J
V
Vie ras
Vieras
Minäkin täällä sormet ristissä kospa ap nukkuisi vihdoin kunnon yöunet, ei ole sen takia ehtinyt vielä tänne.
?
"..."
Vieras
Aikoinaan 1v 2kk ikäisen yöheräämisiin ja itkuun ( heräs n.15-20x yössä) paljastui syyksi yersinia-bakteerin aiheuttamat vaivat. 6kk kesti ennenkuin asiaa alettiin kunnolls tutkimaan. Epäselväksi jäi mistä bakteerin oli saanut. Yksi oireista oli ajoittaineb ripuli. Erään kerran kuin soitin lääkäriaikaa olisin saanut sen viikon päähän. Sanoin puhelimessa,että hukumme kohta tähän paskaan.ja eikö aikuinen huolestuisi jos yhtä soittoon paskoisi vettä viikon. Kun vihdoin syy löytyi lääkäri vain totesi,että oli äidin vaisto oikeassa...puolivuotta oltiin vaadittu että tutkikaa nyt mistä johtuu erinäiset oireet. Lääkärit eivät huolestuneet aiemmin ripulista koska vauva söi ja joi hyvin aina.
Söi 3kk antib.ja itkut loppuivat siihen.
Söi 3kk antib.ja itkut loppuivat siihen.
Hoh, luin ketjua jonkunmatkaa ja kuulostaa toooodella pahalta. Otan osaa hankalasta vauvasta. Oma on ollut semihelppo, ja välillä tuntuu että valitan turhastakin. Väsymys on aina perkeleellistä, sen olen oppinut huomaamaan. Sun pitäisi saada joku ihminen, joka vain kuuntelee kaiken mikä on perseellään eikä tuomitse, ja jonka kanssa ei tarvitse pelätä sitä syyllistämistä "no eihän toi oo paha" jne. Koita jaksaa. Jos et kenenkään muun vuoksi niin sen että saat seurata pienen olennon kasvua ja sitä miten siitä tulee ihan oma yksilönsä. Se on ehkä hienoin asia ikinä.
H
huhuu?
Vieras
T
Toinenkin
Vieras
En osaa muuta sanoa kuin että meillä on ihan samanlainen lapsi, kohta tulee vuoden ikään. Samat jutut on kokeiltu plus vielä särkylääkkeet yöksi, niiden avulla on parhaimmillaan päästy vain viiteen herätykseen yössä! Olen melko varma että lapsi ei voi olla terve, koska itku on aivan mieletöntä tuskanulvontaa, ei tosiaankaan mitään pikku kitinää.
Todella typeriä ehdotuksia jotkut ihmiset ovat antaneet täällä ketjussa. Vai että kylläinen vauva ei itke
Oman jaksamisen takia minusta on tärkeää kokeilla ihan kaikkea, tyhmiäkin ideoita. Siinä vaipuu epätoivoon jos tulee sellainen olo että kaikki on tehty eikä mitään enää voi yrittää. Meillä on tulossa kaksi lääkäriaikaa ja vaikka tiedän ettei siellä mitään kuitenkaan tehdä vaikka puhun kuin ruuneperi ja maalailen oireet oikein värikkäästi esiin, niin silti on jotain odotettavissa ja pieni toivonkipinä josko vihdoinkin voitais jotain tutkia.
Onko sulla mahdollisuus saada joku hoitamaan lasta edes välillä, koska vaikka erossa oleminen ei aina mukavaa olekaan, niin se silti saattaa helpottaa omaa oloa.
Ja voisko jotenkin öisin olosuhteista tehdä mahd. mukavat? Esim tykkäätkö keinutuolissa keinutella tai jotain sellaista mikä helpottaisi sua itseä? Mä ostin sellaisen kiikun, jossa pidän sylissä vauvaa silloin kun mikään ei auta. Iltaisin vaan silti aina pelottaa oikein tuleva yö, kun tietää että kohta se pahin taas alkaa.
