Kiva taas lueskella kuulumisia täälltä.
Hankintalistojen osalta: nykytiedolla miettisin paljon enemmän etukäteen myös vauva-arkea helpottavia hankintoja, joista en ennen vauvaa juuri tiennyt.
Meillä arkea helpottaneita hankintoja ovat olleet erityisesti babysitteri, puuhamatto ja kantoreppu. Meillä nämä kaikki syöksyttiin ostamaan vasta vauvan syntymän jälkeen väsyneinä ja ilman, että oli aikaa perehtyä tai tehdä vertailuja. Eivät välttämättä siksi ole parhaat/edullisimmat hankinnat. Lisäksi ostaisin nykytiedolla joko kehdon tai vanhempien sänkyyn kiinnitettävän nukkumapaikan. Pinnasänky kun on aikalailla harvakseltaan käytössä ja vauva nukahtaisi helposti keinutukseen, mutta mun kädet ei enää jaksa heijailla isoa tyttöä kantokopassa kovin pitkiä aikoja.
Sitteri, puuhamatto ja kantoreppu ovat viimeisen 4 kuukauden aikana olleet kukin vuorollaan korvaamattomia. Esim. alkuvaiheessa isä otti vauvan aamuisin tunniksi pariksi kantoreppuun, missä hän nukkui tyytyväisenä ja minä sain nukkua univelkoja pois. Nyt taas kantorepun kanssa pääsee ulos, kauppaan jne. sellaisina hetkinä, kun vauva ei viihdy vaunuissa.
Babysitteri on viimeiset 2,5 kk ollut korvaamaton - siellä vauva istuu ja höpöttlee, kun me syödään. Oivallinen apu myös raivareihin, joita tulee, kun ryömiminen ei suju halutulla tavalla ja pitää kääntää huomio sellaisiin aktiviteetteihin, joihin ei liity kääntymistä vatsalle.
Puuhamatto taas oli n. 2 - 3 kk iässä sellainen paikka, jossa vauva saattoi viihtyä 15-20 min tyytyväisenä omissa oloissaan harjoitellen tarttumista ja tavaroiden viemistä suuhun. Ja nuo minuutit ovat korvaamattomia, kun niiden aikana ehtii käydä vessassa, syödä hätäisesti ja ehkä jopa laittaa pesukoneen päälle
Lisäksi meillä on aivan mainio lahjan saatu 'laulukirja' eli lelu, josta tulee lastenlauluja yms. musiikkia ja jonka parissa vauva viihtyy parhaimmillaan tunteja päivässä.
Hyviä hankintoja ovat olleet myös unipussit (kesään ja talveen), vauva tuntuu nukkuvan niissä paremmin. Erittäin tarpeellisia ovat myöskin äitiyspakkauksesta löytyvät nopea kuumemittari, kynsisakset ja kylpyveden lämpömittari. Ainakin meillä kylpyveden lämpötila on tosi tarkka juttu ja puolen asteen virheestä saa heti kovaäänistä palautetta.
Tes-laittetta käytin synnytyksessä minäkin alkuvaiheessa. Sain sellaisen Kättäriltä käyttööni eli itsellä ei ollut mukana. Siitä tosiaan oli apua - sain ystävältä neuvon pari päivää synnytystä, että kannattaa tanssia ja laulaa paljon. Ja niin teinkin. Laitoin synnytyshuoneesta valot lähes pois, laitoin puhelimesta hyvää musaa soimaan ja tanssin ja lauloin supistuksia 2-3 ekaa tuntia TES-laitteen kanssa. Sitten siirryin ilokaasuun, sen jälkeen melko pian epiduraaliin (jonka laittaminen ei muuten tuntunut yhtään miltään, vaikka sitä etukäteen pelkäsin) ja epiduraalin jälkeen homma kävikin ihan älytöntä vauhtia eli pääsin ponnistamaan n. 45 min. sen jälkeen vaikka ennen puudutusta kohdunkaula oli auki hikisesti 4 cm.
Kättärillä muutenkin noudatettiin lähes kirjaimellisesti etukäteen täyttämääni toivelistaa, vaikka kohtalo jättikin oman leimansa synnytyksen kulkuun eri vaiheissa (käynnistys alussa, kova verenvuoto lopussa). Eli ainakin Hesassa synnyttäville suosittelen tulostamaan ja täyttämään listan sekä ottamaan mukaan.
Ponnistamisen osalta sain hyviä vinkkejä ja opastusta kätiöltä. Ongelma oli se, että pyysin kaikki mahdolliset puudutukset eli sekä epiduraalin että pudendaalipuudutuksen, enkä tuntenut ponnistusvaiheessa vauvaa tai mitään muutakaan, paitsi supistuksia - ja nekin tuntuivat paljon siedettävämmiltä ja 'järkevämmiltä' kun niiden tahdissa sai pusertaa vauvaa ulos. Mutta kätilö kertoi aina kun tein oikein ja antoi ohjeita, mitä voisin tehdä paremmin.
Oukei, nyt kutsuu vauva. Onnellista odotusta teille kaikille!
La Bambina