@Aallotar19: Lupaavalta kuulostaa tuo oireilu. Tuskin johtuu pelkästään lugeista.
Luovutettu munasoluhoito, vol. 2
- Viestiketjun aloittaja Hillevi
- Ensimmäinen viesti
@nyuu, hieno arvo 
KOvasti olet raskaana!
@Aallotar19, oletko testannut uudestaan?
@Iid@, ihania uutisia Nyt on keskenemnon riski jo todella pieni teillä <3
@Plusyks, miten piinailu sujuu? Melkoinen lääkelista sulla!
Itsellä oli Naistenklinikalla aika tänään pidätysongelmien takia. Katois samalla, että kohtu on tyhjä ja kierto loppuvaiheessa. Selkää jomottaakin jo siihen malliin, että sain menkat alkaa! Paino oli tippunut kolmessa viikossa 3 kiloa
KOvasti olet raskaana!@Aallotar19, oletko testannut uudestaan?
@Iid@, ihania uutisia
Nyt on keskenemnon riski jo todella pieni teillä <3@Plusyks, miten piinailu sujuu? Melkoinen lääkelista sulla!
Itsellä oli Naistenklinikalla aika tänään pidätysongelmien takia. Katois samalla, että kohtu on tyhjä ja kierto loppuvaiheessa. Selkää jomottaakin jo siihen malliin, että sain menkat alkaa! Paino oli tippunut kolmessa viikossa 3 kiloa
Huomenta sisaret! Tänään pp7 ja raskaustestissä näkyi selkeä haamu. Toivotaan, että viiva vahvistuu seuraavissa testeissä .
voi, kuinka iloiseksi tulinkaan Onnea @Aallotar19, nyt vahvistumista! Ja toivotaan, että pikkuinen pysyy mukana loppuun saakka
Onnea @Aallotar19, nyt vahvistumista! Ja toivotaan, että pikkuinen pysyy mukana loppuun saakka Kiitos ihanat! Vähän epäuskoinen olo ja sellaisenaan se varmaan pysyykin jonkin aikaa.
@Aallotar19 Mahtavaa! Olen onnellinen sun puolesta! Samoin @nyuu ja @Iid@ -hienosti etenette!
@kirsillevauva Olet saanut rivakasti painoa pois!
Mulle iski taas kamala epäusko tähän ja tulevaisuuteen. Ei ole oireita, ei siis minkäänlaisia. Viimeksi alkoi pari päivää siirron jälkeen rintojen arkuus/kipu ja ruokahalun muutos. Nyt ei sitten mitään. Pelkään pahoin, ettei kiinnittynyt... Nyt pp5.
Palaan myöhemmin kirjoittamaan Pietarista.
@kirsillevauva Olet saanut rivakasti painoa pois!
Mulle iski taas kamala epäusko tähän ja tulevaisuuteen. Ei ole oireita, ei siis minkäänlaisia. Viimeksi alkoi pari päivää siirron jälkeen rintojen arkuus/kipu ja ruokahalun muutos. Nyt ei sitten mitään. Pelkään pahoin, ettei kiinnittynyt...
Nyt pp5.Palaan myöhemmin kirjoittamaan Pietarista.
Älä nyt vielä luovuta! Eikö raskaudet ole erilaisia niin, että joskus on kaikki oireet ja joskus ei mitään. Toivotaan plussaa!@Aallotar19 Mahtavaa! Olen onnellinen sun puolesta! Samoin @nyuu ja @Iid@ -hienosti etenette!
@kirsillevauva Olet saanut rivakasti painoa pois!
Mulle iski taas kamala epäusko tähän ja tulevaisuuteen. Ei ole oireita, ei siis minkäänlaisia. Viimeksi alkoi pari päivää siirron jälkeen rintojen arkuus/kipu ja ruokahalun muutos. Nyt ei sitten mitään. Pelkään pahoin, ettei kiinnittynyt...
Palaan myöhemmin kirjoittamaan Pietarista.