Todella typeriä ehdotuksia jotkut ihmiset ovat antaneet täällä ketjussa. Vai että kylläinen vauva ei itke
Oman jaksamisen takia minusta on tärkeää kokeilla ihan kaikkea, tyhmiäkin ideoita. Siinä vaipuu epätoivoon jos tulee sellainen olo että kaikki on tehty eikä mitään enää voi yrittää. Meillä on tulossa kaksi lääkäriaikaa ja vaikka tiedän ettei siellä mitään kuitenkaan tehdä vaikka puhun kuin ruuneperi ja maalailen oireet oikein värikkäästi esiin, niin silti on jotain odotettavissa ja pieni toivonkipinä josko vihdoinkin voitais jotain tutkia.
Onko sulla mahdollisuus saada joku hoitamaan lasta edes välillä, koska vaikka erossa oleminen ei aina mukavaa olekaan, niin se silti saattaa helpottaa omaa oloa.
Ja voisko jotenkin öisin olosuhteista tehdä mahd. mukavat? Esim tykkäätkö keinutuolissa keinutella tai jotain sellaista mikä helpottaisi sua itseä? Mä ostin sellaisen kiikun, jossa pidän sylissä vauvaa silloin kun mikään ei auta. Iltaisin vaan silti aina pelottaa oikein tuleva yö, kun tietää että kohta se pahin taas alkaa.
S
Shala
Vieras
Tämä on lapsettoman idea vaan, mutta voisiko lapsen sängyn päätyä nostaa korkeammalle?
Jos sillä makuulla ollessa joku mahajuttu vaivaa...
Jos sillä makuulla ollessa joku mahajuttu vaivaa...
S
Shala
Vieras
Ei mitään sittenkään, missasin ensilukemalla tuon yhden kommentin jossa kirjoitit että pääty on jo ylhäällä.
E
"Elene"
Vieras
Tosi rankalta kuulostaa ja oot todellakin kokeillut lähes kaikkea. Anteeksi, jos nämä ovat turhakevinkkejä, mutta kokeilen nyt ehdottaa jotain "uutta", ei kai siinä häviäkään mitään:
- nukuta väliaikaisesti rattaisiin/vaunuihin sängyn viereen > helppo hytkyttää uneen
- maito pois yöllä, vettä tilalle jos siis syö päivällä hyvin?
- särkylääkekokeilu > auttaako tulehduskipulääke vai parasetamol?
- verikokeet otettu?
- neurologinen aistiyliherkkyys? Meillä samanlaista alussa ja myöhemmin ilmeni että tyttö reagoi voimakkaasti esim materiaaleihin, lämpötiloihin, valoon, ääniin jne.
Voimia sydämen pohjasta!
- nukuta väliaikaisesti rattaisiin/vaunuihin sängyn viereen > helppo hytkyttää uneen
- maito pois yöllä, vettä tilalle jos siis syö päivällä hyvin?
- särkylääkekokeilu > auttaako tulehduskipulääke vai parasetamol?
- verikokeet otettu?
- neurologinen aistiyliherkkyys? Meillä samanlaista alussa ja myöhemmin ilmeni että tyttö reagoi voimakkaasti esim materiaaleihin, lämpötiloihin, valoon, ääniin jne.
Voimia sydämen pohjasta!
A
"aapee"
Vieras
[QUOTE="jjh";29680640]Mitenkä teillä meni yö?[/QUOTE]
Samalla tavalla mennyt kaksi yötä nyt kuin ennenkin, eli ehkä ne ei auta. Jatketaan kuitenkin lääkkeen antamista kuten täällä jotkut neuvoivat ja mieheni varasi tälle illalle lääkäriajan yksityiselle kun juuri paruin puhelimeen hänelle, etten jaksa enää elää tuon ongelman ympärillä ja katsoa kun toinen kärsii!
Hoin itkien monta kertaa, että "SANOT NIILLE, ETTÄ SE SYY SELVITETÄÄN, KAIKKI KOKEET VAIKKA TUHAT KERTAA JOS EI SELVIÄ!!"
