lukemaan oppiminen

Onko jollain lapsia jotka ovat todella oppineet lukemaan 4-6 vuotiaina ennen kouluun menoa? Pitäiskös tässä olla ihan huolissaan kun meidän tokaluokalle mennyt poika ei osaa vielä kunnolla lukea... Hyvin hitaasti. Tyttö on täyttänyt 6v tammikuussa ja on eskarissa nyt, ei osaa lukea , kirjaimet tuntee. Luulin ihan että ei heidän tarvitse oppia lukemaan enne kouluun menoa... nyt tuli ihan paniikki kun tuolla mitä nyt palstalla jokaisen lapsi on oppinut lukemaan ennen koulun menoa? Onkohan meidän lapsissa jotain vikaa????

 

Meidän keskimmäinen poika oppi lukemaan 5v, kun ekaluokkalainen isoveli opetteli samalla. Ei kouluun mennessä tarvitse osata lukea. jotku lapset vaan tajuaa sen nopeammin kun toiset.

Mutta kannaittaisi opettajilta kysellä vanhemman lapsen lukemisesta. saisi vaikka erityisopetusta, jos tarvis on.
Suomalainen koulujärjestelmä kyllä on sellainen ettei kukaan jää luku- ja laskutaidottomaksi.

 

\

Meidän keskimmäinen poika oppi lukemaan 5v, kun ekaluokkalainen isoveli opetteli samalla. Ei kouluun mennessä tarvitse osata lukea. jotku lapset vaan tajuaa sen nopeammin kun toiset.

Mutta kannaittaisi opettajilta kysellä vanhemman lapsen lukemisesta. saisi vaikka erityisopetusta, jos tarvis on.
Suomalainen koulujärjestelmä kyllä on sellainen ettei kukaan jää luku- ja laskutaidottomaksi.

kyllä on saa tukiopetusta tuohon lukemiseen. Ja hänellä on kyllä lievä dysfaisia ja puheterapiaakin ollaan saatu monen monta vuotta.
Pärjää kyllä muuten normaalissa luokassa ja on erittäin hyvä matikassa ja muissa aineissa.

 

Just sanoi ekan opettaja vanhempain illassa että lasten ei tarvi osata lukea kouluun tullessa, sen takia kouluun mennään että esim lukeminen opitaan. Jotkut oppii sen aiemmin, mutta heilläkin riittää vielä opettelemista koulussa, esim oikeinkirjoittamisen kanssa, mihin myös sitä lukemista tarvitaan.

Tsemppiä teillekin! :flower:

 

Poika meni tokalle ja ei vielä osaa kovinkaan sujuvasti lukea. On ollut tukiopetuksessa. Ekaluokalle mennessä suurin osa luokkakavereista osasi jo lukea. Ennen koulua/päiväkodin eskarissa lukemaan opettelua ei tosissaan harjoiteltukaan. Varmaan paljon eskaristakin kiinni tämä asia.

 

Olin itse ennen eskariryhmässä töissä, ja me saimme sellaiset ohjeet, ettei edes opetella lukemista. Se on koulun asia. Sekoittaa vaan turhaan lapsen päätä, jos ei itse (esim minä) edes osaa "tavata" niinkuin se nykyään tehdään. Nykyäänhän ei sanojakaan tavata niinkuin ennen, että KIS-SA (koo-ii-äs kis, äs a sa kissa) vaan ihan eri tavalla...

 

\

Olin itse ennen eskariryhmässä töissä, ja me saimme sellaiset ohjeet, ettei edes opetella lukemista. Se on koulun asia. Sekoittaa vaan turhaan lapsen päätä, jos ei itse (esim minä) edes osaa "tavata" niinkuin se nykyään tehdään. Nykyäänhän ei sanojakaan tavata niinkuin ennen, että KIS-SA (koo-ii-äs kis, äs a sa kissa) vaan ihan eri tavalla...