@Plusyks älä vielä heitä kirvestä kaivoon! Raskaudet ja niihin liittyvät olotilat vaihtelevat. Edellisessä raskaudessa mulla ei ollut mitään oireita/tuntemuksia. Ja tässä on taas ihan hirveä olo.@Aallotar19 Mahtavaa! Olen onnellinen sun puolesta! Samoin @nyuu ja @Iid@ -hienosti etenette!
@kirsillevauva Olet saanut rivakasti painoa pois!
Mulle iski taas kamala epäusko tähän ja tulevaisuuteen. Ei ole oireita, ei siis minkäänlaisia. Viimeksi alkoi pari päivää siirron jälkeen rintojen arkuus/kipu ja ruokahalun muutos. Nyt ei sitten mitään. Pelkään pahoin, ettei kiinnittynyt...
Palaan myöhemmin kirjoittamaan Pietarista.
Ihania uutisia @Aallotar19 ! Ja pidetään peukkuja @Plusyks - vielä voi kuitenkin se plussa hyvin tulla!
Tästä plussa-aallosta tulee kyllä sellainen epärealistinen odotus, että itsekin vielä onnistuu. Siis kun eihän toisten onnistumiset oikeasti kerro mitään omista mahdollisuuksista. Mutta välillä oon uskaltanut vähän miettiä millaista olis olla raskaana.
Ja sitten taas välillä mielessä on vaan ne lukemattomat asiat, jotka voi estää koko siirron. Niin kuin eilen yhtäkkiä mietin, että mitä jos nyt jostain syystä miehen kanssa riitaudutaan ja tulee ero ja se siitä sitten. Siis kaikki on hyvin, mä vaan kehittelen ajankulukseni katastrofeja...
Siis kun eihän toisten onnistumiset oikeasti kerro mitään omista mahdollisuuksista. Mutta välillä oon uskaltanut vähän miettiä millaista olis olla raskaana. Ja sitten taas välillä mielessä on vaan ne lukemattomat asiat, jotka voi estää koko siirron. Niin kuin eilen yhtäkkiä mietin, että mitä jos nyt jostain syystä miehen kanssa riitaudutaan ja tulee ero ja se siitä sitten. Siis kaikki on hyvin, mä vaan kehittelen ajankulukseni katastrofeja...
@Silmu75 no eihän ne varsinaisesti kerro, mutta kyllähän se kuitenkin viestii siitä miten hyvät onnistumisprosentit tässä touhussa on ollaanhan me nyt vielä alkutekijöissä ja mitä vaan voi käydä, mutta itte haluun uskoa nyt oman itteni ja muiden just plussanneiden puolesta että kaikki on nyt kohdallaan ja sullakin tulee takuuvarmasti olemaan. Eiköhän se oo eka siirto tai sit viimeistään toka josta sulla onnistunut raskaus alkaa
ON: tein tänään viikkotestin ja kauhukseni se näytti 2-3! Hirveä paniikki ja ahdistus ja hyppäsin heti junaan kohti keskustaa ja Töölön mehiläistä verikokeeseen. No, ensinnäkin mä olin ymmärtäny ihan väärin, kun mä luulin että hcg tuplaantuu päivittäin ja aattelin et mulla kuuluis olla nyt jo jotain 6000 luokkaa. Noo onneks sit mua valaistiin siitä et ei se sentään niin ole. Vähän mieli rauhoittui mutta, just tuli verikokeen tulokset ja hcg oli 3000 eli ihan sen verran kuin pitikin. Hassua vaan ettei viikkotesti näyttänyt oikeaa tulosta, kun sen pitäis näyttää 3+ jos hcg on yli 2700. Never know mutta pääasia on että kaikki on täällä hyvin!