Eilen joku kysyi perhekerhossa, onko lapseni jotenkin kipeä ja hämäännyin kysymyksestä niin, etten oikein saanut vastattua. Ihan normaali päivä pojalla oli. (poika siis eli tuota turneria ei voi olla)
En siis itse tänään pääse lääkärille ja mieheni käväsee siellä mm labrassa ja lääkärin vastaanotolla. Huomenna on sitten puolestaan neuvolalääkäri ja mietin mitä kaikkea sanon, ettei vaan pääse taas käymään niin, että vaikutan jotenkin jaksavalta. (tapana on näyttää pirteältä vaikken olisi)
Samalla tavalla mennyt kaksi yötä nyt kuin ennenkin, eli ehkä ne ei auta. Jatketaan kuitenkin lääkkeen antamista kuten täällä jotkut neuvoivat ja mieheni varasi tälle illalle lääkäriajan yksityiselle kun juuri paruin puhelimeen hänelle, etten jaksa enää elää tuon ongelman ympärillä ja katsoa kun toinen kärsii!
Hoin itkien monta kertaa, että "SANOT NIILLE, ETTÄ SE SYY SELVITETÄÄN, KAIKKI KOKEET VAIKKA TUHAT KERTAA JOS EI SELVIÄ!!"
Eilen joku kysyi perhekerhossa, onko lapseni jotenkin kipeä ja hämäännyin kysymyksestä niin, etten oikein saanut vastattua. Ihan normaali päivä pojalla oli. (poika siis eli tuota turneria ei voi olla)
En siis itse tänään pääse lääkärille ja mieheni käväsee siellä mm labrassa ja lääkärin vastaanotolla. Huomenna on sitten puolestaan neuvolalääkäri ja mietin mitä kaikkea sanon, ettei vaan pääse taas käymään niin, että vaikutan jotenkin jaksavalta. (tapana on näyttää pirteältä vaikken olisi)
A
"aapee"
Vieras
[QUOTE="Elene";29681818]Tosi rankalta kuulostaa ja oot todellakin kokeillut lähes kaikkea. Anteeksi, jos nämä ovat turhakevinkkejä, mutta kokeilen nyt ehdottaa jotain "uutta", ei kai siinä häviäkään mitään:
- nukuta väliaikaisesti rattaisiin/vaunuihin sängyn viereen > helppo hytkyttää uneen
- maito pois yöllä, vettä tilalle jos siis syö päivällä hyvin?
- särkylääkekokeilu > auttaako tulehduskipulääke vai parasetamol?
- verikokeet otettu?
- neurologinen aistiyliherkkyys? Meillä samanlaista alussa ja myöhemmin ilmeni että tyttö reagoi voimakkaasti esim materiaaleihin, lämpötiloihin, valoon, ääniin jne.
Voimia sydämen pohjasta![/QUOTE]
Verikokeita on otettu ja taas tänään otetaan.
Rattaita on kokeiltu, äp-laatikkoa myös ja erilaisia materiaaleja sängyssä, korkeampaa ja matalampaa tyynyä, äänitteitä rauhottamaan, täyttä hiljaisuutta, pimeyttä, yövaloa, valoa, tärinää, keinutusta ja no kaikkea...
Maito on ollut myös täysin poissa kokonaisen kuukauden ja sillon siis ongelma muuttikin vain muotoaa, mutta ei varsinaisesti parantunut lapsen kannalta.
Unikoulua en halua uudestaan käyttää, koska uskon(tiedän), että lasta vaivaa jokin. Tassutusta käytimme, koska mun jaksaminen meni vaaralliselle puolelle, eli oli pakko vaan tehdä vaikken sitä lapsen kannalta hyvänä näekään, joskus vanhemmat on vaan liian väsyneitä ja se on ainoa keino helpottaa. Silti suurin ongelma on edelleen auki, vauvan vaiva. Tai onkohan hän jo taapero...
- nukuta väliaikaisesti rattaisiin/vaunuihin sängyn viereen > helppo hytkyttää uneen
- maito pois yöllä, vettä tilalle jos siis syö päivällä hyvin?
- särkylääkekokeilu > auttaako tulehduskipulääke vai parasetamol?
- verikokeet otettu?
- neurologinen aistiyliherkkyys? Meillä samanlaista alussa ja myöhemmin ilmeni että tyttö reagoi voimakkaasti esim materiaaleihin, lämpötiloihin, valoon, ääniin jne.
Voimia sydämen pohjasta![/QUOTE]
Verikokeita on otettu ja taas tänään otetaan.
