Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Lapsen saaminen
Luonnonmukainen synnytys -kokemuksia?
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="Toiveena, post: 26792118, member: 70504"]</p><p>NIMENOMAAN näin! Olisin voinut itse kirjoittaa tämän. Jos synnyttämään lähtee sellaisella asenteella, että voi voi kun se tulee sattumaan ihan kamalasti, niin onko sitten ihmekään kun sattuu? Nimenomaan pitää harjoittaa mielenhallintaa siten, että asennoituu niin, että kipu kuuluu synnytykseen ja siitä on kautta aikojen naiset selvinneet ilman lääkitystä. Asenne on erittäin tärkeä juttu!! </p><p></p><p>Itselläni on takana yksi luomusynnytys (esikoinen) ja yksi epiduraalin avulla hoidettu synnytys (toinen lapsi). Molemmat lapseni on aikaansaatu IVF-hoidolla, joten olen ollut erittäin motivoitunut hoitamaan synnytykset niin, että <strong>olen halunnut välttää lääkkeet nimenomaan siitä syystä, että en ole halunnut riskeerata vauvaa millään lailla.</strong> Mitään muuta ideologista syytä siis asiaan ei liity, ihan pelkästään se fakta, että kaikki lääkkeellinen vaikuttaa vauvaankin ja sisältää aina riskin vauvan voinnin ja/tai synnytyksen sujuvan kulun kannalta. </p><p></p><p>Esikoisen synnytykseen olin valmistautunut erittäin hyvin, tutustunut ensin tarkoin siihen, miten synnytys fyysisenä tapahtumana etenee (luin yhden opuksen joka oli tarkoitettu kätilöopiskelijoille), sitten tutustuin tarkoin eri kivunlievityksiin ja sen jälkeen tein huolellisen synnytyssuunnitelman, jossa olin listannut kivunlievitysmenetelmät siinä järjestyksessä kun niitä haluan kokeilla. Lääkkeellisistä listalla oli ilokaasu (kolmanneksi viimenen oljenkorsi, ilokaasuhan on suhteellisen turvallista vauvan kannalta), pudendaalipuudutus (toisiksi viimeisenä) ja viimeisenä epiduraali (viimeinen oljenkorsi). Näitä ennen oli listalla erilaisia luonnollisia kivunlievitysmenetelmiä kuten lämmin vesi, kaurapussit, synnytyslaulu yms. Synnytyssuunnitelmaani olin myös kirjannut liikkumisen merkityksen eli halusin olla nimenomaan liikkeessä aina supistusten aikana, vauvan oikean laskeutumisen takia. </p><p></p><p>Tämä synnytyssuunnitelma osoitautui erittäin hyödylliseksi eli suosittelen lämpimästi synnytyksen suunnittelemista eritoten, jos tavoitteena on synnyttää mahdollisimman lääkkeettä. </p><p></p><p>Esikoisen osalta synnytykseni käynnistyi supistuksilla, jotka voimistuivat voimistumistaan. Supistusten väli tuli käytettyä kyllä tarkoin lepäämiseen. 8cm jälkeen supistukset olivat todella pahoja, mutta pidin kokoajan mieleni lapsessa ja hänen hyvinvoinnissaan. Miehen tekemä alaselän hieronta ja synnytyslaulu olivat parhaat kivunlievityskeinot siinä vaiheessa. Jotenkin kummallisella tavalla supistuksiin ilmeisesti hieman "turtui", koska en muista, että sitten enää siellä juuri ennen ponnistusvaihetta olisi tuntunut niin pahalle. Ponnistusvaiheen alkaessa olin kuitenkin ilmeisesti sen verran turtana kaikesta siitä kivusta (10h kesti synnytys), että en osannut jännittää lainkaan (vertailuna toinen synnytykseni jossa olin epiduraalissa ja ponnistusvaiheen alkaessa jännitin ihan kunnolla). Ponnistusvaihe oli kivuton lukuunottamatta yhtä kovaa viiltävää kipua (ilmeisesti kun pää lävisti emättimen), mutta tätä kipua lukuunottamatta ponnistusvaihe tuntui mielestäni ihan samalle kuin toisessakin synnytyksessäni jossa olin siis saanut epiduraalin joka vaikutti vielä ponnistusvaiheessakin. Sitä paineentunnettahan se enimmäkseen on, ei niitä supistuksia tunne silloin kun ponnistaa ihan kaikilla voimillaan. Pudendaali tai paraservikaalipuudutus olisi varmaan poistanut tuon yhdenkin kipukohdan tuossa ekassa synnytyksessä, mutta sellaista en siis ottanut. </p><p></p><p>Toinen synnytys olikin sitten erilainen. Synnytys käynnistyi vesien menolla ja epäsäännöllisiä supistuksia kesti ensin yli vuorokauden (=2 yötä unettomuutta), jonka jälkeen synnytys