ollaanhan me nyt vielä alkutekijöissä ja mitä vaan voi käydä, mutta itte haluun uskoa nyt oman itteni ja muiden just plussanneiden puolesta että kaikki on nyt kohdallaan ja sullakin tulee takuuvarmasti olemaan. Eiköhän se oo eka siirto tai sit viimeistään toka josta sulla onnistunut raskaus alkaaON: tein tänään viikkotestin ja kauhukseni se näytti 2-3! Hirveä paniikki ja ahdistus ja hyppäsin heti junaan kohti keskustaa ja Töölön mehiläistä verikokeeseen. No, ensinnäkin mä olin ymmärtäny ihan väärin, kun mä luulin että hcg tuplaantuu päivittäin ja aattelin et mulla kuuluis olla nyt jo jotain 6000 luokkaa. Noo onneks sit mua valaistiin siitä et ei se sentään niin ole. Vähän mieli rauhoittui
mutta, just tuli verikokeen tulokset ja hcg oli 3000 eli ihan sen verran kuin pitikin. Hassua vaan ettei viikkotesti näyttänyt oikeaa tulosta, kun sen pitäis näyttää 3+ jos hcg on yli 2700. Never know mutta pääasia on että kaikki on täällä hyvin! Mä maksoin mehiläiseen 51€Kattelin just hinnastoja, että maksaako se hcg yksityisillä tosiaan joku 60-70€! En tiedä kävisinkö otattamassa vai tyytyisinkö ihan perusplussaan. Noo, ei sitä nyt vielä kannata miettiä.
kallistahan joo on et sataeuroo menny jo viikossa pelkkään hcg-lukemaan mutta muutenkin näihin hoitoihin on jo sen verta monta äyriä uponnut et sama se on tähän konkurssiin maksaa vaikka vähän mielenrauhasta Hienoa @nyuu että sait sieltä rauhoittavia uutisia!
Kyllä täällä kuultavat hyvät uutiset tosiaan rohkaisevat yrittämään. Mutta pystyn hyvin samaistumaan noihin @Silmu75 :n mainitsemiin synkempiinkin ajatuksiin. Välillä kehittelen kanssa ihmeellisiä kauhukuvia erosta tai siitä että jompikumpi meistä sairastuu tai kuolee kesken prosessin. Varmaan jotain stressireaktiota sekin.
Kyllä täällä kuultavat hyvät uutiset tosiaan rohkaisevat yrittämään.
Mutta pystyn hyvin samaistumaan noihin @Silmu75 :n mainitsemiin synkempiinkin ajatuksiin. Välillä kehittelen kanssa ihmeellisiä kauhukuvia erosta tai siitä että jompikumpi meistä sairastuu tai kuolee kesken prosessin. Varmaan jotain stressireaktiota sekin.Hei kaikille!
Olen välillä käynyt lukemassa keskusteluja täällä mutta en ole jaksanut osallistua. Nyt ajattelin kuitenkin kirjoittaa omat kuulumiseni. Viime elo-/syyskuun vaiheessa meni yksi ainoa luvutussoluista saatu blasto pakkaseen. Taisin järkyttyä niin paljon huonosta tuloksesta, että en edes halunnut ajatella koko asiaa pitkään aikaan. Nyt keväällä alkoi kuitenkin tuntua siltä, että pitää nyt edes yrittää siirtoa, kun elämä tuntuu junnaavaan niin paikallaan. Olen siis tässä ihan itse ja kaikki orastavat suhteet tuntuvat kaatuvan lapsettomuuteen/haluun saada lapsia. Aikaisemmin olin Felicitaksella hoidoissa, sitten siirryin Dextralle, jossa vielä yksi yritys omilla soluilla (mikään omista soluista saatu alkio ei ikinä selvinnyt siirtoon/pakkaseen) ja sen jälkeen luovutussoluhoito. Alkio, mikä ei ollut mikään topalkio, siirrettiin 21.5, plussasin 29.5 (ja virallisena testipäivänä 1.6) ja tänään tuli 8 viikkoa täyteen. Alusta oli lievää pahoinvointia, nyt lähinnä väsyttää. Rinnat hieman arat mutta sekin väheni yhtäkkiä pari viikkoa sitten. Ja vatsaa turvottaa. Toivoisin vähän enemmän oireita ”varmistukseksi”, enkä uskalla vielä oikein iloita raskaudesta koska pelkään menevän kesken, mutta viime viikolla ajassa 6+6 nähtiin varhaisultrassa tikittävä sydän. Hitusen verran pieni oli tämä pieni elämä, mutta lääkärin mukaan ei huolestuttavasti, sanoi että voi johtua alkion pakastuksesta.
Tsemppiä kaikille!
Olen välillä käynyt lukemassa keskusteluja täällä mutta en ole jaksanut osallistua. Nyt ajattelin kuitenkin kirjoittaa omat kuulumiseni. Viime elo-/syyskuun vaiheessa meni yksi ainoa luvutussoluista saatu blasto pakkaseen. Taisin järkyttyä niin paljon huonosta tuloksesta, että en edes halunnut ajatella koko asiaa pitkään aikaan. Nyt keväällä alkoi kuitenkin tuntua siltä, että pitää nyt edes yrittää siirtoa, kun elämä tuntuu junnaavaan niin paikallaan. Olen siis tässä ihan itse ja kaikki orastavat suhteet tuntuvat kaatuvan lapsettomuuteen/haluun saada lapsia. Aikaisemmin olin Felicitaksella hoidoissa, sitten siirryin Dextralle, jossa vielä yksi yritys omilla soluilla (mikään omista soluista saatu alkio ei ikinä selvinnyt siirtoon/pakkaseen) ja sen jälkeen luovutussoluhoito. Alkio, mikä ei ollut mikään topalkio, siirrettiin 21.5, plussasin 29.5 (ja virallisena testipäivänä 1.6) ja tänään tuli 8 viikkoa täyteen. Alusta oli lievää pahoinvointia, nyt lähinnä väsyttää. Rinnat hieman arat mutta sekin väheni yhtäkkiä pari viikkoa sitten. Ja vatsaa turvottaa. Toivoisin vähän enemmän oireita ”varmistukseksi”, enkä uskalla vielä oikein iloita raskaudesta koska pelkään menevän kesken, mutta viime viikolla ajassa 6+6 nähtiin varhaisultrassa tikittävä sydän. Hitusen verran pieni oli tämä pieni elämä, mutta lääkärin mukaan ei huolestuttavasti, sanoi että voi johtua alkion pakastuksesta.
Tsemppiä kaikille!
Kyllähän onnistumisprosentit ovat tosi hyviä donor-soluilla ja kun toistoja tulee tarpeeksi, niin sitten onnistumisiakin. Onneksi näin! Minua kuitenkin pelottaa etten kuulu noihin onnistujiin.
Kun viime syksynä teimme päätöksen siirtyä lahjamunishoitoon, olin todella luottavainen, että niillä sitten hetipian onnistumme. Varsinkin kun on takana jopa se luomuraskautuminen (km). Olin ajatellut, että omat ivf:t eivät onnistu huonolaatuisten/vähäisten omien munisten vuoksi. En olisi ikinä uskonut, että tähän vielä liittyy muita ongelmia; niinkuin nyt on näyttäytynyt, että saattaa olla kiinnittymis/immunologista probleemaa. Tämä on mulla jo 3. donor PAS. Pelko epäonnistumisesta on päässyt pään sisään ja sitä on vaikea vaimentaa. Välillä yritän lohduttaa itseäni, että moni asia elämässä on hyvin, mutta ne ei riitä kompensoimaan sitä tyhjiötä, joka jää, jos tässä sitten jää tyhjä syli. Eilen itkin ystävälle puhelimessa; monet itkut hän on saanut kuulla tämän kolmen vuoden aikana. Sanonnan mukaan ihminen ei saa raskaampaa taakkaa kuin jaksaa kantaa; meneekö jossain raja vai pitääkö sitä sietokykyä vaan kasvattaa ja kasvattaa taakan mukana? Sorry tää ärsyttävä negatiivisuus, mutta pitää saada purkaa. Onneksi en ole vielä lomalla, niin saan duunissa muuta ajateltavaa.
Kun viime syksynä teimme päätöksen siirtyä lahjamunishoitoon, olin todella luottavainen, että niillä sitten hetipian onnistumme. Varsinkin kun on takana jopa se luomuraskautuminen (km). Olin ajatellut, että omat ivf:t eivät onnistu huonolaatuisten/vähäisten omien munisten vuoksi. En olisi ikinä uskonut, että tähän vielä liittyy muita ongelmia; niinkuin nyt on näyttäytynyt, että saattaa olla kiinnittymis/immunologista probleemaa. Tämä on mulla jo 3. donor PAS. Pelko epäonnistumisesta on päässyt pään sisään ja sitä on vaikea vaimentaa. Välillä yritän lohduttaa itseäni, että moni asia elämässä on hyvin, mutta ne ei riitä kompensoimaan sitä tyhjiötä, joka jää, jos tässä sitten jää tyhjä syli. Eilen itkin ystävälle puhelimessa; monet itkut hän on saanut kuulla tämän kolmen vuoden aikana. Sanonnan mukaan ihminen ei saa raskaampaa taakkaa kuin jaksaa kantaa; meneekö jossain raja vai pitääkö sitä sietokykyä vaan kasvattaa ja kasvattaa taakan mukana? Sorry tää ärsyttävä negatiivisuus, mutta pitää saada purkaa. Onneksi en ole vielä lomalla, niin saan duunissa muuta ajateltavaa.
Viimeksi muokattu:
Munulla oli tiistaina gynegologinen tarkastus pidätysongelmien takia, ja lääkäri sanoi follikkelin näkyvän ja limis oli muistaakseni sentin? Mitä tämä siis tarkoittaa? Oliko ovis, vai loppukierto? On ollut pari kertaa tällä viikolla aeksiä, joten teoreettinen luomuplussan mahdollisuus?
@Plusyks Mä taas oon lähtenyt tähän pikkuisen epäröiden, koska en tiedä miten mun endo vaikuttaa esim. kiinnittymiseen. Tiedän kyllä hyvin tuon toivottomuuden vaikkei taustalla olekaan hoitohistoriaa. Mutta varsinkin nyt siskon raskauden ja äidiksi tulon myötä itkin taas tosi paljon ja lohduttomasti elämän epäreiluutta. Ja se sanonta, ettei ihmiselle anneta raskaampaa taakka kuin minkä se jaksaa kantaa on ihan paska! Niiden taakkojen alle on moni murtunut, mutta jostain syystä aina vain ihaillaan vahvuutta eikä niitä matkan varrelle jääneitä muistella edes sanonnoissa.
Mutta toivon kovasti, että se pysyvä plussa löytää vielä tiensä sun luokse, jospa hyvinkin pian!
Mutta toivon kovasti, että se pysyvä plussa löytää vielä tiensä sun luokse, jospa hyvinkin pian!
Onnea @Sukkis ! Aikamoista polkua sinäkin olet kulkenut. Ymmärrän hyvin sun tunteet. Välillä näyttää siltä, että tämä kaikki on suurta arpapeliä, jossa ei ole mitään järkeä. Välillä nopat osuvat kohdilleen ja välille ei.
@Plusyks älä pyydä anteeksi negatiivisuutta. Tämä on niin rankka prosessi, että sinulla ja meillä muillakin on täysoikeus tai jopa velvollisuus välillä päästellä. Eihän tästä täyspäisenä muuten selviä. Tämä porukka kyllä ymmärtää ja pystyy niin samaistumaan sun tunteisiin
. Oletko vielä testaillut?
@nyuu Ihanaa kun sait rauhoittavia uutisia.
@kirsillevauva milloin sulla oli viimeks menkat?
Tein tänään uuden testin ja viiva vahvistui. Pahoinvointi jatkuu aika voimakkaana ja eilen alkoi särkeä rintoja. Rintsikoiden pitäminen on yhtä tuskaa, mutta ei viitti ilmankaan kulkea.
@Plusyks älä pyydä anteeksi negatiivisuutta. Tämä on niin rankka prosessi, että sinulla ja meillä muillakin on täysoikeus tai jopa velvollisuus välillä päästellä. Eihän tästä täyspäisenä muuten selviä. Tämä porukka kyllä ymmärtää ja pystyy niin samaistumaan sun tunteisiin
. Oletko vielä testaillut?@nyuu Ihanaa kun sait rauhoittavia uutisia.
@kirsillevauva milloin sulla oli viimeks menkat?
Tein tänään uuden testin ja viiva vahvistui. Pahoinvointi jatkuu aika voimakkaana ja eilen alkoi särkeä rintoja. Rintsikoiden pitäminen on yhtä tuskaa, mutta ei viitti ilmankaan kulkea.