Rattaita on kokeiltu, äp-laatikkoa myös ja erilaisia materiaaleja sängyssä, korkeampaa ja matalampaa tyynyä, äänitteitä rauhottamaan, täyttä hiljaisuutta, pimeyttä, yövaloa, valoa, tärinää, keinutusta ja no kaikkea...
Maito on ollut myös täysin poissa kokonaisen kuukauden ja sillon siis ongelma muuttikin vain muotoaa, mutta ei varsinaisesti parantunut lapsen kannalta.
Unikoulua en halua uudestaan käyttää, koska uskon(tiedän), että lasta vaivaa jokin. Tassutusta käytimme, koska mun jaksaminen meni vaaralliselle puolelle, eli oli pakko vaan tehdä vaikken sitä lapsen kannalta hyvänä näekään, joskus vanhemmat on vaan liian väsyneitä ja se on ainoa keino helpottaa. Silti suurin ongelma on edelleen auki, vauvan vaiva. Tai onkohan hän jo taapero...
P
Pessimisti
Vieras
[QUOTE="aapee";29684862]Verikokeita on otettu ja taas tänään otetaan.
Rattaita on kokeiltu, äp-laatikkoa myös ja erilaisia materiaaleja sängyssä, korkeampaa ja matalampaa tyynyä, äänitteitä rauhottamaan, täyttä hiljaisuutta, pimeyttä, yövaloa, valoa, tärinää, keinutusta ja no kaikkea...
Maito on ollut myös täysin poissa kokonaisen kuukauden ja sillon siis ongelma muuttikin vain muotoaa, mutta ei varsinaisesti parantunut lapsen kannalta.
Unikoulua en halua uudestaan käyttää, koska uskon(tiedän), että lasta vaivaa jokin. Tassutusta käytimme, koska mun jaksaminen meni vaaralliselle puolelle, eli oli pakko vaan tehdä vaikken sitä lapsen kannalta hyvänä näekään, joskus vanhemmat on vaan liian väsyneitä ja se on ainoa keino helpottaa. Silti suurin ongelma on edelleen auki, vauvan vaiva. Tai onkohan hän jo taapero...[/QUOTE]
Meillä ihan samanlainen tilanne 10kk vauvan kanssa. Heräilee huutamaan 5-20 kertaa yössä ja kaikkea on kokeiltu. Voimia!
Rattaita on kokeiltu, äp-laatikkoa myös ja erilaisia materiaaleja sängyssä, korkeampaa ja matalampaa tyynyä, äänitteitä rauhottamaan, täyttä hiljaisuutta, pimeyttä, yövaloa, valoa, tärinää, keinutusta ja no kaikkea...
Maito on ollut myös täysin poissa kokonaisen kuukauden ja sillon siis ongelma muuttikin vain muotoaa, mutta ei varsinaisesti parantunut lapsen kannalta.
Unikoulua en halua uudestaan käyttää, koska uskon(tiedän), että lasta vaivaa jokin. Tassutusta käytimme, koska mun jaksaminen meni vaaralliselle puolelle, eli oli pakko vaan tehdä vaikken sitä lapsen kannalta hyvänä näekään, joskus vanhemmat on vaan liian väsyneitä ja se on ainoa keino helpottaa. Silti suurin ongelma on edelleen auki, vauvan vaiva. Tai onkohan hän jo taapero...[/QUOTE]
Meillä ihan samanlainen tilanne 10kk vauvan kanssa. Heräilee huutamaan 5-20 kertaa yössä ja kaikkea on kokeiltu. Voimia!
A
"aapee"
Vieras
En osaa muuta sanoa kuin että meillä on ihan samanlainen lapsi, kohta tulee vuoden ikään. Samat jutut on kokeiltu plus vielä särkylääkkeet yöksi, niiden avulla on parhaimmillaan päästy vain viiteen herätykseen yössä! Olen melko varma että lapsi ei voi olla terve, koska itku on aivan mieletöntä tuskanulvontaa, ei tosiaankaan mitään pikku kitinää.