käynnistettiin. Käynnistetyt supistukset olivat huomattavasti kovempia kuin luonnolliset supistukset esikoiseni synnytyksessä. Todella. Takana olleen unettomuuden ja kovien supistusten vuoksi olin täysin poikki jo avautumisvaiheen alkupuolella, jonka vuoksi tein päätöksen epiduraalista. Vaikka oli siis kyllä tarkoitus toinenkin kerta luomuna synnyttää. Oli vain sitten yksinkertaisesti pakko ajatella myös sitä, että minulle jää voimia ponnistaa lapsi maailmaan... Mitä hyötyä on kestää avautumisvaihe luomuna, jos se vie kaikki voimat niin, että en jaksa enää ponnistaa lasta ja sitten päädytään sen vuoksi sektioon? Ei mitään, tämän vuoksi siis tuo ratkaisu tässä toisessa synnytyksessä. </p><p></p><p>Epiduraalin kanssa kaikki meni tosi hienosti myöskin, synnytys vaan oli hurjasti nopeampi kuin edellinen eli epiduraalin saatuani paikat avautuivat ihan hetkessä! Kätilön mukaan usein epiduraali auttaa rentoutumaan sen verran, että avautuminen nopeutuu. Mitään komplikaatioita ei minulle ja vauvalle epiduraalin vuoksi tullut. </p><p></p><p>Molemmista synnytyksistä on jäänyt siis oikein myönteiset kuvat =) Kaikkein mieluiten olisin synnyttänyt tietysti molemmat luomuna, mutta uskoisin, että se ei olisi nyt tuon toisen synnytyksen osalta toiminut, käynnistetyt supistukset olivat liian kovia ja taustalla oli liikaa valvomista. </p><p></p><p>Jos jotain vinkkejä antaisin, niin sanoisin, että kannattaa tehdä kunnollinen synnytyssuunnitelma ja tutustua synnytyksen kulkuun ja kivunlievityksiin ennalta sen minkä vaan pystyy. Toisekseen asenne on oltava kohdallaan eli on oltava sitoutunut siihen, että ok, tulee sattumaan ihan hel*tisti mutta minäpä kestän sen. Kolmanneksi kannattaa kuitenkin kuunnella sitten kroppaansa synnytyksessä eli jos kaikki voimat sitten vaan on olosuhteiden vuoksi poissa niin kannattaa sitten kyllä priorisoida sitä että jaksaa ponnistaa. Ponnistaminen kuitenkin on ihan täyttä fyysistä työtä, se on todella rankkaa jos vaikka on 30-60 minuutinkin ponnistusvaihe. </p><p></p><p>Tsemppiä!</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="Toiveena, post: 26792118, member: 70504"] NIMENOMAAN näin! Olisin voinut itse kirjoittaa tämän. Jos synnyttämään lähtee sellaisella asenteella, että voi voi kun se tulee sattumaan ihan kamalasti, niin onko sitten ihmekään kun sattuu? Nimenomaan pitää harjoittaa mielenhallintaa siten, että asennoituu niin, että kipu kuuluu synnytykseen ja siitä on kautta aikojen naiset selvinneet ilman lääkitystä. Asenne on erittäin tärkeä juttu!! Itselläni on takana yksi luomusynnytys (esikoinen) ja yksi epiduraalin avulla hoidettu synnytys (toinen lapsi). Molemmat lapseni on aikaansaatu IVF-hoidolla, joten olen ollut erittäin motivoitunut hoitamaan synnytykset niin, että [B]olen halunnut välttää lääkkeet nimenomaan siitä syystä, että en ole halunnut riskeerata vauvaa millään lailla.[/B] Mitään muuta ideologista syytä siis asiaan ei liity, ihan pelkästään se fakta, että kaikki lääkkeellinen vaikuttaa vauvaankin ja sisältää aina riskin vauvan voinnin ja/tai synnytyksen sujuvan kulun kannalta. Esikoisen synnytykseen olin valmistautunut erittäin hyvin, tutustunut ensin tarkoin siihen, miten synnytys fyysisenä tapahtumana etenee (luin yhden opuksen joka oli tarkoitettu kätilöopiskelijoille), sitten tutustuin tarkoin eri kivunlievityksiin ja sen jälkeen tein huolellisen synnytyssuunnitelman, jossa olin listannut kivunlievitysmenetelmät siinä järjestyksessä kun niitä haluan kokeilla. Lääkkeellisistä listalla oli ilokaasu (kolmanneksi viimenen oljenkorsi, ilokaasuhan on suhteellisen turvallista vauvan kannalta), pudendaalipuudutus (toisiksi viimeisenä) ja viimeisenä epiduraali (viimeinen oljenkorsi). Näitä ennen oli listalla erilaisia luonnollisia kivunlievitysmenetelmiä kuten lämmin vesi, kaurapussit, synnytyslaulu yms. Synnytyssuunnitelmaani olin myös kirjannut liikkumisen merkityksen eli halusin olla nimenomaan liikkeessä aina supistusten aikana, vauvan oikean laskeutumisen takia. Tämä synnytyssuunnitelma osoitautui erittäin hyödylliseksi eli suosittelen lämpimästi synnytyksen suunnittelemista eritoten, jos tavoitteena on synnyttää mahdollisimman lääkkeettä. Esikoisen osalta synnytykseni käynnistyi supistuksilla, jotka voimistuivat voimistumistaan. Supistusten väli tuli käytettyä kyllä tarkoin lepäämiseen. 8cm jälkeen supistukset olivat todella pahoja, mutta pidin kokoajan mieleni lapsessa ja hänen hyvinvoinnissaan. Miehen tekemä alaselän hieronta ja synnytyslaulu olivat parhaat kivunlievityskeinot siinä vaiheessa. Jotenkin kummallisella tavalla supistuksiin ilmeisesti hieman "turtui", koska en muista, että sitten enää siellä juuri ennen ponnistusvaihetta olisi tuntunut niin pahalle. Ponnistusvaiheen alkaessa olin kuitenkin ilmeisesti sen verran turtana kaikesta siitä kivusta (10h kesti synnytys), että en osannut jännittää lainkaan (vertailuna toinen synnytykseni jossa olin epiduraalissa ja ponnistusvaiheen alkaessa jännitin ihan kunnolla). Ponnistusvaihe oli kivuton lukuunottamatta yhtä kovaa viiltävää kipua (ilmeisesti kun pää lävisti emättimen), mutta tätä kipua lukuunottamatta ponnistusvaihe tuntui mielestäni ihan samalle kuin toisessakin synnytyksessäni jossa olin siis saanut epiduraalin joka vaikutti vielä ponnistusvaiheessakin. Sitä paineentunnettahan se enimmäkseen on, ei niitä supistuksia tunne silloin kun ponnistaa ihan kaikilla voimillaan. Pudendaali tai paraservikaalipuudutus olisi varmaan poistanut tuon yhdenkin kipukohdan tuossa ekassa synnytyksessä, mutta sellaista en siis ottanut. Toinen synnytys olikin sitten erilainen. Synnytys käynnistyi vesien menolla ja epäsäännöllisiä supistuksia kesti ensin yli vuorokauden (=2 yötä unettomuutta), jonka jälkeen synnytys käynnistettiin. Käynnistetyt supistukset olivat huomattavasti kovempia kuin luonnolliset supistukset esikoiseni synnytyksessä. Todella. Takana olleen unettomuuden ja kovien supistusten vuoksi olin täysin poikki jo avautumisvaiheen alkupuolella, jonka vuoksi tein päätöksen epiduraalista. Vaikka oli siis kyllä tarkoitus toinenkin kerta luomuna synnyttää. Oli vain sitten yksinkertaisesti pakko ajatella myös sitä, että minulle jää voimia ponnistaa lapsi maailmaan... Mitä hyötyä on kestää avautumisvaihe luomuna, jos se vie kaikki voimat niin, että en jaksa enää ponnistaa lasta ja sitten päädytään sen vuoksi sektioon? Ei mitään, tämän vuoksi siis tuo ratkaisu tässä toisessa synnytyksessä. Epiduraalin kanssa kaikki meni tosi hienosti myöskin, synnytys vaan oli hurjasti nopeampi kuin edellinen eli epiduraalin saatuani paikat avautuivat ihan hetkessä! Kätilön mukaan usein epiduraali auttaa rentoutumaan sen verran, että avautuminen nopeutuu. Mitään komplikaatioita ei minulle ja vauvalle epiduraalin vuoksi tullut. Molemmista synnytyksistä on jäänyt siis oikein myönteiset kuvat =) Kaikkein mieluiten olisin synnyttänyt tietysti molemmat luomuna, mutta uskoisin, että se ei olisi nyt tuon toisen synnytyksen osalta toiminut, käynnistetyt supistukset olivat liian kovia ja taustalla oli liikaa valvomista. Jos jotain vinkkejä antaisin, niin sanoisin, että kannattaa tehdä kunnollinen synnytyssuunnitelma ja tutustua synnytyksen kulkuun ja kivunlievityksiin ennalta sen minkä vaan pystyy. Toisekseen asenne on oltava kohdallaan eli on oltava sitoutunut siihen, että ok, tulee sattumaan ihan hel*tisti mutta minäpä kestän sen. Kolmanneksi kannattaa kuitenkin kuunnella sitten kroppaansa synnytyksessä eli jos kaikki voimat sitten vaan on olosuhteiden vuoksi poissa niin kannattaa sitten kyllä priorisoida sitä että jaksaa ponnistaa. Ponnistaminen kuitenkin on ihan täyttä fyysistä työtä, se on todella rankkaa jos vaikka on 30-60 minuutinkin ponnistusvaihe. Tsemppiä! [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kuinka monta kirjainta on sanassa SANA?
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
"Kokoaikaiset kuntatyöntekijät tekevät noin 22 päivää vähemmän töitä kuin yksityisen sektorin työntekijät keskimäärin."
52 min sitten
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
2.
Suomen puolustusvoimien komentaja kenraali Janne Jaakkola haluaa jalkaväkimiinat takaisin Suomelle
Tänään 11:24
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Mistä mitataan talon runko juoksuväli?
Tänään 10:19
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
4.
Shrinkflaatio kukoistaa - Uudistuneissa Taffelin sipsipusseissa on korkeampi kilohinta, vaikka pussin sisältö ei ole muuttunut
Tänään 10:06
vierailija
10 Viestiä
Aihe vapaa
5.
Iltasanomien jutussa väitetään *asistisesti maahanmuuttajien ja vieraskielisten olevan kunnille kustannus eikä rikkaus ja voimavara
Tänään 10:01
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
6.
Irro ja Stubb
Tänään 08:25
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Kiva kun toi lumi sulaa pois
Tänään 08:23
vierailija
10 Viestiä
Aihe vapaa
8.
Relaatio 1068 - Tuisku
Tänään 01:08
vierailija
9 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
K/B-komposti 2.0
Started by vierailija
Sunnuntai klo 18:00
Luettu: 15K
Aihe vapaa
2.
Relaatio 1065
Started by vierailija
Sunnuntai klo 08:21
Luettu: 856
Aihe vapaa
3.
Järkevä artikkeli kaksplussalla: lasten teko pitää aloittaa 23-vuotiaana.
Started by Johnny Appleseed
Sunnuntai klo 02:06
Luettu: 845
Aihe vapaa
4.
Hoitajamitoituksesta - Potkut 800:lle hoitajalle yksistään HUS:ssa, nyt laitetaan mitoitukset kuntoon
Started by vierailija
Sunnuntai klo 13:30
Luettu: 616
Aihe vapaa
5.
Mikko Koivu: Aika puhua
Started by vierailija
Torstai klo 16:44
Luettu: 604
Aihe vapaa
6.
Miksi te puhutte täällä vain uutisista?
Started by vierailija
Tiistai klo 08:27
Luettu: 571
Aihe vapaa
7.
"Janne murhasi kaksi lastaan julmalla tavalla – Nyt kotona on uusi puoliso: ”Meillä on toimiva parisuhde”"
Started by vierailija
Maanantai klo 23:10
Luettu: 508
Aihe vapaa
8.
Tätä kilttimies ei ymmärrä: K-kauppias puristi 17-vuotiaan harjoittelijan rintoja
Started by vierailija
Maanantai klo 19:52
Luettu: 502
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
Shrinkflaatio kukoistaa - Uudistuneissa Taffelin sipsipusseissa on korkeampi kilohinta, vaikka pussin sisältö ei ole muuttunut
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
2.
Onnenarpa ja Janne Antin
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
3.
K/B-komposti 2.0
Latest: vierailija
2 min sitten
Aihe vapaa
4.
Kelan etuuskäsittelijät eivät pääse tänä vuonna joululomalle - Lomarajoitusten tavoitteena on varmistaa etuushakemusten sujuva käsittely
Latest: vierailija
6 min sitten
Aihe vapaa
5.
On se aika vuodesta että mies menee mökille taas yksin
Latest: vierailija
8 min sitten
Aihe vapaa
6.
"Kokoaikaiset kuntatyöntekijät tekevät noin 22 päivää vähemmän töitä kuin yksityisen sektorin työntekijät keskimäärin."
Latest: vierailija
10 min sitten
Aihe vapaa
7.
Petteri Orpon hallitus haluaa kaikki työntekijät ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin, mutta sehän ei käy ay-liikkeelle
Latest: vierailija
11 min sitten
Aihe vapaa
8.
Miten lepäisi parhaiten?
Latest: vierailija
17 min sitten
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Lapsen saaminen
Luonnonmukainen synnytys -kokemuksia?
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu
