Luovutettu munasoluhoito, vol. 2

Moikka!!

Täällähän on tullut monta plussaa, ONNEA!!:heart::heart: Nyt vaan paljon liimaa matkaan ja pysykööt vuodot poissa. Miksi tämän tarvii olla niin hankalaa, ensin pitkät pitkät hoidot ja sitten saa pelätä että pikkuisen menettää.. :mad:

Weerulla onkin jännät paikat. Toivotaan että vuoto pysyykin poissa piiitkään!

Meillä on sellainen tilanne, että klinikalta ilmoittivat, että sopiva luovuttaja olisi löytynyt ja hän käy 11.3 vielä ultrassa ja sitten hoidon ajankohta varmistuu. Alkukäynnillä meillä oli puhetta, että Procren pistos laitettaisiin kierron 21 päivä, nyt kun luovuttaja löytyi ja ilmeisesti kiertomme eivät ole samassa vaiheessa laittaisinkin pistoksen kierron ensimmäisenä vuoto päivänä. Alkoi ihmetyttää, että onkohan se sitten niin hyvä. En haluaisi riskeerata, että kallis hoito menee mönkään heti alusta lähtien. Onko teillä kokemusta Procreen pistoksesta kierron ensimmäisenä päivänä?

Itseä on alkanut mietityttää koko hoitoon lähteminen. Olen jotenkin alkanut valmistautua siihen, että jäämme kahden eikä perheeseemme synny koskaan vauvaa. Nyt miietityttää pitäisikö hoidot vaan jättää väliin ei menisi rahaa enään hukkaan ja voisi lopettaa haaveilun tyhjästä. Onko muilla vastaavia tuntemuksia ollut koskaan, itselle tuntee ovat vasta viime kuukausina heränneet ja ovat alkaneet voimistua. Ennen kuin ajatus kaksin jäämisestä tuntui maailmanlopulta ja siltä ettei se olisi edes vaihtoehto.
 
piper86 mä voin allekirjoittaa nuo tunteet täysin! Kyllä tuo summa on iso mikä hoitoon menee, ja täysi epävarmuus miten hoito toimii omalla kohdalla. Mä jollakin tavalla hyväksyin sen, että voidaan jäädä kaksistaan ennen hoitoon lähtemistä. Oltiin pitkällä lomalla syksyllä, nautittiin elämästä ja mietin miten vapaita ollaan. Kun klinikalta tuli soitto niin oli kyllä outo fiilis. Kysyttiin lähdemmekö hoitoon niin kyllä mä siinä jotain änkyttelin, et en nyt tiiä onko nyt hyvä hetki tms. :D Mutta otettiin riski ajatuksella ettei tarvitse ainakaan jossitella loppuelämää.

jonnuli voi harmi tuo nega! Mut voihan tämä vain vaatia useamman siirron ja teillä siirrettävää on. Tsemppiä! Ne lisätutkimukset kuulosti hyvälle.

armiina onneksi vuoto loppui!

iitu78 erityistsempitykset sinne!

weeru hyvältä kuulostaa tilanne!
 

Odottaa hoitoa/Luovuttajaa/pitää taukoa/monesko lapsi
ikä suluissa
Talven valo (33), 2 lapsi toiveissa, lahjamunasoluhoito/alkio adoptio.
Odottava73, 2.lapsi toiveissa, pas Toukokuussa
bessonnitsa
Saiga, hoito huhtikuun lopussa, Tsekeissä
oivikki, 2. lapsi toiveissa.
Johkuli (40), 3. luovuttaja, lahjamunasoluhoito
Sufka
Tepsuttelija,
prinsessatyttö
Pikkukintsu (37), 1. lapsi, PAS tulossa kesäkuussa 2015, Gdans
Tytsy75,(39) 1.lapsi toiveissa, 1.lahjamunasoluhoito, Suomi


