A
AavikonNorsu
Vieras
meillä on 10vuotta ikäeroa mutta tuntuu että minä olen tässä se vanhempi ja viisaampi.
On kurmottanut mua aina, ei koskaan olla asuttu yhdessä (eri isät).
Mutta kuitenkin, välimme ei ole ihan kamalan läheiset muttei ihan jääviileätkään, on tyttöni kummi myös.
Siis kahdestaan on ihan ok,
jos ollaan iltaa istumassa ystävien kanssa ja varsinkin niin että siinä on miehiä, se mollaus alkaa,keksii ihan kipeitä juttuja, puhuu ihan tyhmiä, mollaa ja loukkaa mua ja nauraa päälle "muka vitsailee".
Kaksin kun ollaan halailee yms. jaksaa jauhaa siitä kuinka kamalaa olla yh ja kuinka hän ei ikinä jaksaisi/haluaisi olla yh (itse on lapseton 35.
Minä taas yh ja onnellinen , mutta hän ei sitä tajua).
Koskaan ei kehu, aina löytyy kaikesta jotakin vikaa, koskaan kenenkään sukulaisten kodit ei ole kivat, vaatteet on kamalia, jos syö sukulaisissa tai kahvittelee mun luona tai jotain niin tutkii haarukoista lähtien että on varmasti puhtaat.
pienenkin roskan nähdessään esim lusikassa niin alkaa kovaan ääneen Palittamaan kuinka se ei voi siitä syödä tms ,näin käynyt esim meidän tädillä.
Tänään se ihme kyllä kehu lastani (sitä se kyllä aina kehuu ja rakastaakin..
Mikä on ihanaa) mutta samaan hengenvetoon jaksoi sanoa että ***** (tytön nimi) pitäisi kyllä puhua jo paremmin hänen kaverin lapsi kun puhuu jo ihan selvästi.
Lapseni on 2v ja puhuu todella hyvin, kehuttu myös neuvolassa mutta toki hällä on niitä omia juttuja joita ei tajua kuin äiti.
Mä oon niin loppu siihen ihmiseen.
Muutenkin jaksaa jauha sitä omaa kotiaan.
Hän on niin paras, on usein riidissa omien kavereittensa kanssa ja nyt helvetti alkanut kaveeraamaan mun ystävieni kanssa!!!
Tota ei jaksa kukaan.
Haukkuu kaikkien autot kun ne on kuulemma niin paskasia ettei niissä voi edes istua!!! |O |O |O sit kuitenkin kun ollaan kahdestaan niin myötäilee jos sanon sille vähän tiukemmin.
sori..mut avauduin nyt vaan kun nyt on taas mitta täysi.
On kurmottanut mua aina, ei koskaan olla asuttu yhdessä (eri isät).
Mutta kuitenkin, välimme ei ole ihan kamalan läheiset muttei ihan jääviileätkään, on tyttöni kummi myös.
Siis kahdestaan on ihan ok,
jos ollaan iltaa istumassa ystävien kanssa ja varsinkin niin että siinä on miehiä, se mollaus alkaa,keksii ihan kipeitä juttuja, puhuu ihan tyhmiä, mollaa ja loukkaa mua ja nauraa päälle "muka vitsailee".
Kaksin kun ollaan halailee yms. jaksaa jauhaa siitä kuinka kamalaa olla yh ja kuinka hän ei ikinä jaksaisi/haluaisi olla yh (itse on lapseton 35.
Minä taas yh ja onnellinen , mutta hän ei sitä tajua).
Koskaan ei kehu, aina löytyy kaikesta jotakin vikaa, koskaan kenenkään sukulaisten kodit ei ole kivat, vaatteet on kamalia, jos syö sukulaisissa tai kahvittelee mun luona tai jotain niin tutkii haarukoista lähtien että on varmasti puhtaat.
pienenkin roskan nähdessään esim lusikassa niin alkaa kovaan ääneen Palittamaan kuinka se ei voi siitä syödä tms ,näin käynyt esim meidän tädillä.
Tänään se ihme kyllä kehu lastani (sitä se kyllä aina kehuu ja rakastaakin..
Mikä on ihanaa) mutta samaan hengenvetoon jaksoi sanoa että ***** (tytön nimi) pitäisi kyllä puhua jo paremmin hänen kaverin lapsi kun puhuu jo ihan selvästi.
Lapseni on 2v ja puhuu todella hyvin, kehuttu myös neuvolassa mutta toki hällä on niitä omia juttuja joita ei tajua kuin äiti.
Mä oon niin loppu siihen ihmiseen.
Muutenkin jaksaa jauha sitä omaa kotiaan.
Hän on niin paras, on usein riidissa omien kavereittensa kanssa ja nyt helvetti alkanut kaveeraamaan mun ystävieni kanssa!!!
Tota ei jaksa kukaan.
Haukkuu kaikkien autot kun ne on kuulemma niin paskasia ettei niissä voi edes istua!!! |O |O |O sit kuitenkin kun ollaan kahdestaan niin myötäilee jos sanon sille vähän tiukemmin.
sori..mut avauduin nyt vaan kun nyt on taas mitta täysi.
:hug:
jo sori.