Mä en jaksa...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja tired
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

tired

Vieras
oon niin uupunut,väsynyt...yksinäinen...

Mutta maailman parhaat lapset mulla on vaikka toinen on monivammainen ja toinen muuten vain vilkas...he vievät voimani mutta antavat ne aina takaisin.

Kuljetan terapioihin,sairaalaan,hoidan paperityöt kaiken...mies voi mennä töihin täysin omilla aikatauluillaan,ei hänen tarvitse kantaa vastuuta,ei.

Jos joskus unohdan tässä hässäkässä jotain,tunnen syyllisyyttä ja kauan.

Mutta missä minä olen,minä Virpi??? olen äiti,omaishoitaja...mutta itse en pysty elämään mitenkään,ei ole harrastuksia,ystäviä...kaikkeni teen lasten eteen,en enää muuta osaakkaan.

Mutta olen vain niiiin väsynyt
 
Onko sulla ketään muuta, jolle uskaltaisit luottaa osan vastuusta? Mä huomaan ainakin sortuvani siihen , että väännän kaiken mahdollisen itse, ellen erikseen ota asiakseni jakaa muillekin hommia. On vaan totuttava ajatukseen, että esim. mieheni hoitaa lasta tai siivoaa eri tavalla kuin minä. Joka tapauksessa, jaksamista sinulle!! :hug: Tarvitsisit ihan omaa aikaa.
 
netistä joku omaishoitajille suunnattu loma, jota voisit hakea...edes hetken vähän erilaista ja aikaa pysähtyä miettimään töiden jakamista. Ei yksin jaksa loputtomiin ja silloin ihanat lapsesi ovat ne, jotka kärsivät eniten. Älä siis viivyttele ja aliarvioi omia tarpeitasi. Kerrothan väsymyksestäsi miehellesi tarpeeksi selvästi. Jos luulee väsymystäsi vain"tavalliseksi"väsymykseksi, mitä itse joskus tuntee, niin ei välttämättä tajua oikeaa tilannettasi, varsinkin jos näytät hoitavan arkirutiinit hyvin, niin kuin ilmeisesti on. Mulla on myös taipumus helposti ajautua "tarvitsemattomuuteen". Kukaan ei sitä oikeasti vaadi, mutta olen huono pyytämään apua. Opettelen kumminkin, vaikka helppoa se ei aina ole, kun on pärjääjäksi kasvanut. Halaus!
 
Kiitos vastauksistanne,nyt vasta etsin tämän käsiini.Mulla vaan kun ei taida olla mahollisuutta omaan aikaan,miehen työajat ovat milloin mitäkin ja kun suunnittelen viikon menot niin hänen työnsä aikataulu taas voi muuttua,se tässä onkin raskasta...huoh.

avioliiittoon en ole vain enää jaksanut panostaa,oli jotenkin "hassu" huomata mistä sitä säästää voimiaan ja valitettavasti oli sitten miehen huomiosta,lapsia kun ei voi vähemmälle jättää.
 

Yhteistyössä