.

tarvitset polille lähetteen neuvolasta

 

[:)]

Mulla oli sama paniikki toisen raskauden aikana, mutta sit koitti H-hetki ja päästiin saliin pelko katosi kun mukana oli tosi ihana kötilö ja mun mies

 

["Mis"]

juu siis sen tiedän ettei sitä nyt ihan valita voi, mutta vissiin jos kamalasti pelkää niin voi saada pelkosektion?
Mutta sitä mä mietin että mitä tapahtuu jos oikeesti vaan menee niin sokkiin ettei pysty tehdä mitään? Mitä sitten tehdään?
Toki mä aion yrittää kaikkeni mutta musta vaan tuntuu jo kun ajattelenkin asiaa, että menen ihan paniikkiin.

Mulle sanottiin, että jos ihan paniikkiin meen, niin sitten voidaan antaa rauhottavia ja ponnistukseen avuks imukuppia. Noi siis muistan, kaikennäköstä mulle selitettiin, kun synnytystä kans pelkäsin ihan paniikissa, mut aika paljon meni korvien ohi siinä...
Sektioajankin sain jo pelon takia, mut aloin sit pelkäämään sitäkin, niin pääsin sitten käynnitykseen ja kaikki meni kyl sit lopulta hyvin, sain kaikki mahdolliset puudutukset ja ponnistin 4kilosen ipanan 10 minuutissa, enkä ees huomannut mitään repeämisiä
Kätilöt oli tosi kannustavia ja ymmärtäviä, kun tiesivät että pelkään TOSI paljon.

 

[harmaana nyt]

itsellä kans jäänyt ekasta synnytyksestä kammo. poika nyt 8v ja toista lasta ei ole. nykyinen mies tahtoisi lapsen, mutta en ole ollenkaan varma onko minusta sen tekijäksi.

 

[vauva mahassa]

pitääpä kyllä kysellä siitä pelkopolista tosiaan...
Ja kiitos vastauksista. Enköhän mä siitä jotenkin selviä... vähän pakko

 

[Kotilohikäärme]

Mä oon vaan sysännyt mielestäni koko asian ja ajatellut että joku hormoni mut rauhottaa sitten. Aattelin kuitenkin käydä pelkopolilla jos se auttaa tekemään valintoja etukäteen. Esim. ettei millään kipupiikeillä aiheuteta pahoinvointia ja ettei anneta vauvan kasvaa isoksi kun edellinen vähän jumitti...

 

[Järjen ääni]

Miksi hankkiutua raskaaksi jos susta ei synnyttämään ole?

 

["vieras"]

Älä ajattele sitä Se on sen ajan murhe,sä et voi siihen valmistautua oikein mitenkään,jokainen synnytys on erilainen. Tietty hengitystä ym. voi harjoitella,mutta ihan oikeesti,uskalla heittäytyä ja luota siihen että se menee hyvin. Olet yhtenä kappaleena myös sen kamalan synnytyksen jäljiltä ja olet tuon seuraavankin. Sano osastolle mennessäsi heti,että sulla petti puudutus viime kerralla ja jäi traumoja,niin kätilöt osaa kohdella sua oikein.

 

[vauva mahassa]

Miksi hankkiutua raskaaksi jos susta ei synnyttämään ole?

Siksi koska haluamme lisää lapsia.
Kyllä moniin hyviin asioihin liittyy sellaisia huonoja asioitakin jotka on vaan pakko kärsiä.

 

[samaa mieltä]

Siksi koska haluamme lisää lapsia.
Kyllä moniin hyviin asioihin liittyy sellaisia huonoja asioitakin jotka on vaan pakko kärsiä.

Itsepä sen sanoit, pakko kärsiä jos haluaa biologisen lapsen siksipä se tuntuukin hullulta että aletaan itkemään kun synnytys sattuu no toki onhan niitä vaihtoehtoja jos synnytystä pelkää, ottakaa adoptiolapsi niin ei tarvi vinkua

 

[Tönt]

muakin on pelottanut (juuri siksi kun tietää millaista se on) mutta sitten kun olo alkanut olla tukala, ei pysty nukkumaan, särkee ja kolottaa niin on valmis mihin vaan. kunhan saa vauvan ulos. luonto hoitanut mun pelot siis. tsemppiä ja toivottavasti voit mennä synnyttää ilman pelkoa. :hug:

 

[vauva mahassa]

Itsepä sen sanoit, pakko kärsiä jos haluaa biologisen lapsen siksipä se tuntuukin hullulta että aletaan itkemään kun synnytys sattuu no toki onhan niitä vaihtoehtoja jos synnytystä pelkää, ottakaa adoptiolapsi niin ei tarvi vinkua

No kyllä mä kuule sen tiedän että pakko kärsiä. Mutta minkä sille voin jos esim menen ihan paniikkiin? En mä paljoakaan mielelleni mahda.

 

[furmann]

Sen verran pitäisi jokaisen äidin tuntea itseään, että tietää onko hänestä synnyttämään vaiko pelkästään panikoimaan vaarantaen sekä lapsen että oman terveytensä.
Oikeesti jos päätätte haluavanne lapsen yhtä heppoisin perustein kuin Angelina Jolie niin silloin kannattanee hommata ne kuten hänkin teki eli adoptoida. Silloin joku toinen on kärsinyt sen synnytyksen sun puolesta eikä sun tarvi panikoida tai kuluttaa päiviäisi panikoimisesta panikoimiseen.

Onko abortti jo liian myöhäistä?