luomusynnytys?

mitä tarkoittaa jos puhutaan että on synnyttänyt luomuna....
onko esim . ilokaasua hönkinyt äiti luomusynnyttäjä?
entä jos on saanut esim. vaan kohdunkaulapuudutteen...
valaiskaa tyhmää!

 

mun käsitys luomusta on et ei mitään lääkkeellista siis vaan liikkumalla ja hengittelemällä,vedellä suihkulla kaurapusseilla hieronnalla yms.vain kipua lievitetään :heart: :heart:

 

Synnytys on luomu, silloin kun ei mitään lääkkeellistä kivunlievitystä ole käytetty. Eli ilokaasu ja puudetteet eivät kuulu luomusynnytykseen. Lämpimät kylvyt ja hauteet ja liikkuminen kuuluvat luomusynnytykseen.

 

Käytettävissä olevia kivunlievityksiä ovat myös mm. akupunktio, vyöhyketerapia ym. pehmeät hoitokeinot, sekä äänen käyttäminen, ns. synnytyslaulu (olikohan se tuolla nimellä?) ja rentotutusharjoitukset.

Jos aihe kiinnostaa, niin enemmän tietoa löytyy aktiivinen synnytys ry:n sivuilta www.lapsiperhe.net/aktiivinensynnytys

 

minulle laitettiin puudutus välilihaan (kaksi piikkiä) kun eppari tehtiin. sitä ei kuulemma kuitenkaan lasketa kivunlievityksiin vaan luomuna synnytin silti.

 

\

minulle laitettiin puudutus välilihaan (kaksi piikkiä) kun eppari tehtiin. sitä ei kuulemma kuitenkaan lasketa kivunlievityksiin vaan luomuna synnytin silti.

Niin tuohan puudutta käsittääkseni vain sen kohdan, eikä varsinaisesti vaikuta synnytys kipuun.

J atoisaalta onko sillä niin väliä onko synnyttänyt luomusti vai ei?

 

Eihän sillä olekaan väliä sinänsä, onko synnyttänyt luomuna vai ei. Jokainen saa synnyttää miten haluaa. Itse en henkkoht halua itseeni pumpattavan mitään mömmöjä. Epiduraalikin kun voi vaikuttaa pahemmin kuin pitäisi.. Eilen juttelin terkan kanssa neuvolassa synnytyksestä ja olin kyllä yllättynyt, kun hän sanoi että epiduraali sitten rajoittaa liikkumista kun se puuduttaa jalkojakin ja totesi vielä, että eihän sitä sitten enää siinä vaiheessa välttämättä tarvitsekaan liikkua :O Itse en voisi kuvitellakaan synnyttäväni sängyllä maaten.. Siis kyllähän minä tiesin, että se voi vaikeuttaa liikkumista ja se on yksi niitä syitä, miksi haluan synnyttää luomuna, mutta olin yllättynyt kun terkalta tuli tuollainen kommentti - yleensä kun epiduraalia "markkinoidaan" tosi positiiviseen sävyyn. Minusta tuo ei ainakaan kuulostanut positiiviselta - mutta on myös hyvä, että jos joku ei ole perehtynyt kivunlievityksiin, että hänelle sitten neuvolassa kerrotaan mahdollisista haitoistakin. Mulle itselleni on tosi tärkeää se, että saan edetä kuunnellen omaa kroppaani ja antaa kroppani hoitaa omilla voimavaroillaan kivun, ja että saan liikkua alusta loppuun asti ja vesisynnytyskin kiinnostaisi, toivottavasti pääsen kokeilemaan!<br><br>

 

Ymmärrän Emilyn pointin oikeen hyvin. Itse molemmat olen synnyttänyt luomua, ja siis iahn tiukimmankin määritelmän mukaan.
En halua mitään turruttavia aineita itseeni. hammaspuudutteeestakin meen ihan sekaisin saati jostain puolkroppaa puuduttavasta.

Jokainen synnyttää tavallaan ja jos luomua haluaa synnyttää se heille suotakaan, mutta lääkkeillä voi helpottaa oloa niin monesti ja se ei ole mitenkään paha asia. Jtoen jos kaks piikkiä saa sinne tai tänne ja silti lasketaan luomuks. Jaa eli onko sillä todella noin paljon väliä onko luomu vai ei? Mun mielestä ei oo....

