Toggle sidebar

Mä en jaksa enää noita 3.luokkalaisen kokeita!!! :( Miten paljon te näette vaivaa lastenne koulun eteen?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
V

"vieras"

Vieras
Ajattelin aiemmin, että haluan todella panostaa lasteni koulunkäyntiin, autan läksyissä ja kokeisiin luvussa jne. Nyt vaan tuntuu, että noita kokeita on perä jälkeen ja mä en enää jaksa. Nyt olenkin sanonut, että lukee itsekseen ja mä kyselen sitten jossain vaiheessa kun ehdin...
 
En ole kertaakaan lukenut tuon kolmasluokkalaisen kanssa kokeisiin. Läksyt tarkistan kyllä ja muistutan, että kertaa kokeeseen. Meillä on kolme koululaista, enkä vilkasekaan koekirjoja. En koe sitä tarpeelliseksi.
 
No eikai sitä aina jaksais, mutta aina olen valmis näkemään vaivaa koulujuttujen eteen. Meillä lapset lukee ensin itse, ja sitten mä kyselen. Jos vastaukset on ihan toisesta ulottuvuudesta, niin ohjaan lukemaan uudelleen. Se kysely on lähinnä sen vuoksi että tarkistetaan yhdessä onko asiat hallussa, ja mitä vielä pitäis petrata. Ei siihen montaa tuntia sentäs mene. En tee lukutyötä lasten puolesta.
 
Mun lapsi on tokalla luokalla.

En näe pätkääkään vaivaa - lapsi tekee läksynsä itsenäisesti, ja harjoittelee kokeisiin itsenäisesti. Enkä aio muuttaa hyväksi todettua tyyliä ensi vuonnakaan. Toki voin kuulustella kokeisiin, jos lapsi sitä haluaa.
 
Meillä ovat aina olleet omatoimisia. Kannustanut olen kyllä mutten yhdessä lukenut, ikinä. Ja nyt keväällä olisikin ollut urakkaa, jos eivät olisi itsenäisiksi pienestä oppineet kun ovat ylioppilaskirjoituksia puurtaneet.
No, älä ap hermostu. Siis kannusta ja ole kiinostunut, mutta ei sun tarvitse siihen tunteja käyttää.
 
En ole juurikaan nähnyt vaivaa lasteni koulunkäynnin eteen. Nykyisen 3.-luokkalaisen läksyt olen joskus tarkastanut, mutta kokeisiin en ole prepannut koskaan. En edes tiedä, milloin niitä on. Esitelmien teossa olen auttanut yläkoululaisia ja lukioikäisiä.
 
Meillä lapset tekevät tehtävät ja lukevat itse läksynsä. Läksyt tarkistan ja neuvon jos on tarvetta. Kokeisiin kyselen, on lapsistakin mukavaa kun osallistun. En koe asiaa mitenkään rasittavaksi.
 
[QUOTE="vieras";25969059]No eikai sitä aina jaksais, mutta aina olen valmis näkemään vaivaa koulujuttujen eteen. Meillä lapset lukee ensin itse, ja sitten mä kyselen. Jos vastaukset on ihan toisesta ulottuvuudesta, niin ohjaan lukemaan uudelleen. Se kysely on lähinnä sen vuoksi että tarkistetaan yhdessä onko asiat hallussa, ja mitä vielä pitäis petrata. Ei siihen montaa tuntia sentäs mene. En tee lukutyötä lasten puolesta.[/QUOTE]

Montaa tuntia? Yksiin kokeisiin, kai hän on lukion kolmannella... (joo joo, nykyään luokaton)
 
Minun poikani kuudennella ja neljännellä.

Kuudesluokkalaisen kokeisiin ollaan luettu yhdessä kolmasluokalta lähtien ääneen joka kokeeseen.
Olin silloin kotona ja aika riitti. Ei meidän poikia kirjojen ääreen muuten saa.Pyörittelee kirjaa sängyllä ja tekee jotain ihan muuta. Nykypäivänä kun ei edes aku ankkoja ole paljon lukeneet saatika muita kirjoja. Pojilla on koulussa muutenkin luetun ymmärtämisen kanssa vaikeuksia.
En tiedä miten olisi käynyt jos olisin antanut itsenäisesti opiskella kokeisiin. Läksyt joudun tarkistamaan kanssa koska nehän on tehty kun sinne on kirjoitettu jotain tai matikassa heitelty numeroita sinne tänne. Onhan ne niiden mukaan silloin ainakin yritetty tehdä. Apua ei pyydetä vaikka ei osattaisi. Kyllä minä välillä olen kateellinen niille joiden ei tarvitse kokoajan kytätä kokeen lukujen ja läksyjen parissa.
Ensi vuonna alkaa yläaste ja ajattelin että silloin saa tehdä ja lukea itsenäisesti mutta taitaa numerot laskea sen mukaan.
 
