Luovutettu munasoluhoito, vol. 2

Tämä ketju on täynnä erilaisia tarinoita. Itse haluan kertoa, että koen tehneeni väärän ratkaisun kun lähdin lahjasoluhoitoon. Tätä tarjottiin automaationa klinikalla kun ei onnistuttu omilla soluilla. Pohdin asiaa liian vähän aikaa ja kuuntelin liikaa positiivisia tarinoita.
Minulla on aiemmasta liitosta lapsia joista olen onnellinen. Tähän sisälläni kasvavaan lapseen en löydä tunnesidettä ja pohdin vain kuinka väärin on, että lapsia tehtaillaan laboratoriossa ja heitä siirrellään vieraisiin kohtuihin.
Toivottavasti kiintymykseni vielä herää. Siitä olen iloinen että hänen isänsä on biologinen vanhempi ja hän varmasti kiintyy lapseen.

 

Tämä ketju on täynnä erilaisia tarinoita. Itse haluan kertoa, että koen tehneeni väärän ratkaisun kun lähdin lahjasoluhoitoon. Tätä tarjottiin automaationa klinikalla kun ei onnistuttu omilla soluilla. Pohdin asiaa liian vähän aikaa ja kuuntelin liikaa positiivisia tarinoita.
Minulla on aiemmasta liitosta lapsia joista olen onnellinen. Tähän sisälläni kasvavaan lapseen en löydä tunnesidettä ja pohdin vain kuinka väärin on, että lapsia tehtaillaan laboratoriossa ja heitä siirrellään vieraisiin kohtuihin.
Toivottavasti kiintymykseni vielä herää. Siitä olen iloinen että hänen isänsä on biologinen vanhempi ja hän varmasti kiintyy lapseen.

Haethan apua itsellesi ennen kuin lapsi syntyy. Ehkä ammattilaisen kanssa keskustelu auttaa ja mielesi kirkastuu.

Itselleni lahjasolulapsi on ainoa vaihtoehto ja olen todella kiitollinen lahjoittajille, jotka mahdollistavat meidän syystä tai toisesta lapsettomien äitiyden.

Kiinnyn lemmikkeihini, joten varmasti myös lahjasolualkuiseen lapseen, jonka kehoni on kasvattanut.

Meitä on moneksi. Onneksi kaikenlaisiin haasteisiin on apua saatavilla.

 

Mielestäni vierailijan keskustelun avaus on ihan tärkeä ja mielenkiintoinen. Asiahan on oikeasti ”iso juttu” ja sitä olisi syytä tarkasti miettiä etukäteen; monille lahjasolut on varmasti oiva vaihtoehto, itse koen sen olevan suorastaan ”luonnollinen” vaihtoehto itselleni enkä näe asian (lahjamunasolun käytön) olevan kovin ihmeellinen, koen hyvin vahvasti että lapsi joka kehoni sisällä kehittyy ja kasvaa ja jonka minä synnytän, on todellakin minun lapseni. Minulla on myös ennestään lapsia.

Se että klinikka on tarjonnut lahjasoluvaihtoehtoa ikään kuin automaationa on tietysti väärin, asia on merkittävä ja sitä pitäisi kyllä kannustaa miettimään ihan kunnolla että voisiko se olla itselle sopiva vaihtoehto. Tulee kyllä itselle myös mieleen että onko tässä kyseessä ollut että mies on lapseton ja näin ollen on ollut ikäänkuin kova paine saada lapsi hoidoilla, vaikka sitten luovutetulla munasolulla, vaikka se ei pohjimmiltaan naiselle itselle sopivalta vaihtoehdolta tuntuisikaan. Ja ovathan nämä asiat ja raskausaikakin sellaista mielen myllerrysaikaa että tietty hoitoja tehdessä ”hoitoputkessa” lahjasolujen käyttö on voinut tuntua hyvältä vaihtoehdolta mutta sitten kun raskaus on tullut todeksi niin mieli on alkanut myllertämään. Mielestäni on hyvä että näiden asioiden eri puolista puhutaan, ”vierailija” ei varmasti ole ainoa tässä maassa tuollaisten tuntemusten kanssa. Toivon ja uskon että raskauden edetessä ja lapsen syntyessä kiintymys kehittyy ja lapsi alkaa tuntua ”omalta” tässä ”vierailijankin” tapauksessa.

Karhurouvanen täällä kirjoittelee

 

Jostain syystä tuosta teksistä osa jäi pois: tarkoitus oli kirjoittaa ”Minulla on myös ennestään omista munasoluista alkunsa saaneita lapsia”

 

Tämä ketju on täynnä erilaisia tarinoita. Itse haluan kertoa, että koen tehneeni väärän ratkaisun kun lähdin lahjasoluhoitoon. Tätä tarjottiin automaationa klinikalla kun ei onnistuttu omilla soluilla. Pohdin asiaa liian vähän aikaa ja kuuntelin liikaa positiivisia tarinoita.
Minulla on aiemmasta liitosta lapsia joista olen onnellinen. Tähän sisälläni kasvavaan lapseen en löydä tunnesidettä ja pohdin vain kuinka väärin on, että lapsia tehtaillaan laboratoriossa ja heitä siirrellään vieraisiin kohtuihin.
Toivottavasti kiintymykseni vielä herää. Siitä olen iloinen että hänen isänsä on biologinen vanhempi ja hän varmasti kiintyy lapseen.

Minulla on samat ajatukset lahjasolujen käytöstä, joten meille hedelmällisyysvaikeuksista huolimatta ne eivät ole missään tilanteessa vaihtoehto.

Sinulla kuitenkin tilanne on eri, kun lapsi jo kasvaa sisälläsi. Ajattele sitä pientä avutonta ihmisalkua, joka kuuntelee sydämesi sykettä, jota sinun kehosi ruokkii ja kasvattaa, joka on tällä hetkellä yhtä sinun kanssasi. Sinä olet hänelle tärkeintä maailmassa, olet hänen koko maailmansa. Hän ei pyytänyt syntyä näin, hänellä ei ollut asiassa valinnanvaraa. Älä siis tee asiasta taakkaa hänelle, joka on tilanteessa viaton.

Hanki pikimmiten apua, soita neuvolaan jo huomenna. Ja muista, vastaavia ajatuksia voi olla myös omaa biologista lasta odottavilla äideillä!

Täältä luettavaa keskusteluun liittyen:
www.reddit.com/r/donorconceived

 

Minulla on samat ajatukset lahjasolujen käytöstä, joten meille hedelmällisyysvaikeuksista huolimatta ne eivät ole missään tilanteessa vaihtoehto.

Sinulla kuitenkin tilanne on eri, kun lapsi jo kasvaa sisälläsi. Ajattele sitä pientä avutonta ihmisalkua, joka kuuntelee sydämesi sykettä, jota sinun kehosi ruokkii ja kasvattaa, joka on tällä hetkellä yhtä sinun kanssasi. Sinä olet hänelle tärkeintä maailmassa, olet hänen koko maailmansa. Hän ei pyytänyt syntyä näin, hänellä ei ollut asiassa valinnanvaraa. Älä siis tee asiasta taakkaa hänelle, joka on tilanteessa viaton.

Hanki pikimmiten apua, soita neuvolaan jo huomenna. Ja muista, vastaavia ajatuksia voi olla myös omaa biologista lasta odottavilla äideillä!

Täältä luettavaa keskusteluun liittyen:
www.reddit.com/r/donorconceived

Lisäyksenä vielä, myös hoitoalkuinen raskaus voi herättää ajatuksia "luonnottomuudesta", vaikka kyse olisi omista sukusoluista. Sitä ajatuskulkua voi jatkaa niin, että koko kehittynyt lääketiede on "luonnotonta", ja sitten ymmärtää mikä lahja se hoitoalkuinen raskaus oikeasti onkaan.