Todella typeriä ehdotuksia jotkut ihmiset ovat antaneet täällä ketjussa. Vai että kylläinen vauva ei itke
Oman jaksamisen takia minusta on tärkeää kokeilla ihan kaikkea, tyhmiäkin ideoita. Siinä vaipuu epätoivoon jos tulee sellainen olo että kaikki on tehty eikä mitään enää voi yrittää. Meillä on tulossa kaksi lääkäriaikaa ja vaikka tiedän ettei siellä mitään kuitenkaan tehdä vaikka puhun kuin ruuneperi ja maalailen oireet oikein värikkäästi esiin, niin silti on jotain odotettavissa ja pieni toivonkipinä josko vihdoinkin voitais jotain tutkia.
Onko sulla mahdollisuus saada joku hoitamaan lasta edes välillä, koska vaikka erossa oleminen ei aina mukavaa olekaan, niin se silti saattaa helpottaa omaa oloa.
Ja voisko jotenkin öisin olosuhteista tehdä mahd. mukavat? Esim tykkäätkö keinutuolissa keinutella tai jotain sellaista mikä helpottaisi sua itseä? Mä ostin sellaisen kiikun, jossa pidän sylissä vauvaa silloin kun mikään ei auta. Iltaisin vaan silti aina pelottaa oikein tuleva yö, kun tietää että kohta se pahin taas alkaa.
En olisi jaksanut jos ei sitä toivonkipinää olisi ollut edessä, siksi vähän lysähdinkin kun mietin, onko tosiaan kaikkea kokeiltu, pitääkö meidän elää näin?!
Saan apua, hyvä tukiverkosto ja moni tarjoutunutkin auttamaan.
A
"aapee"
Vieras
H
"henni"
Vieras
Tuli vielä mieleen alipaineiset korvat.
En tiedä mitä se meinaa, mut tutun maitoallerginen lapsi lopetti yökirkumiset vasta kun tuo bongattiin
En tiedä mitä se meinaa, mut tutun maitoallerginen lapsi lopetti yökirkumiset vasta kun tuo bongattiin
A
"aapee"
Vieras
Itkuisimmillaan haroo kyllä korviaan. Voi olla vain tapa, mutta näin aina tekee. Korvatulehduksia ei ole, se on moneen kertaan katsottu.
V
Vie ras
Vieras
[QUOTE="aapee";29684820]Samalla tavalla mennyt kaksi yötä nyt kuin ennenkin, eli ehkä ne ei auta. Jatketaan kuitenkin lääkkeen antamista kuten täällä jotkut neuvoivat [/QUOTE]
Tosiaan jos on ollut pitkään refluksia niin ruokatorvi voi olla niin tulehtunut, ettei tosiaan hetkessä helpota.
Ehdottomasti olisi paikalllaan ph mittaus jolla saisi luotettavammin tuota refluksia tutkittua.
Tosiaan jos on ollut pitkään refluksia niin ruokatorvi voi olla niin tulehtunut, ettei tosiaan hetkessä helpota.
Ehdottomasti olisi paikalllaan ph mittaus jolla saisi luotettavammin tuota refluksia tutkittua.
S
Selvisikö lääkärissä mitään?
Vieras
Onko se refluksi tutkittu? Eikö yksityisellä saa mitä kokeita haluaa, kun vain pyytää.
Jos teillä on vakuutus(tai rahaa) niin pyytäkää tosiaan se ph-mittaus ja kaikki mahdolliset kokeet mitä voi olla.
Jos teillä on vakuutus(tai rahaa) niin pyytäkää tosiaan se ph-mittaus ja kaikki mahdolliset kokeet mitä voi olla.
?
***
Vieras
Lapsellani todettiin vauvana refluksi PH- mittauksilla, yksityisellä tietenkin. Julkisella saimme vain diagnoosin "väsynyt äiti"... Hän söi vaivaan kolmea eri lääkettä, mutta valitettavasti nukkumiseen se ei juuri vaikuttanut! Ajan myötä vasta alkoi nukkua paremmin, enpä voi sanoa muistavani hänen ensimmäisistä vuosistaan juuri mitään. Kaikkea kokeilin itsekin, mutta turhaan. Nyt meillä on taas vauva, arvelin, ettei toista samanlaista osu kohdalle. Kyllä osui...
H
hu huu ap?