Hoito lähestyy

Rouva K33 1 lapsi toiveissa lahjamunasoluhoito
esemila. 2.lapsi, 2 luovuttaja
Hassutassu (40+), 2 lapsi, pas 2015, Bruno
Jumprahuitti. Uusi hoito-2015
Toivokkaat
Mimossa2013
Iida-Karoliina (40+) 3 lahjasoluhoito, keskenmenon jälkeen, huhti-toukokuu Gdansk
Lilla86 (28) keväällä tulossa PAS
Iitu78. 2.lapsi, pas, Huhtikuun alku 2015, Pietari
SofiaH,
plastex (36) : 2. lapsi,
Jonnuli-77 1 lapsi, 1 lahjasoluhoito, tulossa pas
Piper86, lahjasoluhoito, Maalis-huhtikuussa
Piinistelijät



Lumona (28) 2 lapsi toiveissa. 1 lahjasoluhoito.testi 4.3. plussa kotitestissä 28.2
Weeru (31), Pas tulossa, testi 6.3

Plussanneet


Paulanna(40+), kaksoset, 1. Ja 2. yhteinen, la 1.4.2015
Persika (38), 1.lapsi toiveissa, PAS, heart: la 6.5.2015
Hailaiva: kaksoset, la
Burma (39), 1. Lapsi toiveena, LA 26.6.2015
Fanni (40+), 1. yhteinen, la 7.9.2015
Tia-tuu : 1.lapsi (1. Lahjasoluhoito, suomi ) la 28.9.2015
Aniraz_ (33) 1.lapsi, la 5.10.2015
Armiina (30)1. ja 2 lapsi, la 26.10.2015
Lempiviola (33) 2 lapsi, la 12.10.2015

Maaliin päässeet


Lutuliini, poika 1.6.2008
Bea, esikoinen tyttö 10/2008
Enkelitytön äiti, tyttö 23.1.2009
Watrossi, esikoinen poika 5.2.2009
Suzyanne, esikoinen, poika, 7.5.2009
Pihla, esikoinen tyttö 3/2009
Piri, toinen lapsi, tyttö 6.6.2009
Bardolino(30) eka, tyttö 3.11.2009
Kauniskuu (32) eka, tyttö 8.11.2009
Juuni (48) 2. lapsi tyttö 16.11.2009
Rudy, kaksostytöt 1/2010
Marru (35) esikoiskaksostytöt
Simmis (38) toinen lapsi, tyttö 1/2010
Vekara (45) eka yhteinen, peikkotyttö 2/2010
Pomppaduu (27) kakkonen, tyttö 2/2010
Nennuliini (35) eka lapsi, tyttö 3/2010
Vilhelmiina72 (37) ekat, terveet pojat 24.4.2010
Matilda (30) esikoinen, poika 7/2010
Minni007 (45) poika 12.7.2010
Discovery (40+) tyttö 9/2010
Aliisa08 (26) esikoistyttö 11.11.2010
Tuuttituulia (39), tyttö 26.11.2010
lokakuu (40+) esikoistyttö kuoli kohtuun rv 26+, Kultakutri syntyi 25.12.2010
sela 2. yhteinen, poika 3.1.2011 (1. kuollut hoitovirheeseen)
Lyyra (), 3. lahjasolulapsi haaveissa, tyttö 3/2011
Tyyne73(36) haaveissa eka, Pikku-Ukko 4.4.2011
Hathor (34), toka, pieni poika 21.4. kiireinen sektio rv.33+5
Alma (34) eka , alkioadoptiosta poika 6/2011
Utopia(25), eka, 18.7.2011 poitsu
amv (-76) eka, lahja-alkiohoito, tyttö 9/2011, rv 31+
Seinäkukkanen (45), eka , 10/2011 tyttö
plastex (33) eka , poika 1/2012
Cava (30+), esikoinen 2/2012
Katheriina, (27) 18.3.2012 poika
Elsama, 23.3.2012 tyttö
Nuppu68, 1.4.2012 tyttö
Olki, eka , 10.4.2012 poika
Minni007 (48), kolmas, 31.5.2012 tyttö
Typyliini (30) toinen, 1.6.2012 poika
Annamari, 06/2012 tyttö
Aliisa (28), pikkukakkonen, 18.6.2012 poika
Haaveita, 26.6.2012 tyttö
SatuSofia (47), eka, 29.6.2012 tyttö
Utopia(27), toinen, 4.12.2012 tyttö, rv 31+6 1,7kg
Lumeton, 5.1.2013 tyttö
Tuuttituulia
SaimiRiikka (46), 17.4.2013 poika
Mirkkuusi 9.10.2013 Tyttö
Odottava73, 17.4.2014 poika (rv 31+6)
Nalletyttö, poika 29.4.2014
amv, 20.6.2014, toinen lahja-alkiotyttö (rvk 33+6)
Vekkuliina (31) Poika 14.7.2014
Johkunen: Esikois kaksospojat. 13.11.2014
Rudy: aiemmin lahjasolu kaksoset, 24.11.2104 tyttö
Tauku (40+), poika 10.12.2104
Ulpunen: poika 1/2015
Sussuanna: poika 18.2.2015

Taustalle siirtyneet


Dream73 (36)
Minni 73 (36) 7 vuoden yrityksen jälkeen
Lotta77 (33) adoptiolasta odottamaan
OnniUnelma76 (34) adoptiolasta odottamaan
Hillevi (40+) 7 vuoden yrityksen jälkeen
Sharlin (36) 5 vuoden yrityksen jälkeen
HalleB (alle 30v) suuntana adoptio-prosessi
 
Viimeksi muokattu:
jonnuli :hug:
piper86 Kyllä piper on monesti käynyt mielessä. Miten tähän jääkin koukkuunkin. vielä jos kerran yrittäisi jne.. Vaan kyllä meillä tämä luovuttaja on ihan viimeinen..
Niin tressaavaa kaikki. hoito ja pelko keskenmenosta. rahaa menee.. ja se kun ei tiedä tuleeko vauvaa ikinä..
 
Viimeksi muokattu:
Piper86: Noita juttuja miettinyt monesti, olin jo henkisesti valmistautunut suunnitelmaan B, joka olisi sijoituslasten ottaminen. Edelleen tuo mahdollisuus pyörii mielessä, kun ei mitään takeita homman onnistumisesta tietenkään ole. Henkisesti jotenkin otan nämä niin raskaasti. Välillä mietin, että ihan pitääkseni itseni työ- ja toimintakykyisenä minun täytyy osata lopettaa ajoissa nämä hoidot. Kun hoidot loppuu, loppuu jossittelu tällä asialla ja pystyn henkisesti siirtymään eteenpäin. Niin kauan kun on toivoa, on myös tätä surua ja mahdollisuus epäonnistumisiin. En osaa olla kuten mieheni, joka kertoo uskovansa onnistumiseen, sitten kun saa vauvan käteen. Minä unelmoin, suren ja petyn tuhat kertaa matkalla.

Taas eilen lusikallinen kirkasta veristä vuotoa. Täytyy syväksi häpeäkseni myöntää, että molempien vuotojen yhteydessä olen unohtanut päivälutinukset tai tarkemmin ne ovat myöhästyneet noin 3-4h (eli aika paljolla). Mä en vaan muista. On niin syyllinen olo, minä tässä itse pilaan koko homman minkä eteen on nähty hirmusti vaivaa. Onko muilla ollut vuodot näin herkässä vai onko kukaan yleensäkään näin päivädementoitunut? Kun aamulla ja illalla muistaa ihan helposti :(

Ultrapäivä olisi tänään tai huomenna klinikan ohjeiden mukaan, käyn varmaan vasta ensi viikolla, näkyyhän sitten varmemmin sydänäänet, jos sellasia on. Sitten jos tämä on kesken mennäkseen niin ehtii tulla eikä tarvii tuhatta ultraa siinä matkalla ottaa.
 
Armiina laita puhelimee hälytys niin muistat lääkkeet, mulla olis monesti jäänyt ottamatta muuten.
Sydämensykkeet näkee ultralla ainenkin jo 6+2, milloin itse kävin. Rauhoitti kummasti :)
Vaikka ainahan voi tapahtua mitä vaan...
Tsemppiä kaikille vaiheisiinsa ja varsinkin plussanneille :heart: Siitä se taival vasta alkaa.

T. Paulanna ja pavut 36+0, siis en uskonut tänne asti pääseväni
 
Piper: kyllä olen monesti miettinyt että hulluahan tämä on... Ja olen myös toivonut että tämä lapsen kaipuu poistuisi minusta. Mulla on paljon tuttavia jotka eivät halua lapsia ja monesti olen kadehtinut heidän helppoa taivalta... Itse tuntuu että aina mennään sen vaikeimman tien kautta. Toisaalta musta tuntuu että todella monet muut esim tällä palstalla ovat tahkonneet tätä tietä niin paljon pidempään kuin itse olen. Mehän siirryttiin oikeasti aika nopeasti omista soluista luovutettuihin. Vain 1 IVF ehdittiin tehdä julkisella ja siitä saimme vain 1 alkion. Heti tuon epäonnisen hoidon jälkeen mulla todettiin imusolmuke syöpä johon sain sytostaattihoidon. Kun sitten parantumisen jälkeen olimme vuoden odottaneet lupaa lääkäriltä yrittää jälleen lasta oli mun hormooniarvot romahtaneet ja munasarjat olivat huonon näköiset. Sytostaatit oli tehneet tuhoja sielläkin samalla kun olivat tuhonneet syövän. Siirryttiin suoraan yksityiselle ja sitten heti aloimme jonottaa lahjasoluja koska lääkärimme myös yksityisellä puolella sanoi että niillä paremmat mahdollisuudet. Joskus olen miettinyt että jos ei näillä luovutetuillakaan onnistu niin pidämme ainakin vuoden tuumaustauon ja EHKÄ voisimme sitten kerran vielä kokeilla omilla soluilla. Sitähän ei kuitenkaan tiedä, voihan ne mun runnellut munasarjat vielä jotain tuottaa jos kunnolla laitetaan hormoneja. Lääkärikään ei tätä vaihtoehtoa pois sulkenut, mutta kehoitti kuitenkin nyt keskittymään tähän meneillään olevaan hoitoon.

Armiina: mullakin puhelimessa muistutus aina kun on lääkkeiden aika. Muuten unohtuisi täälläkin. Tsemppiä ja toivotaan että vuodot ei enää sua vaivaisi.

Oma olo edelleen oireeton. Testit polttelee kaapissa, mutta olen saanut pidettyä itseni kurissa. Huomen aamulla testaan ja perjantaina sitten verikokeeseen varmistamaan. Mitään oireita ei siis edelleenkään ole. Jos nyt ihan tosi tarkkaan mietin niin tänään on ehkä vähän rinnat aristanut... En pidä tätä kuitenkaan hyvänä oireena koska mulla rinnat herkkänä aina ennen kuukautisia. Muuten olen kyllä oireeton. Pelottaa se nega niin paljon. Ehkä eniten siksi et meillä on pakkasessa enää 1 alkio ja sen jälkeen on takki tyhjä ja rahaa mennyt ~14 000 euroa. No, huomenna saan selvyyden tähän. Ostin muuten sekä apteekin oman testin että clear bluen. Tiedättekö onko jompikumpi herkkä?

Onnea vaiheisiinne ja katsoin tuosta listasta että jonkun verran oli myös porukkaa otsikon hoito lähestyy alla. Eli tulisipa oikein plussapitoinen kevät tähän ketjuumme!
-Weeru pp9
 
Testi tehty ja positiivinen!! Nyt en osaa muuta sanoa, kuin että vihdoin. Ei tätä meinaa uskoa... Tein illalla apteekin oman testin ja selkeä plussa. Aamulla tein vielä clear bluen ja sekin positiivinen. Huomenna verikoe. Häkeltynyt, onnellinen ja kiitollinen. Siinä ne päällimmäiset tunteet.

Paljon oon miettinyt että mikä tässä hoidossa oli se joka auttoi meidät tähän. Uskon että se on se että mulle tehtiin kohdun "rapsuttelu" taukokierrossa. Sen pitäis parantaa kiinnittymistä ja meidän tapauksessa se tais onnistua. Nyt menee kyllä hetki sulatella tätä.
-Weeru pp10 ja plussa!
 
Weeru upeaa, oikein paljon onnea!!!

(Minulla lääkkeet menneet ajallaan ja vuotoja ei tullut, nyt on muistettava! En ole kännykkään sitä pystynyt laittaa, kun minun työpäivä on semmonen, ettei siinä voi kesken kännykkä soida tai ainakin sitten joudun sen sulkemaan hälytyksen kesken. Toivottavasti en hommaa nyt onnistunut pilaamaan..)
 
  • Tykkää
Reactions: Weeru
Kiitos kaikille onnitteluista! Täällä leijaillaan jossain ihanassa kuplassa, mutta samalla jännitän huomista veriarvoakin kovin. Toivon kuitenkin että kun testit ovat positiiviset niin arvotkin olisi kohdillaan. Ajattelimme käydä vielä sitten omalla klinikalla varhais ultrassa... Milloinkohan siellä voi mitään nähdä? Ihan kauhean kauan en haluisi pelkän veritestin lukeman perusteella jatkaa odotusta, vaan toivon saavani pian konkreettisen varmistuksen että kaikki hyvin.

Joskus olen ajatellut että jos joskus positiivisen tuloksen saan niin alan heti nauttimaan raskaudesta, mutta nyt huomaan että tarvitsen vielä lisää todisteita ennenkuin uskallan täysillä heittäytyä tähän ihanaan tunteeseen. Sen haluan vielä tuleville piinailijoille kirjoittaa että itselläni ei edelleenkään ole YHTÄÄN OIRETTA. Itse olen aina siirron jälkeen alkanut niitä odottelemaan, mutta omassa tapauksessani niitä ei ole ilmaantunut. Eilinen testi olisi yhtä hyvin voinu olla negatiivinen, koska todella mitään niitä perinteisiä viitteitä plussasta ei ollut. Mulla ei myöskään ollut mitään "tunnetta" siitä että nyt on onnistunut... En sitten tiedä onko tämä oireettomuus huono merkki, toivon että ei.

Onnea kaikille vaiheisiinne. Tulen kertomaan hcg lukeman kunhan sen saan.
-Weeru pp10 ja plussa kotitestissä
 
Onnea Weeru!!! Ihan mahtavaa!!! Minua alkoi kiinnostaa heti kohdun "rapsuttelu"...mikä se on ja miten tehdään?

Onnea myös muille plussanneille; teitä alkaa olla jo vinopino : )

Ja Paulanna; onnea matkaan!!!! Pian saat ihanat vauvat syliisi, oih!
 
Voi että Weeru, ihanaa!! Onnea!! Varmasti ihana fiilis! Ja se on niin tuttua varmaan meille kaikille, että kun kaivattu plussa vihdoin tulee, niin seuraavaksi alkaa pelko sen menettämisestä! Mutta nauti tästä tunteesta silti täysin rinnoin, sulla on siihen oikeus!!
Paulanna, jännää!! Onko sulla sovittu käynnistys tms?
 
Onnea Weeru, hienoa että tuli plussa:) hyvin se menee!

Hassutassu, rapsuttelu rikkoo kohdun limakalvoa ja uskotaan että seuraavassa kierrossa se on sitten vastaanottavaisempi. Pitääkin kysyä ehtisikö sen tehdä meille tässä kierrossa. Oliko jotain että ennen ovulaatiota pitää ehtiä?

Iitu, kiva että hoito lähenee. Ehkä päästään samaan aikaan piinailemaan:)
Meillä vielä soluja hyvin pakkasessa, joku sitä kysyi.
 
Moi! Äkkiä van vastaan että toi rapsuttelu on helppo toimenpide. Mulle se tehtiin taukokierrossa ihan alkukierrossa. Lääkäri kertoi että tän rapsuttelun vaikutukset voi kestää puolikin vuotta eli se jotenkin muuttaa sitä limakalvon rakennetta ja auttaa alkiota mahdollisesti kiinnittymään. Me päädyttiin tähän koska takana oli jo 2 laadukkaan blaston siirtoa ja limis molemmilla kerroilla 12 mm eli hyvä. Silti ei raskautta. Nyt tähän hoitoon toi tehtiin (tammikuussa oli rapsutus ja helmikuussa siirto, yhdet kk toimenpiteen ja siirron välissä) Toimenpiteessä lääkäri vie kohtuun jonkinlaisen instrumentin ja sillä pikkusen raapii kohdun seinämää samalla kun katsoo ultralla. Vähän tuntui ikävältä, mutta oikeestaan aika samanlainen toimenpide kuin itse siirto.

Kiitos vielä kaikille onnittelijoille. Tuntuu hyvältä kun olette iloisia puolestani. Vielä en uskalla kertoa uutisia kovin monelle oikeassa elämässä, mutta huomisen veritestin jälkeen toivon että voin vapautua mikäli tulos siis toivotunlainen. Toivon niin kovasti että teistä jokainen saisi sen hetken kokea kun viivat piirtyvät testiin. Heittämällä yksi parhaista hetkistä ikinä.:heart:
 
Hienot arvot Weeru!

Mulle on nyt varattu rapsutteluaika parin viikon päähän. Ajattelimme hoitajan kanssa että se olisi ennen ovulaatiota, lääkäri siirsi kuitenkin pv 20-22 tienoille. En tiedä mitä taustalla on. No, sitten selviää. Viimeksi oli aika kivulias toimenpide...
 
Kohdun rapsuttelu tehtiin minullekin kahden vuoden siirtojen aikana x 2 ja jotain näytteitäkin otettiin, koska taustalla useita negasiirtoja. Näytteistä ei selittävää eikä rapsutteluistakaan apua. Plussat tuli vasta paljon myöhemmin. Silti olisin valmis tekemään kaikkeni uudelleen, eihän sitä koskaan tiedä mikä on se ratkaiseva tekijä...

T. Paulanna ja pavut 36+4
 
Jännä ettei meille oli kukaan puhunut mitään tuosta kohdun rapsutuksesta vaikka meillä on puuiiitkä lista epäonnistuneita siirtoja takana...vielä kysyisin sen verran että onko toimenpide tehty teillä juuri lapsettomuusklinikalla vai ihan yksityisellä gynellä? Käsitykseni mukaan mekin ollaan hyvällä klinikalla hoidossa mutta eipä ole tästä mainittu...ja nyt niitä viimeisiä alkioita jo viedään..

Tässä viikonlopun selaillut adoptio-sivuja kun alkaa olla usko siihen omaan nyyttiin aika heikoilla. En tiedä, ei pitäisi alkion kiinnittymiselle mitään esteitä olla mutta kun ei vaan onnistu...me aletaan olla pikkuhiljaa hoitojen loppusuoralla. Mutta toivotaan että meidän lopoualkioista jää siirrettävää ja saadaan edes kerran vielä uskoa ihmeeseen.
 
Hassutassu meillä molemmilla klinikoilla, jossa olen ollut hoidossa, on tätä ehdotettu. Me ollaan Hkissä hoidossa. Hakusanalla endometrial scratching löytyy aika paljon juttua. Todistettua vaikutusta ei ole tieteellisissä julkaisuissa, mutta eri tutkimuksissa on todettu sen lisäävän raskautumista n 20%lla. Eli ei kovin paljoa mutta ehkä kannattaa yrittää kuitenkin! Edelliskerralla kun minulle tehtiin oli omat solut eikä päästy siirtoon asti.
 

Yhteistyössä