Kylläpä te tarkistelette lastenne läksyjä! :O
Mä en ole ekaluokan alun jälkeen kertaakaan tarkistanut lasteni läksyjä.
Kokeisiin yleensä kyselen kertaalleen alueen läpi.
 
Kolmasluokkalaisen kanssa olen enintään jotain sanastojuttuja kuulustellut englanninkokeeseen.

Erityislapsen lukuläksyt aina kuuntelen (ja korjaan) ja autan muissakin äidinkielen tehtävissä ja tsemppaan tekemään. Esikoisen lukuläksyjä piti kanssa ekalla luokalla käydä yhdessä läpi. Muutenpa ovat saaneet aika itsenäisesti hoidella, kyselen vaan, että onko läksyt tehty. Kakkosella on Wilman mukaan aina silloin tällöin ollut tekemättä, on kuulema vaan unohtanut. Ja unohtelee väliin kirjojaan yms.

Esikoinen on ysillä ja todistus on ysin tienoilla. Eipä lapsi paljoa kokeisiin lue. Itse olen aina ollut sitä mieltä, että kun on läksyt tehnyt ja tunnillla kuunnellut, niin ei niihin kokeisiin juuri lukea tarvitse, jotain kielten sanoja vain.
 
[QUOTE="vieras";25969191]Kylläpä te tarkistelette lastenne läksyjä! :O
Mä en ole ekaluokan alun jälkeen kertaakaan tarkistanut lasteni läksyjä.
Kokeisiin yleensä kyselen kertaalleen alueen läpi.[/QUOTE]

Meillä on pakko. Kukaan ei tee läksyjä meillä, jos niitä ei kukaan tarkista. Kokeiltiin omatoimista jaksoa yhteistyössä opettajan kanssa. Ei toiminut. 4 päivänä viikossa oli läksyt tekemättä 2 viikon ajan. Palattiin siis tarkistamiseen (eli jäkätykseen).
 
[QUOTE="vieras";25969059]No eikai sitä aina jaksais, mutta aina olen valmis näkemään vaivaa koulujuttujen eteen. Meillä lapset lukee ensin itse, ja sitten mä kyselen. Jos vastaukset on ihan toisesta ulottuvuudesta, niin ohjaan lukemaan uudelleen. Se kysely on lähinnä sen vuoksi että tarkistetaan yhdessä onko asiat hallussa, ja mitä vielä pitäis petrata. Ei siihen montaa tuntia sentäs mene. En tee lukutyötä lasten puolesta.[/QUOTE]

Meillä oli kanssa tällein johonki tiettyyn ikään saakka, tyyliin viidenteen luokkaan (tai yläasteeseen?) asti. Ja mun mielestä toi oli ihan kivakin, koska siinä pysty itekin testaamaan sitä omaa osaamisen tasoaan, ja sitte opin kuitenki tajuamaan itekin kuinka paljon tarviin lukemista.
 
Mä kävin ekasta luokasta lähtien itsenäisesti koulua, kun äitillä meni kaikki aika kaikkeen muuhun ja iltaisin äiti ei enää jaksanut. Jos kokeesta tuli 8-9 huonompi numero, sain satikutia, mutta en yhtään apua. Kyllä se olisi ollut kiva, jos joku olisi tarkastanut, missä mennään - siis joku muukin kuin opettaja silloin tällöin. No mutta, siitä sitä oppi perfektionistiksi, joka ei koskaan, ikinä, kysy keneltäkään apua :)

Oman lapseni kanssa aion käydä läksyjä lävitse, auttaa kokeisiin lukemisessa, neuvoa erilaisia oppimistapoja joista poika pystyy löytämään omansa, jne.
 
[QUOTE="sofii";25969342]Mä kävin ekasta luokasta lähtien itsenäisesti koulua, kun äitillä meni kaikki aika kaikkeen muuhun ja iltaisin äiti ei enää jaksanut. Jos kokeesta tuli 8-9 huonompi numero, sain satikutia, mutta en yhtään apua. Kyllä se olisi ollut kiva, jos joku olisi tarkastanut, missä mennään - siis joku muukin kuin opettaja silloin tällöin. No mutta, siitä sitä oppi perfektionistiksi, joka ei koskaan, ikinä, kysy keneltäkään apua :)

Oman lapseni kanssa aion käydä läksyjä lävitse, auttaa kokeisiin lukemisessa, neuvoa erilaisia oppimistapoja joista poika pystyy löytämään omansa, jne.[/QUOTE]

Millainen tulee perfektionistin lapsesta? Kannattaa varoa ettet tee lapsesta ns. alisuorittajaa.
 