 

Luomusynnytyksessä ei ole käytetty kivunlievitysmenetelmänä mitään lääkkeellistä kivunlievitystä. Kyseessä voi olla synnyttäjän oma valinta tai nopea synnytys (synnytykseni kesti tunnin, josta osan vietin kotona, autossa ja lopulta 8 minuuttia ehdittiin olla synnytyssalissa), jossa synnyttäjälle ei voida antaa mitään kipulääkettä. Ainoa kipulääke on vauvan syntymä.

 

Itse en voisi laskea ilokaasua kivunlievittäjäksi, koska ainakaan se ei meikäläiseen tehonnut muuta kun sain oman "kuplan" ympärilleni ja maskinkahvan josta pitää kiinni. Tosin kun ponnistin ilman ilokaasua, niin kipu osoittautui yhtä kamalaksi, joten jatkoin ilman ilokaasua - kyllä silti itse sanoin silloin että "luomuna tuli", koska mitään ei ehditty muuta tarjota kun ilokaasua, jota siis alkuun kokeilin?? Näin jälkikäteen on se ihan sama miten tuli ulos.

Ja joku täällä kertoi kuinka haluaa liikkua, ei missään nimessä synnyttää maaten, mahdollisesti synnyttää vesialtaassa - niin kannattaa varautua että se itse synnytys menee ihan omalla painollaan - sitä ei voi mitenkään suunnitella.

Olin tehnyt rentoutusharjoituksia monta kuukautta jo ennen ja psyykannut itseni että pitää hengittää tasaisesti jne... Kun synnytyssaliin tallustin ja "lepopöydällä" todettiin samantien että kaikki jo auki (1 tunnissa...) ja siitä vaan ponnistamaan niin kaikki mitä olin ikinä harjoitellut ja ajatellut meni juuri päinvastoin. Se oli kun elokuvissa, hiki virtasi ja ponnistusta kesti 1. 5h, joten kyllä siinä jo muuttuu aika eläimelliseksi kun tsemppaa ihan hulluna. Itse en siis päässyt edes synntyspöydälle asti vaan lapsi tuli siihen vieressä olevaan lepopöydälle onnellisesti ja maaten olin koska mitenkään muutoin en olisi osannut olla sen järkyttävän kivun kanssa - sitä menee yllättävän voimattomaksi kun keskittyy vain yhteen ainoaan asiaan kaikilla pikku soluillaan. =)

 

Emilynille vastaisin oman kokemuksen siitä epiduraalin kanssa liikkumisesta, että ainakaan mä en olisi voinut kuvitellakkaan käveleväni sen jälkeen; jalat tärisi ja oli tosi heikko olo. Ei sellaista varmaan kaikille tule, mutta mulle ainakin. Mäkin aion seuraavalla kerralla yrittää kaikkea muuta, kuin noita isoja puudutteita, vaikka ne silloin kipuun toimivatkin hyvin, olin vain aika nuori ja pelkäsin. Kivampi olisi olla itsekin vähän mukana siinä synnytyksessä paremmin, eikä vain maata muiden hoidettavana. Oon lukenut paljon muidenkin kokemuksia, joiden perusteella luulisi niiden kipujen sietämisen olevan mahdollista, ainakin uudelleen synnyttäjällä, kun pitäisi muutenkin sujua ees vähän nopeammin kaikki.

 

Tuosta liikkumattomuudesta epiduraalin aikana, mä en olis voinut enää liikkua edes ennen sen laittoa! Sen verran kipeät supparit oli eikä mikään amme tms auttanut enää, meinasin vaan pyörtyä tuskasta. Että kyllä mulla ois voimat loppuneet kesken ellen olisi huolinut "mömmöjä elimistööni". Mulla toimi ja olen oikein tyytyväinen synnytykseen vaikkei luomuna onnistunutkaan.

 

\

Emilynille vastaisin oman kokemuksen siitä epiduraalin kanssa liikkumisesta, että ainakaan mä en olisi voinut kuvitellakkaan käveleväni sen jälkeen; jalat tärisi ja oli tosi heikko olo. Ei sellaista varmaan kaikille tule, mutta mulle ainakin. Mäkin aion seuraavalla kerralla yrittää kaikkea muuta, kuin noita isoja puudutteita, vaikka ne silloin kipuun toimivatkin hyvin, olin vain aika nuori ja pelkäsin. Kivampi olisi olla itsekin vähän mukana siinä synnytyksessä paremmin, eikä vain maata muiden hoidettavana. Oon lukenut paljon muidenkin kokemuksia, joiden perusteella luulisi niiden kipujen sietämisen olevan mahdollista, ainakin uudelleen synnyttäjällä, kun pitäisi muutenkin sujua ees vähän nopeammin kaikki.

ihan samaa mieltä olen!!!!

 

JonnaP

Sehän mun lähtökohta onkin, että synnytys menee omalla painollaan ja haluan kuunnella omaa kroppaani jne, kuten kirjoitin. Mutta sängyssä makaamiseen liittyy mm. tuo epiduraalin laitto ja mahdollisesti sen jälkeen sitten jalkojen alta meneminen. Itse en halua testata, miten se kohdallani vaikuttaa. Löysin kirjastosta ihanan kirjan, Luonnonmukainen synnytys ja siinä oli todella hyvin kuvattu näitä asioita eli ketä vaan kiinnostaa, kannattaa lukea =)

 

\

Mutta sängyssä makaamiseen liittyy mm. tuo epiduraalin laitto ja mahdollisesti sen jälkeen sitten jalkojen alta meneminen.

Tähän on pakko kommentoida, että mulla pelkät supistukset ovat loppuvaiheessa vieneet jalat alta. Eikä mitenkään ylitsepääsemättömän kivun takia, olen selvinnyt kaksi synnytystä suihku ja ilokaasu kivunlievityksenä, vaan jotenkin ne supparit vaan vievät voimat reisistä Niinpä olen kaksi lasta puskenut maailmaan onnellisena puoli-istuvassa asennossa synnytyssängyllä Esikoista synnyttäessä kokeilin jakkaraa, polvillaan oloa lattialla sängynlaita tukena, sekä kontillaan oloa sängyllä, mutta eipä toiminut mikään. Kakkosesta olin jo sairaalaan mennessä 8cm:ä auki, kävelin vielä synnytysalliin itse (en olisi voinut kuvitellakaan istuvani yhtään missään), mutta salissa suunnistin suoraa päätä sängylle.

Eli kyllä synnytys todellakin lopulta menee omalla painollaan ja hienot etukäteissuunnitelmat voivat jäädä vain suunnitelmiksi =) Kolmanteen synnytykseen ainoa suunnitelma onkin, että ehditään sairaalaan asti...

 

\

\

Mutta sängyssä makaamiseen liittyy mm. tuo epiduraalin laitto ja mahdollisesti sen jälkeen sitten jalkojen alta meneminen.

Tähän on pakko kommentoida, että mulla pelkät supistukset ovat loppuvaiheessa vieneet jalat alta. Eikä mitenkään ylitsepääsemättömän kivun takia, olen selvinnyt kaksi synnytystä suihku ja ilokaasu kivunlievityksenä, vaan jotenkin ne supparit vaan vievät voimat reisistä Niinpä olen kaksi lasta puskenut maailmaan onnellisena puoli-istuvassa asennossa synnytyssängyllä Esikoista synnyttäessä kokeilin jakkaraa, polvillaan oloa lattialla sängynlaita tukena, sekä kontillaan oloa sängyllä, mutta eipä toiminut mikään. Kakkosesta olin jo sairaalaan mennessä 8cm:ä auki, kävelin vielä synnytysalliin itse (en olisi voinut kuvitellakaan istuvani yhtään missään), mutta salissa suunnistin suoraa päätä sängylle.

Eli kyllä synnytys todellakin lopulta menee omalla painollaan ja hienot etukäteissuunnitelmat voivat jäädä vain suunnitelmiksi =) Kolmanteen synnytykseen ainoa suunnitelma onkin, että ehditään sairaalaan asti...

Jepjep, mutta on sekin jo paljon, että voi ainakin poissulkea sen, että jalat menis jonkun puudutuksen takia.

 

Sain kolmesti aquarakkulat, joita pidän aika luomuna - vai onko steriili vesi pistettynä alaselkään lääkkeellinen kivunlievitystapa...?

Halusin synnyttää ilman epiduraalia. Hyvin meni. Epiduraalia tyrkytettiin kyllä todella hanakasti, siis liiankin innokkaasti.

 

\

Sain kolmesti aquarakkulat, joita pidän aika luomuna - vai onko steriili vesi pistettynä alaselkään lääkkeellinen kivunlievitystapa...?

Halusin synnyttää ilman epiduraalia. Hyvin meni. Epiduraalia tyrkytettiin kyllä todella hanakasti, siis liiankin innokkaasti.

On.

 

Niinkö?

http://www.nettineuvo.fi/nettineuvo/fi/01_Aeitiys_ja_isyys/06_Synnyttaeminen/04_Kivunlievitys/01_Laeaekkeetoen_kivunlievitys/index.jsp

Väittäisin vastaan.