Tuosta tavaamisestakin se meidän ekalaisen ope sano että "älkää vanhemmat opettako lapsianne tavaamaan, antakaa lasten opettaa teitä miten se nykyään tehdään" =)

 

Minun kolmesta koululaisestani ei yksikään ole osannut lukea kouluun mennessä ja kaksi vanhimpaa luki jo aivan sujuvasti jouluun mennessä.( Kolmas on nyt vasta ekalla.)Eikä toinen lapsistani osannut edes kaikkia kirjaimia kun koulu alkoi. Kyllä ne koulussa oppii. =)

 

Meidän tokaluokkalainen oppi lukemaan juuri ennen kun aloitti ekaluokan. Se oli ihan hyvä että osasi sen, sillä kyllä siellä koulussa riitti ja riittää siitäkin huolimatta kauheasti oppimista. Esim. liikunnassa hän on varsin verkkainen.

Meidän eskarilainen taas oppi lukemaan nelivuotiaana. Ei me juuri opetettu, mutta hän vaan seurasi tarkkaan isoveljen puuhia, ja taito tuli kuin huomaamatta.

JOtkut on sitä mieltä, että koulussa sitten oppii kaikkea, mutta kyllä me on itsekin kaikkea opeteltu, varsinkin silloin jos on huomattu että joku tuottaa vaikeuksia. Ja jos on lukemisessa vaikeuksia niin kaikenlainen ääneenlukeminen ja loruttelu edistää taidon omaksumista. Myös kaupungilla ja ostoksilla kuljeskellessa on kiva vaivihkaa opetella esim. mainoksia ja logoja, jotka jää helposti mieleen. Meidän poika oppi lukemaaan ulkomailla kun etsimme ruokapaikkaa, ja pyysimme häntä sanomaan jos näkee jossain P-alkuisen sanan, jossa seuraava on i ja saitten z...Tuota pikaa sitten istuimme pizzalla.

 

Ei osaa täälläkään likka yhtään lukee...enkä oo vielä ainakaan sitä murehtinut että kun ei osaa ennen kouluun menoa...eikö se oo koulun asia opettaa...juuri tänään opettelevat A- kirjainta...

 

Kyllä varmaan suurin osa lapsista oppisi lukemaan jo nuorempana jos vanhemmat harjoittaisivat tai jos seuraisi isomman sisaren opettelua. Mutta ei se ole mielestäni mikään älykkyyden mittari. Oma sisko oppi nuorena lukemaan, itse vasta koulussa, ja tuleva koulumenestys oli minulla parempi.

Jotkut vanhemmat tykkäävät ja heillä on aikaa opettaa 4-vuotiaille lukemista. Mikäpä siinä. Mutta myöhemminkin koulussa ehtii hyvin.

 

jokainen oppii ajallaan lukemaan.meijän tyttö oppi ihan itse lukemaan 6 vuotiaana siis ennen eskaria jo,mutta tarhassa painotettiin sitä etteivät he opeta lukemaan eikä ole tarkoituskaan että kaikki osaisivat lukea kouluun mennessä..joten olkaa huoleti..

 

Meillä yksi lapsista oppi lukemaan nelivuotiaana, ihan itse ja ilman opettamista. Toki paljon oli hänelle luettu.

Yksi lapsista oppi työllä ja tuskalla lukemaan ekalla luokalla.

Muut ovat sitten oppineet jossain siinä välissä. Siis lapset ovat yksilöitä ja oppivat omaan tahtiinsa, vanhempien tekemisistä huolimatta. Toki aina voi auttaa ja tukea, mutta lukemaan ei voi pakottaa.

 

\

Meillä yksi lapsista oppi lukemaan nelivuotiaana, ihan itse ja ilman opettamista. Toki paljon oli hänelle luettu.

Yksi lapsista oppi työllä ja tuskalla lukemaan ekalla luokalla.

Muut ovat sitten oppineet jossain siinä välissä. Siis lapset ovat yksilöitä ja oppivat omaan tahtiinsa, vanhempien tekemisistä huolimatta. Toki aina voi auttaa ja tukea, mutta lukemaan ei voi pakottaa.

Niin mutta niistä lapsen tekemisistähän se riippuu, että oppiiko. Ainakin itse olen kuullut, että esikoiset harvemmin oppivat, koska heillä ei sitä mallia isosisarelta, eli oppivat vain, jos vanhemmat opettavat, ja antavat sen virikkeen ja kiinnostuksen.

 

\

\

Meillä yksi lapsista oppi lukemaan nelivuotiaana, ihan itse ja ilman opettamista. Toki paljon oli hänelle luettu.

Yksi lapsista oppi työllä ja tuskalla lukemaan ekalla luokalla.

