Mä en enää tiedä mitä tekisin ton pojan kanssa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Mahza
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Mahza

Aktiivinen jäsen
19.03.2006
5 120
0
36
Oon ihan voimaton ja loppu :(
Pojan käytös eskarissa on käsittämätöntä. Kerran se löi yhtä hoitajaa, joka piti pojasta kiinni, kun oli riehaantunut. Kavereita tönii, kiusaa, kielenkäyttö huonoa ja yleisesti hyvin levotonta ja rajua menoa pojalla.
Keväällä tilanne oli jo parempi, kun oltiin käyty perheneuvolassa, kesä kotona meni hyvin, ja eka viikko eskarissakani sujui mallikkaasti. Nyt vaan tilanne on taas revennyt käsistä.

Perheneuvolaan ajattelin huomenna soittaa, josko sieltä jotain apua saisi. Kohta en enää kehtaa edes viedä poikaa eskariin, kun se ei siellä osaa olla...
 
Pieni poikasi on ihminen. Ihminen reagoi muutoksiin (esikoulu, kasvaminen, vastuun lisääntyminen) aina jotenkin, ja se on syvästi inhimillistä.

Älä vaadi liikaa, älä odota liikaa vaan anna pojalle aikaa tottua ja oppia uuden ympäristön uusille tavoille. Voit jutella esikoulusta asiasta, ei hän varmasti ensimmäinen ole, jolla esiintyy esikoulun alussa häiriökäyttäytymistä, ja mikäli sielläkin ollaan kovasti sitä mieltä, niin tehän voitte lykätä eskarin alkua vuodella.
 
Mitä itse ajattelisit tässä olevan syynä? Onko hän väsyneen oloinen? Onko arki liian raskasta hänelle?

Nukkuu kyllä tarpeeksi. En tiedä, oisko arki liian raskasta, mutta enpä paljon helpommaksikaan sitä saa. Kodin ulkopuolisia harrastuksia ei ole.
Eskarissa on muutama lapsi, joiden seurassa pojan käytös korostuu. On siis helposti vietävissä, jos niin voi sanoa...
 
Kuulin juuri samanlaisen tarinan eräältä. Muuten kiltti poika oli yllytyshullu eskarissa. Siellä on ryhmäytyminen menossa ja noiden poikalasten pitää aina ottaa se kukon paikka. :) Varmaan ihan normaalia.

Meillä poika reagoi aina, jos ei ole ollut isän kanssa tarpeeksi ja alkaa käyttäytymään noin.
 
Hyvä että olet valmis hakemaan apua, jos teillä jo yhteys ja apuakin sieltä saatu niin varmaankin oikea paikka avun saannille. Onko kahden paikalla eskarissa? Jos ei niin se voisi olla paikallaan ja mahdollisesti oman avustajan saaminen, mutta siihen tarvitaan aika painavaa tekstiä esim psykologin arviointia tms. lisäksi voi olla tarvetta kiertävän erityislastentarhaopettajan konsultaatiolle pk:ssa, mahdollisesti henkilökunta jo tätä käyttänyt?

Ymmärrän kyllä että asia on vaikea, vaikeaa on viedä lasta eskariin kaiken kirjoittamasi jälkeen, mutta se on lapsen oikeus ja aikuisten tehtävä on huolehtia oikean avun saamisesta lapselle juuri nyt. Olen itse pk:ssa töissä ja olen hoitanut lapsia jotka ovat purreet , lyöneet, raapineet tms. uhakailevat tappamisella ja pyytävät aikuista satuttamaan/tappamaan.. lapset meidän pk:ssa voivat erittäin huonosti ja apua on vaikeaa saada, jos vanhemmat eivät ole yhteistyössä mukana ja silloinkin oikeanlaisen avun saaminen on erittäin hankalaa. Lapset saavat pärjätä vuodesta toiseen ja nyt, kun he ovat eskarissa ja mitään järin konkreettista vieläkään ei oel tehty niin hirvittää vain se, kun he koulumaailmaan siirtyvät.. en todellakaan usko avun enään heitä tavoittavan.

Eli tee kaikkesi avun saamiseksi, ole vaativa, erittäin vaativa, koska muuten tulevaisuus lapsella ei ole kovin kummoinen.

Toivon sinulle voimia jaksaa lapsesi kanssa ja rakastaa häntä vaikeinakin hetkinä, muutos on mahdollinen!
 
Soita sinne perheneuvolaan, ja pidä eskaritätien kanssa palaveri.
Sovitte siellä yhteiset säännöt, jota sitten noudatatte molemmissa paikoissa, kotona ja eskarissa.
Yhteistyö eskarin kanssa on nyt ensisijaisen tärkeää, lapselle on hyväksi kun tietää et joka paikassa pelataan samoilla säännöillä ja et kaikki tekee samalla lailla kun riehuminen alkaa.
 
Minullaki on eskari-ikäinen joka rupesi nyt haistattelemaan ja räkyttämään jokaiselle vastaantulijalle. En osannut aavistaakaan kuinka lause "jos et lopeta niin taatusti pesen suun saippualla" tehosikaan. Ei ole tullut yhtään räkyttämistä ja kirosanaa sen jälkeen. En vaan tiedä kuinka kauan tuo tehoaa
Taustoista sen verran että olen pessyt pojan suun pari vuotta sitten samaisen syyn vuoksi ja pojalla taitaa olla ikuiset traumat asian vuoksi;)
 
[QUOTE="vieras";21916328]Hyvä että olet valmis hakemaan apua, jos teillä jo yhteys ja apuakin sieltä saatu niin varmaankin oikea paikka avun saannille. Onko kahden paikalla eskarissa? Jos ei niin se voisi olla paikallaan ja mahdollisesti oman avustajan saaminen, mutta siihen tarvitaan aika painavaa tekstiä esim psykologin arviointia tms. lisäksi voi olla tarvetta kiertävän erityislastentarhaopettajan konsultaatiolle pk:ssa, mahdollisesti henkilökunta jo tätä käyttänyt?

Ymmärrän kyllä että asia on vaikea, vaikeaa on viedä lasta eskariin kaiken kirjoittamasi jälkeen, mutta se on lapsen oikeus ja aikuisten tehtävä on huolehtia oikean avun saamisesta lapselle juuri nyt. Olen itse pk:ssa töissä ja olen hoitanut lapsia jotka ovat purreet , lyöneet, raapineet tms. uhakailevat tappamisella ja pyytävät aikuista satuttamaan/tappamaan.. lapset meidän pk:ssa voivat erittäin huonosti ja apua on vaikeaa saada, jos vanhemmat eivät ole yhteistyössä mukana ja silloinkin oikeanlaisen avun saaminen on erittäin hankalaa. Lapset saavat pärjätä vuodesta toiseen ja nyt, kun he ovat eskarissa ja mitään järin konkreettista vieläkään ei oel tehty niin hirvittää vain se, kun he koulumaailmaan siirtyvät.. en todellakaan usko avun enään heitä tavoittavan.

Eli tee kaikkesi avun saamiseksi, ole vaativa, erittäin vaativa, koska muuten tulevaisuus lapsella ei ole kovin kummoinen.

Toivon sinulle voimia jaksaa lapsesi kanssa ja rakastaa häntä vaikeinakin hetkinä, muutos on mahdollinen![/QUOTE]

Päiväkodin kanssa on aina tehty yhteistyötä asian tiimoilta. Ajattelin maanantaina ehdottaa että jos mitenkään pystyvät rajoittamaan poikani ja näiden kahden muun pojan yhteisleikkejä, vaikeaa se varmaan kuitenkin on siellä pihalla vahtia mitä kukakin kenenkin kanssa leikkii.
Psykologi arvio pojan viimevuonna, ja ihan normaali, mutta vilkas lapsi on. Toisaalta, itse en aina ole ihan samaa mieltä, josko asiaa voisi tutkia vielä tarkemmin. Poika itse selvästi myös tilanteesta kärsii.
Äitinä on kauheaa huomata, että se ihana, huumorintajuinen, herkkä ja empaattinen lapsi käyttäytyy välillä ihan mahdottoman huonosti. Vikaa olen koittanut löytää itsestäni, mutta en vain keksi mitä voisin tehdä toisin.
 
[QUOTE="hmmm";21916288]Kuulin juuri samanlaisen tarinan eräältä. Muuten kiltti poika oli yllytyshullu eskarissa. Siellä on ryhmäytyminen menossa ja noiden poikalasten pitää aina ottaa se kukon paikka. :) Varmaan ihan normaalia.

Meillä poika reagoi aina, jos ei ole ollut isän kanssa tarpeeksi ja alkaa käyttäytymään noin.[/QUOTE]

Joo, yllytyshullu tuo poika an myös omaa epävarmuuttaan käyttäytyy isotellen.

Mä olen koittanut eksälle selittää että lapset tarvitsisivat enemmän huomiota isältään, mutta hänen on vaikea töidensä vuoksi enempää lapsia pitää.
 
Päiväkodin kanssa on aina tehty yhteistyötä asian tiimoilta. Ajattelin maanantaina ehdottaa että jos mitenkään pystyvät rajoittamaan poikani ja näiden kahden muun pojan yhteisleikkejä, vaikeaa se varmaan kuitenkin on siellä pihalla vahtia mitä kukakin kenenkin kanssa leikkii.
Psykologi arvio pojan viimevuonna, ja ihan normaali, mutta vilkas lapsi on. Toisaalta, itse en aina ole ihan samaa mieltä, josko asiaa voisi tutkia vielä tarkemmin. Poika itse selvästi myös tilanteesta kärsii.
Äitinä on kauheaa huomata, että se ihana, huumorintajuinen, herkkä ja empaattinen lapsi käyttäytyy välillä ihan mahdottoman huonosti. Vikaa olen koittanut löytää itsestäni, mutta en vain keksi mitä voisin tehdä toisin.

eli apua tarvitsette, soita sinne perheneuvolaan ja juttele eskarissa. Vaikeaa on juuri ulkoleikeissä lapsia rajoittaa yhdessä olemsiesta, mutta on se mahdollista. Juttele lapsellesi että toivoisit hänen leikkivän vaikka Matin kanssa tms. ja kerro henkilökunnalle, josko he voisivat yrittää ohjata muiden kanssa leikkeihin ulkonakin. Sisäleikit on yleensä helppo jakaa niin että lapset toimivat hyvin yhdessä. Edelleen toivon sinulle jaksamista arjessa.
 

Yhteistyössä