Vieras
A
"aapee"
Vieras
Ei vielä mitään, lääkäri soittaa huomenna ja saadaan tulokset uusista verikokeista. Samalla kysyn tuosta ph:n mittauksesta. En ollut mukana lääkärissä ja mieheni unohti kysyä asiasta. Julkisen puolen lääkäri olisi tiistaina.
E
en muista nikkiä
Vieras
[QUOTE="aapee";29684862]Verikokeita on otettu ja taas tänään otetaan.
Rattaita on kokeiltu, äp-laatikkoa myös ja erilaisia materiaaleja sängyssä, korkeampaa ja matalampaa tyynyä, äänitteitä rauhottamaan, täyttä hiljaisuutta, pimeyttä, yövaloa, valoa, tärinää, keinutusta ja no kaikkea...
Maito on ollut myös täysin poissa kokonaisen kuukauden ja sillon siis ongelma muuttikin vain muotoaa, mutta ei varsinaisesti parantunut lapsen kannalta.
Unikoulua en halua uudestaan käyttää, koska uskon(tiedän), että lasta vaivaa jokin. Tassutusta käytimme, koska mun jaksaminen meni vaaralliselle puolelle, eli oli pakko vaan tehdä vaikken sitä lapsen kannalta hyvänä näekään, joskus vanhemmat on vaan liian väsyneitä ja se on ainoa keino helpottaa. Silti suurin ongelma on edelleen auki, vauvan vaiva. Tai onkohan hän jo taapero...[/QUOTE]
Omassa vertaistukiryhmässä moni maitoallerginen on moniallergikko. Eli kananmunan lisäksi ruokavaliosta on ollut pois vähintään kananmuna myös, hyvin monella myös vehnä, kaura, ruis, ohra sekä kalakin.
Suosittelen todella lämpimästi pitämään ruoka-, oire- ja nukkumispäiväkirjaa ja varaamaan ajan lasten allergologilta. Ihan oikeasti. He ymmärtävät niin refluksin kuin allergioidenkin päälle. Tuo kaikki mitä olet kertonut, kuulostaa ihan samalta kuin tukiryhmäni lapsilla ja omallani on ollut.
Kerron nyt vielä millaista meillä oli. Vauva oli heti alussa hyvin huonosti nukkuva. Ihan ensimmäisistä kuukausista lähtien nukutettiin pystyasennossa. Pahimpina öinä vaihdettiin vain miehen kanssa kantovuoroa, koska vauva ei nukkunut makuuasennossa ollenkaan. Sänkyyn laittaessa nousi vaan kantapäilleen ja päälaelleen itkemään, selkä siis aivan kaarella. Kannoimme ja kiertelimme pitkin kotia koko yön. Sain kaikkia raivostuttavia hyvää tarkoittavia neuvoja ja taitaa se anoppi minua pitää edelleenkin huonona vanhempana, kun en saa edes lastansa nukkumaan... Ja ne kaikki puklaukset, kipuitkut, huonovointisuudet jne. Lista on loputon. Vanhempien väsymys myös loputon ja huoli vauvasta ääretön.
Neuvolassa lasta pidettiin koliikkilapsena. Itse jossain kohtaa aloitin id:n ja karsin pois maidon ja munan. Ruokakokeiluissa myöhemmin esim. kala- ja muna-allergiat näkyivät heti. Hapanmaitotuotteita kokeltaessa myös maitoallergia selvisi. Nämä karsimisetkaan eivät poistaneet yövalvomisia. Heräsimme pahimpaan aikaan jopa 40 kertaa yössä.
Sitten pääsimme hyvälle allergologille yksityiselle puolelle, (julkinen puoli tutki vain maitoallergian, ei muita. Piti hommaa selvänä sen jälkeen.) joka tutki päiväkirjaani ja kertoi vielä, että mitkä kannattaa jättää pois. Muutamassa vuorokaudessa tilanne alkoi korjaantumaan. Lapsella oli mittavat määrät allergioita.
Pienillä lapsilla niistä allergiaan viittaavista verikokeista ei ole juurikaan hyötyä. Oikein tehty altistus- ja välttämisdieetti on varmempi keino selvittää allergiat.
Toivotan ihan huikean paljon voimia ja tsemppiä. Käy kurkkimassa, jos löydät jotain apua. Suolioireiset Allergialapset ry | Allergiaperheitä tukemassa
Rattaita on kokeiltu, äp-laatikkoa myös ja erilaisia materiaaleja sängyssä, korkeampaa ja matalampaa tyynyä, äänitteitä rauhottamaan, täyttä hiljaisuutta, pimeyttä, yövaloa, valoa, tärinää, keinutusta ja no kaikkea...
Maito on ollut myös täysin poissa kokonaisen kuukauden ja sillon siis ongelma muuttikin vain muotoaa, mutta ei varsinaisesti parantunut lapsen kannalta.
Unikoulua en halua uudestaan käyttää, koska uskon(tiedän), että lasta vaivaa jokin. Tassutusta käytimme, koska mun jaksaminen meni vaaralliselle puolelle, eli oli pakko vaan tehdä vaikken sitä lapsen kannalta hyvänä näekään, joskus vanhemmat on vaan liian väsyneitä ja se on ainoa keino helpottaa. Silti suurin ongelma on edelleen auki, vauvan vaiva. Tai onkohan hän jo taapero...[/QUOTE]
Omassa vertaistukiryhmässä moni maitoallerginen on moniallergikko. Eli kananmunan lisäksi ruokavaliosta on ollut pois vähintään kananmuna myös, hyvin monella myös vehnä, kaura, ruis, ohra sekä kalakin.
Suosittelen todella lämpimästi pitämään ruoka-, oire- ja nukkumispäiväkirjaa ja varaamaan ajan lasten allergologilta. Ihan oikeasti. He ymmärtävät niin refluksin kuin allergioidenkin päälle. Tuo kaikki mitä olet kertonut, kuulostaa ihan samalta kuin tukiryhmäni lapsilla ja omallani on ollut.
Kerron nyt vielä millaista meillä oli. Vauva oli heti alussa hyvin huonosti nukkuva. Ihan ensimmäisistä kuukausista lähtien nukutettiin pystyasennossa. Pahimpina öinä vaihdettiin vain miehen kanssa kantovuoroa, koska vauva ei nukkunut makuuasennossa ollenkaan. Sänkyyn laittaessa nousi vaan kantapäilleen ja päälaelleen itkemään, selkä siis aivan kaarella. Kannoimme ja kiertelimme pitkin kotia koko yön. Sain kaikkia raivostuttavia hyvää tarkoittavia neuvoja ja taitaa se anoppi minua pitää edelleenkin huonona vanhempana, kun en saa edes lastansa nukkumaan... Ja ne kaikki puklaukset, kipuitkut, huonovointisuudet jne. Lista on loputon. Vanhempien väsymys myös loputon ja huoli vauvasta ääretön.
Neuvolassa lasta pidettiin koliikkilapsena. Itse jossain kohtaa aloitin id:n ja karsin pois maidon ja munan. Ruokakokeiluissa myöhemmin esim. kala- ja muna-allergiat näkyivät heti. Hapanmaitotuotteita kokeltaessa myös maitoallergia selvisi. Nämä karsimisetkaan eivät poistaneet yövalvomisia. Heräsimme pahimpaan aikaan jopa 40 kertaa yössä.
Sitten pääsimme hyvälle allergologille yksityiselle puolelle, (julkinen puoli tutki vain maitoallergian, ei muita. Piti hommaa selvänä sen jälkeen.) joka tutki päiväkirjaani ja kertoi vielä, että mitkä kannattaa jättää pois. Muutamassa vuorokaudessa tilanne alkoi korjaantumaan. Lapsella oli mittavat määrät allergioita.
Pienillä lapsilla niistä allergiaan viittaavista verikokeista ei ole juurikaan hyötyä. Oikein tehty altistus- ja välttämisdieetti on varmempi keino selvittää allergiat.
Toivotan ihan huikean paljon voimia ja tsemppiä. Käy kurkkimassa, jos löydät jotain apua. Suolioireiset Allergialapset ry | Allergiaperheitä tukemassa
J
juuhan
Vieras
Äidinkaipuu-ehdotus oli jokseenkin hulvaton. 20kertaa yössä itkee äidinkaipuuta kun äiti on vieressä pitää sylissä. Ei ole järjenjättiläiset liikkeellä 
J
"joo"
Vieras
Täällä on yksi maitoallergikon ja refluksikon äiti. Ja sanon, että moni eivinkkaaja ei varmaan ymmärrä, mitä neuvoo. Kun lapsi valvoo kaiket yöt huutaen kuin kuolemankielissä, niin se on puhdasta helvettiä. Meilläkin neuvolalääkäri päätti, että mikään ei ole vikana eikä suostunut edes kuuntelemaan meitä. Niin hölmö olin, että tajusin vasta lähemmäs vuoden ikää kiikuttaa tuon yksityiselle allergologille, jossa sitten diagnosoitiinkin allergia+refluksi. Ja jokainen normaali ihminen menee siitä siihen tilaan, että tekisi mieli heittää se lapsi vain seinään - ei siinä paljon rentouduta&rauhotuta.
M
Myötätunto puolellanne
Vieras
Voimia paljon aapeelle! Odotan esikoista, ja pelkään kauheasti että lapsi huutaisi noin paljon! Onhan jopa tapauksia joissa äidin psyyke on lopulta valvomisesta napsahtanut ja saattanut jopa vahingoittaa vauvaa. Tällaiset asiat pitää ottaa AINA vakavasti ja etsiä niihin apua!
Meillä tilannetta pahentaa se että seinänaapurini on yliherkkä naishenkilö. Hän on valittanut alakerran pienistä lapsista, joista lähtee ihan normaalia ääntä. Kauhulla odotan, miten hän reagoi kun näkee vauvamahani. Vauva on pakko sijoittaa makuuhuoneeseen hänen seinänsä taakse, ja varmasti vauva myös itkee. On kidutusta asua asunnossa jossa eläkepariskuntia ja keski-iän ohittaneita joilla aikuiset lapset, ja jotka ovat kauhean tarkkoja äänistä naapurissa. Naapurien suhtautuminen voi jopa pahentaa juuri vauvan saaneiden tilannetta ja stressiä, lisäksi että vauva herättelisi vanhempia eikä kukaan saa nukuttua/levättyä.
Kummitätini kertoi että hänen poikavauvansa huusi paljon lapsena. Syynä oli hermoston kivulias kasvu, jotain häikkää hermostossa. Poikavauvoillahan hermosto ei ilmeisesti ole niin valmis syntymässä kuin tytöillä, ja sen kehittyminen aiheuttaa kipua vauvalle (=kaikki vaatteet tuntuu kamalalta, kosketus, jne).
Toivottavasti AP löydätte avun, ja paljon voimia vauvan hoitoon! Hienoa että etsitte apua ettekä tyydy kitumaan tilanteessa joka on epäterve kaikille osapuolille.
Meillä tilannetta pahentaa se että seinänaapurini on yliherkkä naishenkilö. Hän on valittanut alakerran pienistä lapsista, joista lähtee ihan normaalia ääntä. Kauhulla odotan, miten hän reagoi kun näkee vauvamahani. Vauva on pakko sijoittaa makuuhuoneeseen hänen seinänsä taakse, ja varmasti vauva myös itkee. On kidutusta asua asunnossa jossa eläkepariskuntia ja keski-iän ohittaneita joilla aikuiset lapset, ja jotka ovat kauhean tarkkoja äänistä naapurissa. Naapurien suhtautuminen voi jopa pahentaa juuri vauvan saaneiden tilannetta ja stressiä, lisäksi että vauva herättelisi vanhempia eikä kukaan saa nukuttua/levättyä.
Kummitätini kertoi että hänen poikavauvansa huusi paljon lapsena. Syynä oli hermoston kivulias kasvu, jotain häikkää hermostossa. Poikavauvoillahan hermosto ei ilmeisesti ole niin valmis syntymässä kuin tytöillä, ja sen kehittyminen aiheuttaa kipua vauvalle (=kaikki vaatteet tuntuu kamalalta, kosketus, jne).
Toivottavasti AP löydätte avun, ja paljon voimia vauvan hoitoon! Hienoa että etsitte apua ettekä tyydy kitumaan tilanteessa joka on epäterve kaikille osapuolille.