Muut ovat sitten oppineet jossain siinä välissä. Siis lapset ovat yksilöitä ja oppivat omaan tahtiinsa, vanhempien tekemisistä huolimatta. Toki aina voi auttaa ja tukea, mutta lukemaan ei voi pakottaa.

Niin mutta niistä lapsen tekemisistähän se riippuu, että oppiiko. Ainakin itse olen kuullut, että esikoiset harvemmin oppivat, koska heillä ei sitä mallia isosisarelta, eli oppivat vain, jos vanhemmat opettavat, ja antavat sen virikkeen ja kiinnostuksen.

No, meillä se on itseasiassa esikoinen, joka on oppinut nuorimpana, kakkonen seuraavaksi nuorimpana, nelonen sitten ja kolmonen vanhimpana...

 

Poika oppi lukemaan kesällä ennen eskariin menoa, oli itse tosi kiinnostunut lukemisesta, kirjaimista jne. Opettaja sanoi viime vuonna kolmannen luokan alkaessa, että kolmannella luokalla lukutaidon tasoerot alkavat näkyä, tulee pitkiä lukuläksyjä ja luettavia koealueita. Eli tästä ymmärsin että sujuva lukutaito pitäisi olla lapsella tokaluokan loppuun mennessä.

 

Kun asutaan USA:ssa, niin poika joutui opettelemaan lukemaan jo 6 vuotiaana (vaikka ei kyllä ollut valmis mielestäni). Oli kyllä takkuista se ensimmäinen puoli vuotta, mutta alkaa jo sujua paremmin. Epäilen lievää lukihäiriötä tai sitten perinnöllistä laiskuusgeeniä, kun poika vieläkin tuppaa katsoa ensimmäisen kirjaimen ja sitten ennakoimaan/arvaamaan loput... Nyt on tokalla ja on kyllä hirmuinen se ero siihen mitä lukeminen oli esim puoli vuotta sitten. Vieläkin on paljon parantamisen varaa, varsinkin pitkien sanojen kanssa.

Viime keväänä, siis puolen vuoden takkuilun jälkeen, alettiin lukea joka ikinen ilta yhdessä kirjoja. Siis ei vain niin että me luettiin hänelle (kuten sitä ennen), vaan että poika luki meille, vaikka kuinka hitaasti ja jos yhden tosi lyhyen kirjan tavaaminen vei puoli tuntia tai yli, niin sitten se vei. Ja edistystä tapahtui harppauksin. Koulussa ei siis luettu/luetettu tarpeeksi hänen tarpeisiinsa nähden, niin että ehkä hänellä sitten onkin tuo lukihäiriö vaikkei ole diagnosoitu, kun silloinhan pitää juuri lukea sitäkin enenpi että oppii. Harjoitus tekee mestarin kaikessa. Jos ei koulusta saa riittävästi tukea, niin ei siinä muu auta kuin itse opettaa lisää.

 

Meillä esikoinen oppi lukemaan ekalla luokalla.Syyslomalla asia oikein kunnolla valkeni ja nopeasti alkoi sitten sujumaan.
Kakkonen on nyt ekalla,ei osaa vielä lukea.
Opettaja sanoi esikoisen aikana,että ne jotka oppivat lukemaan koulussa,ovat yleensä parempia tavuttamaan.
Itse oon oppinut lukemaan 5v(itse kuulemma opettelin)ja myöhemmin lukeminen sujui hyvin,mutta tavutuksen kanssa oli tosiaan ongelmia.
Täällä myös suositellaan,ettei eskarissa opeteta lukemaan.

 

Njoo, meidän nykyinen eskarilainen on lukenut jo yli 2 vuotta. 4-vuotiaana siis oppi lukemaan ja on lukenut kaikenmaailman Eemeli-kirjoja yms., nykyisin kyllä lähinnä aku ankan taskukirjoja. Eipä tuota juuri opetettu, mutta ei sillekään mitään voi jos toinen on niin kiinnostunut ettei juuri muusta puhukaan.

Ei kai kouluun mennessä lukea tartte osata, itse olen vähän ihmeissäni että mitä tuo siellä koulussa sitten tekee - ehkä oppii sosiaalisia taitoja jotka taas ei ole niin mahtavat? Eiköhän kullakin lapsella ole ne heikkoutensa ja vahvuutensa ja hyvä opettaja osaa ottaa sellaiset asiat huomioon.