mä en oo oikeesti tämmönen, näin kiukkunen

[itkusilmä]

taas on semmonen päivä että vain särkee päätä, itkettää, kiukuttelen lapsille (ei pieniä,älkää pelätkö), otan itteeni puolesta sanasta,hermostun ihan mitättömistä asioista ja oon ihan puhki, rättipoikki, tuntuu että aina pitää tehdä niinku muut sanoo, passata koko ajan muita... hakee sieltä, viedä tuonne ... mä en kerta kaikkiaan jaksa. ja sit ku mä oon näin väsyny niin sitte rähjään vaikka ei olis syytäkää ja sitte taas itkettää en pääse tästä kehästä ulos älkääkä nyt sanoko että mitäs oot lapset tehny ; nää lapset on jo isoja murkkuikäsiä, oikeesti ja normaalisti tosi ihania nuoria, mutta hermostuu kai nekin tämmöseen äitiin... älkääkä sanoko että mee shoppailee tai kirjastoon, täältä ei pääse minnekään ilman omaa autoo kun ei oo linja-autoyhteyksiä ja kaikki nuo tuommoset palvelut on siellä matkan päässä... niin että tässä mä sitte vaan itken itteni punasilmäseks ja mulla on niin paha olla huoh. sainpas edes vähän purettua tätä oloa, mutta itkulle ei tuu loppua...

 

[Villi viisikko]

:hug: :hug: :hug: :hug:

Nuita paskoja päiviä on usein myös minulla, nyt koetan toivoa että johtuisivat vain tästä alati kasvavasta vatsasta.
Iltaisin itken aika usein ihan sitäkin että en jaksa olla kuin vähintään kurja puoliso, ei saa koskea koska on niin kuuma, ei saa tulla lähelle koska on niin kuuma, ei saa sitä tätä eikä tuota, vain siksi että minä en nyt jaksa.

 

[itkusilmä]

kaiken lisäks viikonloppuna tulossa vieraita (mieluisia ja harvinaisia) pitäs jaksaa siivota laittaa ruokaa, leipoo... miten mä taas tästä itteni kasaan kun tuntuu että kaikki menee pieleen ja miten jaksaa olla vieraiden kanssa niin ettei väsymys näy... joka puolelta on niin paljon nyt kaikenlaista painetta mua kohtaan... en edes yritä kertoo niistä kun ei jaksa... vesi valuu silmistä niin etten kunnolla näppäimiä nää

 

[annika]

ihan tuttu tunne,koita jaksaa,älä liikaa stressaa siivoiluista ym,ja kun lapsetkin on isoja,kai hekin voi auttaa äitiä

 

[Villi viisikko]

kaiken lisäks viikonloppuna tulossa vieraita (mieluisia ja harvinaisia) pitäs jaksaa siivota laittaa ruokaa, leipoo... miten mä taas tästä itteni kasaan kun tuntuu että kaikki menee pieleen ja miten jaksaa olla vieraiden kanssa niin ettei väsymys näy... joka puolelta on niin paljon nyt kaikenlaista painetta mua kohtaan... en edes yritä kertoo niistä kun ei jaksa... vesi valuu silmistä niin etten kunnolla näppäimiä nää

Isommille lapsille kannattaa sanoa suoraan ja rehellisesti että nyt äiti ei kertakaikkiaan jaksa, äiti tarvitsee apua.
Meillä menee välillä isompien kanssa taisteluksi ihan sen takia että minä olen väsynyt, kun vain "suostun" sen pojille myöntämään niin ovat sitten ihan vapaaehtoisesti avuliaita.

Siivoa mahdollisimman vähän, leivo mahdollisimman vähän ja käytä kaikki säästynyt aika lepäämiseen.

Jaksuja sinulle kovasti!

 

[itkusilmä]

kyllä mä oon sanonu noille että mä oon väsyny, mutta kun sitte ne tappelee keskenään että kuka tekee mitäkin ja onko kaikki tehny varmasti yhtä paljon... ja sitte mä taas repeän ja huudan ja sitte taas itken... en uskalla edes päiväunia ottaa kun jos meen nokosille niin ihan varmaan tulee joku käymään ja sitte mä tuun unisena ja nolona makkarista... ja nyt kun sitte oon kiukutellu kaikille niin mua pelottaa että tapahtuu jotakin pahaa, ja mä oon viimeksi ollu kiukkusena enkä saa pyytää anteeksi... semmosta kaikkea mun väsyny mieli kehittelee.
sitä mä pelkään kans että kun nuo lapset näkee kuin väsyny oon, että ne sitte alkaa jotenki syyttelemään itseään... eikä se oo mun tarkotus. vaan se että ne tajuis että kun mä saisin pikkusen apua päivittäisissä asioissa, niin ei tulis näitä räjähdyksiä .tarkotan lähinnä tämmösiä juttuja että ei jätettäs astioita olkkariin tai omiin huoneisiin; katottas tarviiko tiskikonetta tyhjentää/täyttää/laittaa päälle; vietäs vaatteet pyykkikoriin eikä jätettäs lojumaan mihin sattuu jne. mutta kun tuommosetkin perusjutut tuntuu olevan joskus oma-alotteisesti liian vaikeita tehdä. ja varmasti tietävät miten ja mitä pitää tehdä. ja kun sitte mä sanon monta kertaa päivässä noista jutuista, niin aina ensimmäinen mitä mä kuulen on " joo ota ku mä ekaks sitä tai tätä" ja sillon mulla nousee kiukku ja sitte on paha olla kaikilla. kun saisin ne ymmärtämään että mä oon oikeesti niin väsy enkä vain esitä