Luottamus...ja millä se korjataan

[Minävaan...]

...voiko luottamuksen mielestänne todellakin menettää yhdestä ainoasta valkoisesta valheesta? Menettää luottamuksen sen takia, että on koittanut säästää toista vaan täysin turhalta mielipahalta...

Luottamus on mennyt, epäilyjä että ei meissä mitään spesiaalia koskaan ollutkaan. Kun tein näin. VALEHTELIN.

Aivan järkyttyneenä tässä pohdin että ei tämä näin Voi mennä...

 

[43ff]

Ihanaahan olisi jos ihminen voisi antaa valehtelun anteeksi mutta usein se on se periaate että kun valehtelee pienistä asioista niin miksi ei valehtelisi isoista... Ja se on aivan sama mikä siellä valehtelun taustalla on. ITse olen suhteessa missä en itse valehtele eikä myöskään kumppanini, se on ollut suhteen koko lähtökohta. Ja jos ajattelisin itse kumppanini valehtelevani minulle niin en kyllä monta kertaa kestäisi valkoisiakaan valheita...eli mieti omalle kohdallesi miltä tuntuisi jos sinulle valehdeltaisiin. Saako kysyä mistä asiasta valehtelit?

 

[Väenö]

Miten valehtelloo jos on vaekka 6-kymppinen , kannattaa sannoa, että on 7-kymppinen, niin naeset luulo, että onpa hyvin säilyny.
Jos toas halluo itelleen nuoren naesen omaksi kannattaa valehella, että on 8-kymppinen niin naenen luuloo, että ukko pian kuoloo ja peäsöö perinnönjakkoon...

 

[ota riski, et häviä.]

ei sitä voi tietää, tuleeko sitä. Voi vain kokeilla. Tunnusta asia, miksi teit ja mitä ajattelit, pyydä anteeksi. Ota opiksi ja käyttäydy todella luottamuksen arvoisesti.
Sitten ei voi kuin toivoa, että luottamus siitä kasvaisi. Ainakin jotakin tuosta opit.
Sitä voi kokeilla, siinä ei häviä mitään, voi vain voittaa.

Rehellisyys on yksi tärkeimmistä asioista.

 

[no]

taitaa ap:lla olla vaikea tapaus, helposti kaatuu

 

[veekoopee]

Anna pölyn laskeutua muutaman päivän ja kuulostele uudelleen.

Rehellisyys ei sulje pois hienotunteisuutta ja valkoiset valheet kuuluvat hienotunteisuuteen, mutta jos toinen osapuoli on raivorehellinen luonteeltaan saattaisi olla aiheellista muutaman päivän kuluttua kertoa miten aidosti pahoillasi olet. Ja selitä, miksi päädyit valkoiseen valheeseen vaikka selitys olisi kuinka säälittävä.

Kannattaa myös pohtia päädytkö herkästi valkoisiin valheisiin hienotunteisuuden lisäksi pelosta, miellyttämisen tarpeesta, arkuudesta, haluat säilyttää kasvosi kaiken aikaa, podet huonoa omaatuntoa vaiko mitä? Valkoisiin valheisiin voi alkaa ajan kuluessa myös kompastelemaan.

 

[veekoopee]

P.S.
Jos toisen osapuolen luottamus murskaantuu yhdestä valkoisesta valheesta kyse on tapauksesta, joka on muutenkin asettanut sinulle korkeat tavoitteet ettet saa olla ihminen heikkouksineen. Yhtä lailla kuin sinä selität syyt valkoiseen valheeseen sinun pitäisi myös saada häneltä selvitys mikä siinä oli niin murskaavaa, että elämä on nyt täysin pielessä.

Minä nyt en muutenkaan pidä suomalaisten raivokkaasta rehellisyydestä, koska se kukoistaa kaikessa ikävässä ja kielteisessä. Ruikutetaan ja inistään niin niin rehellisesti sielu verellä, mutta ollaan turvat tiukasti kiinni jos pitäisi olla rehellinen myönteisessä mielessä. Kaikki positiivinen rehellisyyshän on vaan mielistelyä ja itsensä alentamista. Että piupaut jutuille, missä mukamas ollaan aina puhuttu totta. Jos päässä ei synny muuta kuin p***aa, niin ei sitä tartte aina kaikille kuuluttaa.

 

[ap.]

Valehtelu on niin pienestä seikasta, etten taida kehdata sitä edes täällä tunnustaa...

Ei, en ole pettänyt (eh mitä nyt kuulema luottamuksen kuitenkin) enkä harrastanut mitään vilunkipeliä mikä vahingoittaisi suhdettamme. En missään muodossa, koskaan! Olen raivorehellinen ollut, aina. Tästä hänen suuressa mustasukkaisuudessaan on saatu tappelut aikaiseksi. Kun kerroin aina kaiken, ehkä kertonut liikaakin. Nyt ajan päälle turhautunut ainaisiin jankkauksiin ja kokenut että helpompi olisi jos jättäisikin sanomatta joitain asioita. esim "ketä näin kaupungilla".... tässä sarjassa tosiaan painitaan.

Kaikenlisäksi tätä on jatkunut jo pari viikkoa tätä selkkausta. Kenties se nyt vaan osoittaa, että jotain suurempaa häikkä pinnan alla muutenkin.. ei voi saada näin pienestä tällaista riitaa aikaiseksi. Mielestäni... Niin, siksi sitä täältä teiltä kyselenkin näkökulmia.

veekoopee kirjoitti kyllä osuvasti. Korkeat on vaatimukset tässä suhteessa, se on selvä.. hänen näkökantansa ja miksi se niin tuhoaakaiken, on selvillä.
"ota riski, et häviä.":lle tiedoksi, olen selittänyt, perustellut, vedonnut, pyytänyt anteeksi...jostain syystä minun selitystä ei noteerata, "koitin säästää sinua turhalta mielipahalta"...ei kelpaa. ei ole TOTTA, kun mies on päättänyt ettei sanaani voi luottaa, helppoa eikö? Minähän salaan jotakin, tarkoitusperäni ovatkin jotain aivan muuta..

Niin - Miten luottamus korjataan... Millä yleensäkään mikään parisuhten riita korjataan kunnolla, niin ettei sitä aina vedettäisi takaisin tappeluun... taitaa olla elämää suurempia kysymyksiä :/

 

[Vella]

Esimerkki:
Miehelläsi on mustasukkaisuusongelmaa exääsi kohtaan. Et ole enää kiinnostunut vähääkään exästäsi.
TIlanne: näet sattumalta exääsi kaupungilla, mitä teet?
A) menet hänen kanssaan kahville ja salaat tämän mieheltäsi
vai
B) tervehdit exää kaukaa etkä jää juttelemaan

Jos valitset A:n sinulle on tärkeämpää tulla exän kanssa toimeen kuin nykyisen miehesi, koska olet valmis pahoittamaan nykyisesi mielen ihan turhan takia exän kanssa, jolla ei pitäisi olla sinulle mitään merkitystä.
Jos valitset B:n sinulla ei ole mitään salattavaa mieheltäsi. Voit toki kertoa, että näit vilaukselta exää, mutta muista samaan hengenvetoon haukkua exän ulkonäköä ja kehua kuinka komealta nykyinen miehesi näyttää.

 

[Löysäpipo]

Ehkä on niin, että jos joku sanoo ettei ole koskaan valehdellut, valehtelee. Jos luottamus menee vähäisestä valheesta, ei luottamusta ole koskaan ollutkaan. Jos joku jatkuvasti korostaa rehellisyyttään, hän ei ole luotettava.

 

[bella_x]

Valehtelu on niin pienestä seikasta, etten taida kehdata sitä edes täällä tunnustaa...

Ei, en ole pettänyt (eh mitä nyt kuulema luottamuksen kuitenkin) enkä harrastanut mitään vilunkipeliä mikä vahingoittaisi suhdettamme. En missään muodossa, koskaan! Olen raivorehellinen ollut, aina. Tästä hänen suuressa mustasukkaisuudessaan on saatu tappelut aikaiseksi. Kun kerroin aina kaiken, ehkä kertonut liikaakin. Nyt ajan päälle turhautunut ainaisiin jankkauksiin ja kokenut että helpompi olisi jos jättäisikin sanomatta joitain asioita. esim "ketä näin kaupungilla".... tässä sarjassa tosiaan painitaan.

Kaikenlisäksi tätä on jatkunut jo pari viikkoa tätä selkkausta. Kenties se nyt vaan osoittaa, että jotain suurempaa häikkä pinnan alla muutenkin.. ei voi saada näin pienestä tällaista riitaa aikaiseksi. Mielestäni... Niin, siksi sitä täältä teiltä kyselenkin näkökulmia.

veekoopee kirjoitti kyllä osuvasti. Korkeat on vaatimukset tässä suhteessa, se on selvä.. hänen näkökantansa ja miksi se niin tuhoaakaiken, on selvillä.
"ota riski, et häviä.":lle tiedoksi, olen selittänyt, perustellut, vedonnut, pyytänyt anteeksi...jostain syystä minun selitystä ei noteerata, "koitin säästää sinua turhalta mielipahalta"...ei kelpaa. ei ole TOTTA, kun mies on päättänyt ettei sanaani voi luottaa, helppoa eikö? Minähän salaan jotakin, tarkoitusperäni ovatkin jotain aivan muuta..

Niin - Miten luottamus korjataan... Millä yleensäkään mikään parisuhten riita korjataan kunnolla, niin ettei sitä aina vedettäisi takaisin tappeluun... taitaa olla elämää suurempia kysymyksiä :/

Kerro ihmeessä, mua kiinnostaa. On nimittäin samanlaisia kokemuksia entisestä suhteesta. Ehkä me on deittailtu samaa tyyppiä? ;-)

Mun tilanteessa ei ollu edes kyse mistään exän kanssa kahvilla käymisestä, josta nyt just vois kuvitella jonkun vetävän herneen nenuun. Mun piti visusti varoa mainitsemasta edes miespuolisten opiskelukavereiden nimiä (vaikka mun lähimmät kontaktit niihin olis ollu ryhmätöiden tekemistä) ja lopulta tää sankari alkoi olemaan naama norsunv:llä jo siitäkin, kun näin tyttökavereitani, koska se aika oli meiltä kahdelta pois!

Mua kuitenkin vain ärsytti tollanen lapsellinen mustasukkaisuus, joten jätin vaan sanomatta kuka mun työpari oli ollu harkkaryhmässä tai sanoin vaan että mulla oli pelkkä luento. Päästiin kumpiki paljon vähemmällä.

Sitten viimeinen pisara oli, kun tämä ah niin ihana exäni tuli vakavana ja silmät suurina keskustelemaan mun kanssa siitä, että se haluais jonkun todisteen siitä, että mä ajattelen juuri ja ainoastaan sitä, kun me rakastellaan. Siis ajatukset ja/tai niiden olemattomuus ois pitäny todistaa! Meidän suhde kaatui sen jälkeen aika äkkiä, ja nykyään mulla on tosi ihana ja rento avomies jo viidettä vuotta. Vauvaakin tehdään parhaillaan. En tiedä näin äkkiä yhtään asiaa, missä mun pitäis sille säännöllisesti valehdella, mutta oon kyllä kertonut valkoisia valheita joskus jouluna tyyliin "onpa ihana kaulakoru, kulta, kiitos!" Parhaansa se yrittää...