Mä en jaksa,en kelpaa kenellekään enää!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ruma mikä ruma
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Kannattaa suhtautua hyvin leikillisesti noihin nettitreffipalstoihin. Itse heiluin siellä joskus ja törmäsin jos jonkinlaiseen urpoon. Juu, ulkonäkö oli miehille kovin tärkeä. Ei siellä voinut edes riviä kirjoittaa kuvaa vaatimatta. Ja minä kun haaveksin oikein vanhanaikaisista sokkotreffeistä!

Ja siellä sattui paljonkin niitä äkillisiä häviämisiä, eli jonkun kanssa saattoi kirjoittaa ensin sujuvasti ja sitten ykskaks hänestä ei kuulunut enää mitään. Luulen että he vakiintuivat jollain tapaa tai lopettivat koko leikin. Tai en kirjoittanut sellaisia asioita, mitä he halusivat kuulla. Eli ei ne häviämiset välttämättä johku sinun kuvastasi. Ja jos joku johtuisikin, niin eihän se tarkoita että olisi ruma, jos jollakin ei kolahda.

Ota huomioon että aktiivisilla kirjoittajilla saattaa olla useita kirjeenvaihtotovereita samaan aikaan ja ehkä he tapailevatkin joitain. Ne eivät välttämättä edes tajua olleensa tökeröitä, tai etta odotat jatkoa. Kunhan leikkivät. Ja seksiä ne miehet sieltä hakee, vakituista seurustelukumppania sieltä on hankala löytää vaikka kai siellä niitäkin olisi.
 
Jos joku mies kiinnostuu ni se on yleensä sellanen joka haluaa pelkkää seksiä. Tulee mieleen et enkö mä muuhun kelpaa :( Välillä oon todella kateellinen niille joilla parisuhde... tulee tosi ilkeitäkin ajatuksia... Kai mä sit oon sellanen luuseri joka ei kellekään kelpaa.
 
Jooh, jos oot ilmottanut olevas tumma, niin tuskin ne odottaakaan mitään vaaleeta neitoo :) Mut kaikille on ottajansa :) Mä kyllä jättäisin noi palstat, ne on niin jotenkin masentavia, tuntuu, et se miesaines on siellä se surkein mahdollinen.. Mieluummin koittaisin tutustua livenä uusiin ihmisiin, jos vaikka sitä kautta tutustuisi johonkin mielenkiintoiseen..Mut älä luovuta! Itse sain pitkään rypeä itsesäälissä, mä olin vielä niin persoonallisen näköinen, etten iljennyt laittaa edes kuvaani mihinkään treffipalstoille.. ajattelin olevani pettymys anyway.. onneks myöhemmin tapasin ihan oikeessa elämässä maailman ihanimman miehen ja vieläkin tuntuu, et pitää nipistää itteensä, että voiko tää edes olla tottakaan :)
 

Yhteistyössä