Lyömisestä

moips. olisin kyselly että miten saan tyttäreni lopettamaan lyömisen. hakkaa päivisin meidän koiraa ja tietenkin mätkii minuakin minkä ehtii ei- sana ei tunnu menevän perille vaikka sitä kuinka hokisi. olemme yrittäneet olla kiinnitämättä huomioo jos hän lyö, jos se vaikka auttaisia, mut ei niin ei.

Tyttö käyttäytyy muiden luona tosi hyvin, jos me emme ole paikalla. heti kun me tulemme paikalle niin se riskaaminen ja lyöminen alkaa. olisi ihanaa jos hän olisi samanlainen kotona kuin muidenkin luona.

olis kiva saada neuvoja. ainiin, ja tyttäremme on vasta 1v4kk
[olisi kiva päästä mustelmista eroon]

 

Mielestäni tuo lyöminen pitäisi saada loppumaan heti alkuunsa,vanhempana sitä on vaan entistä vaikeampi hillitä.
Oma poikanikin mätkii välillä ja olen vaan joka kerta lujasti kieltänyt tekemästä niin ja sanonut,että lyöminen sattuu..jos huitominen edelleen jatkuu,tartun kiinni ranteista ja sanon tosi lujasti ei!Ainakin tähän asti on meillä riittänyt (poika 1,5v.) eikä ole tarvinnut mustelmia parannella.

 

meillä tuo ranteesta kiinni ottaminenkaan ei auta. ja ihan sama kuinka kovaa ei sanoo niin ei se mene perille. tyttö rupee vaan kiljuu ja huutaa ja mätkii entistä kovemmin. :/

 

meillä tuo ranteesta kiinni ottaminenkaan ei auta. ja ihan sama kuinka kovaa ei sanoo niin ei se mene perille. tyttö rupee vaan kiljuu ja huutaa ja mätkii entistä kovemmin. :/

Etkö voisi estää lyönnit pitämällä tytön käsistä kiinni?

 

olen estäny sillein, mut heti kun päästää irti niin se jo yrittää lyödä uudestaan. pelottaa että milloin se rupee muita lapsia lyömään, tai itse asiassa se lyö jo serkku tyttöään joka on 2,5kk nuorempi kuin tyttäreni. Tänään se oli ihmeen kiltisti mut kyl mä muutaman kerran sain tuntea käden naamalla :'(

 

Mä luulen, että sun kannattaa hakea apua tohon. Lyöminen voi johtua siitä, että sun tytöllä on paha olla tai joku "sairaus", esim. autismi. Kannattaa ottaa yhteyttä neuvolaan.

Tarkoitukseni ei ole kyseenalaistaa sun äidin taitoja tai maalata piruja seinille, mutta ei toi kyllä mun mielestä ole enää ihan normaalia.

 

täytyypä tuota neuvolasta kysyä ku sinne piakkoin menemme. kiitoksia viel neuvoista! tosin nyt tyttö on ollu ihmeen kiltisti taas. mut saas nähdä illalla!

 

Mullekin tuo lyöminen on aika uutta. Esikoisemme kokeili jossain vaiheessa meidän vanhempien reaktiota mitä käy jos lyö, no tietysti kielsimme ja estimme lyömisen, poika oli n.1,5-2v Lyöminen loppui ajan kans eikä siitä mitään ongelmia koitunut. Ei koskaan lyönyt muita kuin minua tai isäänsä.

Mutta nyt meidän pikkuneiti, joka täyttää sunnuntaina 1v vaikuttaa hyvin omapäiseltä ja tempperamenttiselta tytöltä. Kun suuttuu, tavarat lentelee ja kädet vispaa, lyö vanhemiaan ja veljeään, kun häntä kieltää topakasti ja sanoo ei, kiivastuu vain entisestään. Saas nähdä mihin joudun tuon tytön kans =)

 

Heippa! Meilläkin 1 v 3 kk vanha tytteli jolla on kovasti omaa tahtoa ja läiskiikin, sekä puree ja repii hiuksista. Neuvolassa asiasta sanottiin vain että ei saa antaa läpsiä (toisinaan tosin olen huomannut että yrittää venyttää sillä esim. nukkumaan menoa, kun on huomannut että niin saa äidin hyppimään). Ei se mielestäni vielä autismista kerro.. Autistiset lapset ovat itseensä käpertyneitä, eivätkä ota kontaktia juuri keneenkään ja meillä ainakin kovin seurallinen tapaus. Osaa myös halailla ja pusutella ja silitellä että eiköhän se vaan ole joku juttu, kun on huomannut että sillä saa huomiota ja ehkä ihmettelee että miksi siitä noin vaahdotaan.. Toivottavasti ohi menevä juttu

 

Meillä tyttö 1v 1kk toisinaan puree sormistamme tai jos istumme nenut vastakkain, yrittää purra nenään. Hiusten repiminen on myös hänestä hauskaa. Samaten repii kasvojamme ja hakkaa veljiä lapiolla päähän.
alkuun se tuntui leikiltä ja annoin olla, mutta nyt olen topakasti alkanut kieltää kaiken tuollaisen. Veljet 9v ja 7½v antaisivat vaan jatkaa heitä kohtaan tämän käyttäytymisen... Olen perustellut, että tällä hetkellä se heistä tuntuu leikiltä, mutta kun ikää tulee niin voimat karttuu ja sattuu oikeesti kovaa. (minusta kyllä kaikki tuo sattuu jo nyt) Ja sitä hokenut, että pitää saada tuo käyttäytyminen pois jo ajoissa, ei myöhemmin usko niinkään, kun on saanut iät ja alat käyttäytyä niin.
tyttö kyllä osaa olla "helläkin"
:heart:

 

Meillä on täysin sama ongelma ja sen takia tänne eksyinkin kun tulin etsimään neuvoa. Eli poikamme on 1v 6 kk ja aivan hirveän väkivaltainen ja enimmäkseen kohdistuu joko minuun tai kissoihin. Ja sitten muihin lapsiin. Eli lyömistä, puremista ja kiusaamista. Kaikkea ollaan kokeiltu kielletty ja viety huoneeseen mutta mikään ei tunnu auttavan. Nyt mua vähän huolettaa kun poika aloitaa tarhan 2 viikon päästä että mitä siitä oikein tulee. Saan varmaan joka päivä kuulla noottia siitä kun poikamme kiusaa muita. Mitä ihmettä teen? Neuvolaa ei nyt ole puoleen vuoteen ollu mutta ensi kuussa on ja meinaan asiasta siellä puhua. Mutta osaak täällä kukaan neuvoa.

 

meidän neiti on ollu monta päivää kiltisti :snotty: ihmettelen. ehkä joku ihme parantuminen tapahtu =) ehkä voi kyl johtua siitä että täällä on sen serkku poika 6v ollu sen seurana koko viikon. tosin poika lähtee jo 3 aikaa aina pois mut ei ole lyöny ku on ollu aamuisin kaveri täällä. ei voi tietää nuiden pikkaisten ajatus maailmaa veuvoja on otettu vastaan mut eipä ne neuvot auttanna =) vaan aika!

 

Kylläpä tuo vaihe kuule taitaa kuulua tuohon ikään se on kuule ihan yleistä, ei kannata huolestua. Tietenkin pitää kieltää tai sitolla ettei välitä nii kyllä se loppuu.Miedän tytöllä oli kans sama vaihe mutta on jo menny ohi. Että ei kannata ihan heti autistiksi luulla Miedän tyttö taitaa sitten olla vielä vakavammin sairas ku hakkas omaapäätäänkiin seinään ja löi ihteään jos muita ei saanu lyödä. no se on onneks jo loppunu :kieh:

 

Olen hoitanut reilu puolitoistavuotiasta poikaa, joka hoidon alussa aloitti minun lyömiseni, vaatteista ja hiuksista repimisen, puremisen, nipistelyn ja suoranaisesti ei enää tehnyt mitään muuta kuin tuli perässäni ja yritti jotain ilkeää. Samaa oli tehnyt äidilleen 1v.-> mutta vähentänyt minun tullessani kuvioihin. Pikkuhiljaa ~2kk sisällä poika lopetti. En osaa sanoa mikä oli lopulta se, mikä tuon muutoksen sai aikaan, koska monia juttuja tuli kokeiltua. Tilanteesta teki vaikeamman se, että kyseessä oli fiksu poika ja siitä näki, että teki ihan vain satuttaakseen, ei vaikka saadakseen huomiota. (teki tuhojaan myös kun oli jakamaton huomio ja tehtiin jotakin kivaa)

Näitä keinoja kokeilin:

-Se, etten antanut lapselle mitään huomiota, jollei ollut nätisti.

-Kun huomasin mitä poika oli aikeissa tehdä, kielsin ja sanoin, että jos tekee niin, niin joutuu tuolille ja sitten joutui tietylle tuolille. ->pikkuhiljaa loukkaantui tästä ja alkoi tuolille jouduttuaan vuodattamaan krokotiilin kyyneleitä ja tuli saman tien luokseni ja näytti sitä kohtaa, mitä oli vaikka nipistänyt ja hoki "eieiei" ja sitten halailtiin.

-Kun poika oli aikeissa vaikkapa nipistää, hoin ettei toisia saa nipistää yms., että omaan käteen voit, muttei tunnu kivalla. Poika alkoi kokeilla omaan käteen ja sit katto hämmästyneenä kun sattui.

Nykyään on oikea kultanuppu koko poika

täytyypä yrittää nuita keinoja jos sama ilkeys taas alkaa! kiitos näistäkin neuvoista!

 

Kylläpä tuo vaihe kuule taitaa kuulua tuohon ikään se on kuule ihan yleistä, ei kannata huolestua. Tietenkin pitää kieltää tai sitolla ettei välitä nii kyllä se loppuu.Miedän tytöllä oli kans sama vaihe mutta on jo menny ohi. Että ei kannata ihan heti autistiksi luulla Miedän tyttö taitaa sitten olla vielä vakavammin sairas ku hakkas omaapäätäänkiin seinään ja löi ihteään jos muita ei saanu lyödä. no se on onneks jo loppunu :kieh:

Teillä on kovapäinen likka