Ei minäkään lasten läksyjä tarkasta. Ohjataa tarpeen mukaan, jos on vaikeita. Opettajan tehtävä on tarkastaa. Kokeisiin lukevat itsenäisesti. Esikoinen 5 luokalla, toinen toisella luokalla.

Ei minunkaan koulun käyntiä ole hössötetty mitenkään eikä puututtu tehtäviin.
 
Englantia kyselen, koska sitä lapsi on laiska lukemaan. Yritän patistaa tekemään läksyt hyvin päivittäin, koska kokeet tulee usein yllätyksenä (on huono merkkaamaan ne koelistaan)
 
Lapset käyvät peruskoulua, en minä. Autan, jos on vaikeaa esim. läksyjen kanssa tai jos pyytävät preppaamaan kokeissa. Mulla on nelosluokkalainen ja tokaluokkalainen. En oikeastaan ole joutunut apuani tarjoamaan ja huonoin koe on tähän mennessä ollut 8+, mutta siihen neiti unohti lukea. :p Kymppi ja ysipuolen väliltä ne kokeet yleensä ovat, mitä kotiin tuovat. Molemmilla on suuri mielenkiinto koulua kohtaan, vaikka ovat ottaneet jo lisäaineita; esim. kuopuksen A-kieli alkoi jo esikoulusta ja esikoisella on erityispainoitteinen luokka ja kaksi vierasta kieltä tässä vaiheessa.
 
En oikein ymmärrä normaalien( ei oppimis/keskittymisvaikeuksista kärsivien) lasten läksyjen tarkastamista. Itse olen oppinut jo pienestä että koulu on lapsen työ. Se hoidetaan itsenäisesti, tietty apua saa pyytää ja kokeisiin kuulustella.
Toisaalta on myös tärkeää, että aikuinen on kiinnostunut lapsensa koulutyöstä ja sisällöstä yleensä, se osoittaa lapselle, että vanhempi arvostaa hänen työtään. Meilllä kotona aina kehuttiin ja kannustettiin, tiesin että vanhempani ovat ylpeitä saavutuksistani. Ja ei motkotettu, jos jossain ei taidot vaan riittäneet.
Se, että lapsi ottaa jo pienestä vastuun koulutyöstään on hyvä pohja myöhemmälle opiskelulle, kuten myös
itseohjautuvuus, opittavan aineksen sisäistäminen, opiskelutaidot ja ja halu oppia.
 
Omasta kokemuksesta voin sanoa että olen todella kiitollinen vanhemmilleni niistä tuhansista tunneista joita he käyttivät läksyjeni tarkistamiseen, usein saattoivat istua vain vieressä ja lukea lehtiään tms mutta mä ainakin koin sen tosi tärkeäksi, että joku oli siinä vaan läsnä ja käytettävissä tarpeen tullen. Sen lisäks se oli meidän yhteistä aikaa eikä kokeisiin tarvinnut ikinä mitenkään erityisemmin lukea koska asiat oli päässä jo läksyistä opittuina. Ne läksyt oli aina huolella pähkäilty osin yksin, osin yhdessä(puolesta ei tietenkään tehty). Mulle läksyt ei koskaan olleet mikään pakollinen paha vaan osa päivärytmiä.
 
Ja vielä tuohon viestiin #22 kommentoitava vielä, että riippuu ilmeisesti paljon puhujasta. Minä nimittäin koen että olen menestynyt opinnoissani nimeomaan saamani tuen vuoksi niin hyvin.
 
[QUOTE="vieras";25969191]Kylläpä te tarkistelette lastenne läksyjä! :O
Mä en ole ekaluokan alun jälkeen kertaakaan tarkistanut lasteni läksyjä.
Kokeisiin yleensä kyselen kertaalleen alueen läpi.[/QUOTE]

Meillä opettaja odottaa, että läksyt tarkistetaan kotona. Olen kokenut tämän hieman outona, sillä lapsuudessani läksyt tarkistettiin aina tunnin alussa. Ei kuulemma nykyään. Onkohan yleinenkin tapa...
 

Nappaa liput koko perheen ilmaiseen leffanäytökseen Helsingissä tai Oulussa!

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa