Toggle sidebar

Mä en halua vaihtaa kuulumisia hoitolasten tai heidän vanhempiensa kanssa vapaa-ajalla!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja pk:n kyllästynyt täti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
Sosiaalialan ihmisenä sanoisin tähän vaan, että kaikki palvelualan työntekijät, jotka puhuvat asiakkaista materiaalina, ovat kohtuullisen hakoteillä.
Toivottavasti ap löytää vielä oman ammatillisen kutsumuksensa. :)
 
mua ei kyllä tippaakaan haittaa vaikka näen perheitä vapaalla. En mä niitä lapsia ala silloin hoitaa, eikä vanhemmista ole koskaan ongelmiksi asti. Muutaman sanan vaihdan ja jatkan matkaa. No oon mä kyllä käynyt lasten synttäreilläkin niiden kotona ja vanhat hoitolapset poikkeilee joskus meillä, vaikka en saa siitä palkkaa. Minusta se on mukavaa kun lapsella on hyvät muistot <3
t. yks pph
 
AP on todennäköisesti joku parikymppinen neito joka on pari vuotta tehny lastenhoitajahommia, mutta sitäkin kyllästyneempi työhönsä. Onneks meijän Nico-rebecalla on vanhempia ja kokeneita hoitajia päiväkodissaan. Vapaa-ajalla tulevat itse juttelemaan ja lepertelemään lapsellemme vaikka itselläni ei olisi moiseen aikaa. Työ on myös kokonaisvaltaista. Jos lapsi näkee vapaa-ajalla tutun hoitajan, joka on iso osa hänen elämäänsä(8h päivittäin hänen tukena ja turvana) on luonnollista että häntä moikataan kun nähdään. Työ on kokonaisvaltaista ja aito välittäminen (joka sinulta puuttuu) on sa työtä mitä teet.
 
[QUOTE="vieras";28104803]Ärsyttää tämä JATKUVA lässytys siitä, miten vaikeaa se hoitajan työ päiväkodissa on. Ja miten paljon ärsyttää se ja se...aargh! Kuule, niitä huonoja puolia löytyy kyllä ihan joka työstä.[/QUOTE]

Mä vähän komppailisin tätä. Miksi ihmeessä te roikutte siinä paskasti palkatussa työssä, jossa kaikki asiat on niin kamalia. Lapset on perseestä ja niiden vanhemmat ne vasta ovatkin.

Ok, totta kai on hoitajia jotka on ihan tyytyväisiä mutta tuntuu että jatkuvasti saa lukea pk:n hoitsujen valituksia siitä ja tästä asiasta.

Itse arvostan pk:n tätien töitä ja on häpeä, että se on niin huonosti palkattua. Sama tosin pätee kaikkeen hoitoalaan. Mutta jotenkin tämä jatkuva napina mitä kuulee, niin syö sitä arvostusta.
 
  • Tykkää
Reactions: Porho
Lisäisin vielä, että ihmiset tuntuvat olevan nykyään (onkohan tämä lisääntynyt?) hirveän vihaisia koko ajan. Netin palstalla, kaupan kassalla, työpaikalla ja ihan "laatuaikana" perheen kanssa. Jatkuvaa narinaa, tiuskimista, kiireen tuntua ja oman pahan olon syiden ulkoistamista kanssaihmisille.
Ap: seuraavan kerran, kun sinulle tulee mieleen kirjoittaa tällainen kirjoitus, mieti olisiko sinulla joku mukava, positiivinen juttu mielessä. Jos vaikka sen kirjoittaminen olisikin kivempaa kaikille?
 
Lapset eivät osaa suhtautua niin, että henkilökunta siellä pk:ssa tai koulussa ovat vain töissä. Mielelläni vaihdan muutaman sanasen tutun oppilaan kanssa kaupassa, ei se minuutti ole minulta pois mistään. :)
 
Lähtökohtaisesti jokaisen vapaa-aikaa tulee kunniottaa yhteiskunnassa, jossa on kiinteät työajat ja -paikat. Kun heitän valkoisen takin naulaan olen tavislissu, joka haluaa elellä omaa elämäänsä. Toki tervehdin, jos potilas tervehtii ensin mutta harvoin kukaan edes haluaa jäädä rupattelemaan, hyvä niin.
Toisaalta, lähellä asuvaa pitkäaikaista hoitotätiään yksi lapsista edelleen muistaa ja kyselee usein voitaisiinko mennä kylään. Kerran käytiin pihassa pistäytymässä normaalina hoitoaikana etukäteen sopien mutta muuten olen yrittänyt himmailla lapsen intoa.
 
Minä voin vaihtaa muutaman sanan ja tervehtiä ohi mennessäni, mutta en jaksa enkä halua vapaa-ajalla todellakaan keskustella kenenkään hoitosuunnitelmista tai siitä kuinka kenelläkin on mennyt.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ddddd:
Mä vähän komppailisin tätä. Miksi ihmeessä te roikutte siinä paskasti palkatussa työssä, jossa kaikki asiat on niin kamalia. Lapset on perseestä ja niiden vanhemmat ne vasta ovatkin.

Ok, totta kai on hoitajia jotka on ihan tyytyväisiä mutta tuntuu että jatkuvasti saa lukea pk:n hoitsujen valituksia siitä ja tästä asiasta.

Itse arvostan pk:n tätien töitä ja on häpeä, että se on niin huonosti palkattua. Sama tosin pätee kaikkeen hoitoalaan. Mutta jotenkin tämä jatkuva napina mitä kuulee, niin syö sitä arvostusta.
Click to expand...

Olen ollut päiväkodissa töissä ja nyt taas vaihteeksi pph hommia tekemässä. Ihmettelen kuinka paljon valitusta päiväkotityöstä tulee! Minusta niin kivaa ja helppoa hommaa, mukavat työajat, lyhyttä päivää, ei tarvi itse tehdä ruokaa eikä siivota, saa keskittyä lapsiin. Saa pitää välillä kaffeetauonkin.

Vaikka pph työ on minusta mukavaa, niin sen nurjana puolena on valmistelut ja työt jotka pitää tehdä työajan ulkopuolella. Mutta silti tykkään työstäni ja aion sitä jatkaa muutaman vuoden ennen kuin palaan päiväkotiin.
 
[QUOTE="maalla on mukavaa";28104840]AP on todennäköisesti joku parikymppinen neito joka on pari vuotta tehny lastenhoitajahommia, mutta sitäkin kyllästyneempi työhönsä. Onneks meijän Nico-rebecalla on vanhempia ja kokeneita hoitajia päiväkodissaan. Vapaa-ajalla tulevat itse juttelemaan ja lepertelemään lapsellemme vaikka itselläni ei olisi moiseen aikaa. Työ on myös kokonaisvaltaista. Jos lapsi näkee vapaa-ajalla tutun hoitajan, joka on iso osa hänen elämäänsä(8h päivittäin hänen tukena ja turvana) on luonnollista että häntä moikataan kun nähdään. Työ on kokonaisvaltaista ja aito välittäminen (joka sinulta puuttuu) on sa työtä mitä teet.[/QUOTE]

Tääkin kyllä totta. Olisihan se vähän outoa lapselle sanoa, että päiväkodissa on kivaa ja tädit mukavia, vietä vaan siellä suurinosa päivistäsi, mutta ne tädit muuttuu heti päiväkodin ulkopuolella. Sillon niille ei saa puhua ja ne ei tykkää lapsista.
Ammatinvalintakysymys, kaikilla aloilla on huonoja puolia jos olet palvelu- hoitoalalla ja sulla on asiakkaita, niin sä edustat työpaikkaasi myös vapaa-ajallasi, pidit siitä tai et. Jos ei tahdo nähdä ihmisiä, niin etsi ala jossa et törmää asiakkaisiin.
 
Kyllä niitä valittajia on ihan joka alalla. Tää nyt vaan on naisvaltainen palsta ja vielä lapsiin liittyvä, joten täällä esiintyy eniten näitä hoitajia eikä esim. bussikuskeja. Ihan samanlaista narinaa kuulee muidenkin alojen edustajilta, aika harva ylipäätään edes on missään unelmaduunissa.
 
[QUOTE="...";28104535]Älä välitä, vaikutat sen verran vittumaiselta tyypiltä, että tuskin ne lapset tai vanhemmatkaan sinun kanssasi haluavat jäädä rupattelemaan.[/QUOTE]
Sama tuli mieleeni... :D
 
Jotkut ihmiset eivät ymmärrä normaaleja rajoja, sellaiset luulee pk-tädin olevan heitä varten - myös vapaalla. Samat ihmiset ajattelee näin opettajista ja sairaahoitajista/lääkäreistä jne.
Normaalilla psyykella varutettu ihminen ymmärtää työn ja vapaa-ajan olevan eri myös päikkärin tädillä.. Toki voi tervehtiä, mutta pidempi jutustelu ei ole sopivaa jos se ei tule sen työntekijän aloitteesta..
 
Ja minua taas ei vois vähempää kiinnostaa kysellä pk-tädin kuulumisia mistään muusta kuin hoitolapsesta siinä tilanteessa, kun haen lastani hoidosta tai vien häntä sinne. Että tämähän menee oikeinkin hyvin :)

Ja mitä enemmän näitä aloituksia tulee, sen enemmän alkaa miettiä, että kuinka paljon vajukkeja hoitajia päiväkodeissa oikein onkaan... Taitaa olla jonkinasteinen ammattitauti? Kannattaisko vaihtaa vaikka alaa, jos noin ärsyttää?
 
Just samaiset Nico-Jessican äidit käy mielenterveystoimistossa ja arvelee, että jos näkee tutun hoitajan kaupassa niin tälle voi sitte alkaa siinä maitohyllyllä kertomaan mitä kuuluu elämään, kaupan lisäksi pahoja paikkoja on kuntosalit ja uimahalli :) siellä voi käyttää aikaa kertomalle mitä kuuluu :kieh: viis siitä haluaako toinen, saunasta ei oiken pääse karkuunkaan tai vesijuoksu altaasta...
 
ei kai kukaan nyt oikeesti mee hoitotädeiltä mitään kyselemään..Ei kävis mielessä jos lekurinkin näkisin niin mennä sille mitn vaivoja vouhkaamaan.Mutta voin tervehtiä, hymyillä ja sanoa jotain yleistä jos ihan lähekkäin ollaan. Mutta en kyllä lähe ketään jahtaamaan. Oon kerran kyllä nähnyt kun yhdelle lekurille joku mies suu vaahdossa jotain selitti. Se oli tosi noloa..Sille miehelle siis.
 
fiksut hoitotädit osaa asettua lapsen asemaan: he ovat lapsille erityisiä ja läheisiä ihmisiä. Tai siihenhän pitäisi pyrkiä myös päiväkodissa ja ainakin meidän lapsilla on ollut onni olla päiväkodissa jossa pysyvät työntekijät.

Lapset eivät osaa itseään mieltää tätien työksi; totta kai heillä on oikeus (ja miksei myös velvollisuus hyvien tapojen oppimiseksi) tervehtiä hoitotätiään jos vapaa-ajalla heitä tapaa.

Hoitotädinkään elämästä ei varmasti vie kovin montaa sekunttia iloinen hei ja hymy päälle. Muuta ei tarvita; sitten jos molemmilla osapuolilla on aikaa ja halua, niin saa sitä toki enempikin rupatella ;)
 
Jos lapsen opettajan sattuu näkemaan vaikka Rossossa viereisessä pöydässä syömässä niin voi käydä siinä samalla sellaisen vanhempain vartin (lue tunnin) siinä mitä lapselle kuuluu ja miten opettajan pitäisi huomioida erinäisiä asioita lapsen opetuksessa paremmin. Se ope ei pääse karkuun ennekuin on maksanu laskun :kieh:
 
Ei minua haittaa, vaikka törmään hoitolapsiini. Muutaman sanan ehtii aina vaihtamaan. Joskus törmään heihin muuallakin kuin kaupoissa, kun itselläni on myös pieniä lapsia, joten tulee liikuttua vaikka missä. Käyn lasten synttäreilläkin ja vanhat hoitolapset käyvät meillä kylässä =)
 
Joo,eipä paljon kiinnosta vapaa-ajalla vanhempien kanssa olla tekemisissä ja lasten kanssa lässyttää! Kuinkahan moni insinööri alkaisi näpytellä tietokonetta tai jotai työkonetta jos se olisi parkissa jossai?? Ihan sama asia,työ on työtä ja vapaa-aika se pitää olla hoitajillakin :) Juuri tuon takia en voisi kuvitellakkaan muuttavani alueelle missä päiväkoti sijaitsee ja suurin osa hoitolaisista asuu. Oli kiva syksyllä kun eksyin kyseiselle alueelle...ensimmäisestä talosta huudettiin: MAIJAAAA,kato maija on tuolla (joo,olen ohikulkumatkalla).Hetken päästä tulee toinen päiväkotilainen vastaan äitinsä kanssa: Kato Minttu-ville kuka tuolla,tunnekko? ja lässyti lässyti!ihan kun lapsi ei tuntisi kun on minun kanssa 10h päivässä. Aika paljon sai kyllä huomiota kun asuinalueen läpi kuljin...Nämä vain ovat sellaisia miinuksia semmoisille hoitajille jotka haluaisivat VAIN vapaa-aikaa työstänsä.
 
Höh, minä taas tykkään kun hoitolapsia tulee vapaallakin vastaan, hauska seurata heidän ajatusten raksutusta kun huomaavat että mulla on omiakin lapsia enkä asu päiväkodilla. Kaupassa halaan ja juttelen mut sen verran itsekkyyttä on että välttelen samoja leikkipuistoja ja uimarantoja etten vaan vahingossa vapaalla joudu hoitajaksi.
 
No samat terveiset sitten sinne hoitajillekin. On todella ärsyttävää, kun aina lomien tai viikonlopun tullessa alkaa se kysely "mitäs meinaatte lomilla tehdä?"

Hittoako sitä on velvollinen vaihtamaan muut kuin pakolliset kuviot? En minäkään rupea kyselemään mitä hoitajat tekevät lomillaan, tuskinpa se minulle edes kuuluu. Varsinkin, kun tasan tarkkaan itse päiväkodissa töissä olleena tietää, kuinka vanhempien asioita sitten käydään läpi kahvipöydässä..
 
Jaa, kyllä mä esim. työkaverien kanssa jään juttelemaan vapaa-ajallakin työasioista, jos sattuu tulemaan vastaan, samoin asiakkaidenkin. Vaikka en ole töissä, mulla on käytöstavat ja mä oon muutenkin kiinnostunut työstäni. Miks päikyn tädeillä mikään ei saisi muistuttaa töistä vapaa-ajalla ja ylitöitä ei saisi olla koskaan. Ei ole mitenkään realistista kaltaiselleni akateemiselle asiantuntijalle, jota työt seuraa usein kotiinkin. Jos ap:ta noin rassaa, kannattais mennä töihin päikkyyn, joka on riittävän kaukana kotoa, jolloin hoitolapsia ei vapaa-ajalla vastaan tule.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap.:
Ai niin, tää on kutsumustyö ja siksi pitää kestää kaikki - edes vapaapäiviä ei tarvitse :saint:

Jos tietäisitte millaista materiaalia (eli niitä lapsia) joissakin paikoissa on asiakkaana, ette ihmettelisi hoitajien väsymystä... Kaikki ei ole niitä kullannuppuja ja ns. helppoja lapsia ja siitä huolimatta heiltä puuttuu diagnoosit ja sitä myöten kaikki arkea helpottavat apukeinot.
Click to expand...

Ei asialla ole mitään tekemistä sen kanssa, onko joku työ olevinaan kutsumustyö, joten turha leikkiä mitään marttyyriä.
Eikä kukaan ole puhunut siitä, etteikö muka saisi olla vapaapäiviä.

Ainoa mikä kirjoituksessasi ällöttää, on tuo katkera ja negatiivinen suhtautuminen "asiakkaisiinsa". Ihan sama millä alalla olisit, vituttaisi kuunnella noin tympeää suhtautumista omiin asiakkaisiin.
 
Hmm.. Mun mielestä on vähän omavalinta se että hankkiutuuko töihin omalle paikkakunnalle. Päiväkoteja on kuitenkin niin paljon että en usko matkan pitenevän kohtuuttomaksi (naapuri kaupunkiin/kylään) jos kokokee lasten/perheiden kohtaamisen ongelmaksi vapaa ajalla.

Aiemmin kun asuin pienellä paikkakunnalla ja olin siellä pk:ssa töissä ni tuttuja tuli suunnilleen joka kävelylenkillä vastaan, tervehdin mutten kokenut kiusalliseksi. Nyt asun hieman isommalla paikkakunnalla ja täällä olen aloittanut työt.
Mietinnässä on juuri että mitä haluan, toisaalta arvostan lyhyttä työmatkaa , mutta kun hoitolapset ovat samaa ikäluokkaa kun oma lapseni ni heihin varmasti tulee törmäämään (lapsen kautta) koulussa ehkä jopa kotonani lapsen kavereina..
Naapuri kaupunkiin ei tule kohtuutonto työmatkaa, mutta saa nähdä mihin päädyn :)

Mun mielestä vanhojen hoitolasten vanhempia on mukava tavata sattumalta ja kuullaa kuulumisia!
 

Nappaa liput koko perheen ilmaiseen leffanäytökseen Helsingissä tai Oulussa!

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa