Olen 29-v (tämän vuoden lopussa 30 täyttävä) nainen. Minulla on 4 lasta (4/00, 10/01, 09/04 ja 07/07) olen avioliitossa.
Yhdessä olemme olleet kohta 11 vuotta joista nyt tulevana huhtikuuna 2 v naimisissa.
Ongelmia on ollut kaikesta kuten rahasta, siitä kun minulla ei ole pahemmin ollut töitä ym... mies paljon menossa omien kavereiden kanssa juo paljon...
Syksyllä -06 jäi kiinni toisen naisen tapailusta lupasi sen lopettaa jonkun aikaa meni kun lopetus tuli tulin samoihin aikoihin raskaaksi kun sian tästä toisesta tietää. Silloin ajattelin ja siitä puhuttiin paljon että lähden, mutta mies halusi että jäämme aikani mietittyä tein päätöksen ja jäimme. Kevät meni ohan hyvin välillä oli että mies oli paljon poissa ja syytti minua lapsen hankkimisesta... sitten kun tyttäremme heinäkuussa syntyi minulla oli tunne että hän on hyvin onnellinen ja ylpeä... kaiken aikaa viikonloppusiin oli menossa sekä kesälomaa juuri silloin ja piti myös isyysloman. lapsellamme oli infektio heti vastasyntyneenä joutui olla teholla viikon hoidossa kotona on ollut vikeaa on itkuinen ei tahdo nukkua koliikkia epäiltiin mutta oireet edelleen (nyt varasin ajan vyöhyketerapiaan) Yksin olen häntä pääasiassa hoitanut miehellä 3 vuorotyö. vanhin lapsista aloittanut koulun ja sitten seuraava on esikoulussa. Nyt yhtäkkiä mieheni sanoi että hänellä ei ole tunteita minua kohtaan on asiaa pidemmän aikaa miettinyt... Kyselin häneltä että kun olen sanionut että rakastan häntä hän on vastannut samoin takaisin kysyin että miksi no siksi kun sinä sanoit niin en halunnut pettymystä tuottaa. Kerran syksyllä kun tyttö on syntynyt olen käynyt kaverini kanssa syömässä kerran paikallisessa diskossa pari tuntia. muuten yksin en ole päässyt tuulettumaan aina on pitänyt minun ottaa joku lapsista mukaan tai kaikki. Olemme asiasta keskustelleet nyt paljon meillä on varattu perheneuvolaan aika mutta mies ei sinne haluaisi "asiat eivät siellä parempaan muutu". Mutta luvannut on kuitenkin yrittää enemmän mutta kun yritän lähentyä tms... ei ole huomaavinaankaan ja se tuntuu pahalta. Sitten sain sellaisen selville että työpaikassa on eräs nainen minua nuorempi jonka kanssa viestittelee ja on ollut baarissa ja kun on ollut öitä poissa herää epäilys. ei kuitenkaan kuulemma kyseisen ihmisen luona ole ollut yötä vaan yhden kaverinsa tai meidän mökillä. Minä haluaisin asioiden parantuvan lasten ja itseni takia ja miehenikin koska rakastan häntä. sängyssä emme ole olleet pitkään aikaan siihenkin syynä osittain että nuorimmainen vie niin paljon aikaa ja sitten oeln väsynyt kun en saa näihin iltanukuttamisiin miehelt apua. Nyt kun on ollut kotona niin on vähiinsä yrittänyt nuorimaisenkin kanssa olla. Ystäviä joille näistä puhua ei pahemmin ole kun he ovat sellaisia että asiat menevät eteenpäin mikään ei pysy yksistään heillä.
MITÄ voisin tehdä? Vinkkejä neuvoja tietoa kaikki olisi tervetullutta
Yhdessä olemme olleet kohta 11 vuotta joista nyt tulevana huhtikuuna 2 v naimisissa.
Ongelmia on ollut kaikesta kuten rahasta, siitä kun minulla ei ole pahemmin ollut töitä ym... mies paljon menossa omien kavereiden kanssa juo paljon...
Syksyllä -06 jäi kiinni toisen naisen tapailusta lupasi sen lopettaa jonkun aikaa meni kun lopetus tuli tulin samoihin aikoihin raskaaksi kun sian tästä toisesta tietää. Silloin ajattelin ja siitä puhuttiin paljon että lähden, mutta mies halusi että jäämme aikani mietittyä tein päätöksen ja jäimme. Kevät meni ohan hyvin välillä oli että mies oli paljon poissa ja syytti minua lapsen hankkimisesta... sitten kun tyttäremme heinäkuussa syntyi minulla oli tunne että hän on hyvin onnellinen ja ylpeä... kaiken aikaa viikonloppusiin oli menossa sekä kesälomaa juuri silloin ja piti myös isyysloman. lapsellamme oli infektio heti vastasyntyneenä joutui olla teholla viikon hoidossa kotona on ollut vikeaa on itkuinen ei tahdo nukkua koliikkia epäiltiin mutta oireet edelleen (nyt varasin ajan vyöhyketerapiaan) Yksin olen häntä pääasiassa hoitanut miehellä 3 vuorotyö. vanhin lapsista aloittanut koulun ja sitten seuraava on esikoulussa. Nyt yhtäkkiä mieheni sanoi että hänellä ei ole tunteita minua kohtaan on asiaa pidemmän aikaa miettinyt... Kyselin häneltä että kun olen sanionut että rakastan häntä hän on vastannut samoin takaisin kysyin että miksi no siksi kun sinä sanoit niin en halunnut pettymystä tuottaa. Kerran syksyllä kun tyttö on syntynyt olen käynyt kaverini kanssa syömässä kerran paikallisessa diskossa pari tuntia. muuten yksin en ole päässyt tuulettumaan aina on pitänyt minun ottaa joku lapsista mukaan tai kaikki. Olemme asiasta keskustelleet nyt paljon meillä on varattu perheneuvolaan aika mutta mies ei sinne haluaisi "asiat eivät siellä parempaan muutu". Mutta luvannut on kuitenkin yrittää enemmän mutta kun yritän lähentyä tms... ei ole huomaavinaankaan ja se tuntuu pahalta. Sitten sain sellaisen selville että työpaikassa on eräs nainen minua nuorempi jonka kanssa viestittelee ja on ollut baarissa ja kun on ollut öitä poissa herää epäilys. ei kuitenkaan kuulemma kyseisen ihmisen luona ole ollut yötä vaan yhden kaverinsa tai meidän mökillä. Minä haluaisin asioiden parantuvan lasten ja itseni takia ja miehenikin koska rakastan häntä. sängyssä emme ole olleet pitkään aikaan siihenkin syynä osittain että nuorimmainen vie niin paljon aikaa ja sitten oeln väsynyt kun en saa näihin iltanukuttamisiin miehelt apua. Nyt kun on ollut kotona niin on vähiinsä yrittänyt nuorimaisenkin kanssa olla. Ystäviä joille näistä puhua ei pahemmin ole kun he ovat sellaisia että asiat menevät eteenpäin mikään ei pysy yksistään heillä.
MITÄ voisin tehdä? Vinkkejä neuvoja tietoa kaikki olisi tervetullutta