Luitteko Satakunnan Kansasta Leeni Palosen mielipidejulkaisun lastensuojelusta?

[ap]

Kyllä meitä sosiaalityöntekijöitä täällä palstaa seuraa, mutta työasioista emme kyllä puhu. Netissä pystyy harvoin käymään asiallista ja kunnon keskustelua ja oma työ on niin raskasta, että ei jaksa yleensä ottaa kantaa mihinkään tai keskustella edes yleisellä tasolla eikä yksittäistapauksista voikaan puhua missän nimessä. Mutta kommentoin nyt lyhyesti jotakin. Lastensuojelua koskevissa lehtijutuissa ja tv-ohjelmissa suosittelen kaikille kriittisyyttä. Aihe on tunteita herättävä ja siksi ainakin osa toimittajista on kiinnostunut etsimään ns. sensaatiotapauksia. Julksuudessa ei myöskään ole mahdollista esittää kaikia näkökulmia, tämän estää sekä lainsäädäntö että ammattietiikka. Siksi näkee näitä kirjoituksia, joissa "lapset vain haettiin ilman syytä" ja pelotellaan, että "normaalit Virtaset saavat pelätä lasten menettämistä". Rehellisesti sanottuna lehdissä ja muualla levitellään sellaisia valheita lastensuojelusta, että ihmettelen, miten sellainen on mahdollista. Usein erityisesti sensaatiotapauksista annetataan varsin yksipuolinen kuva. Varsin suosittua näyttää ylipäätään olevan lastensuojelun mustamaalaaminen ja sosiaalityöntekijöiden suoranainen "demonisointi". Eräs toimittaja sanoikin kollegalleni, että lastensuojelun roolina on nyt vain olla mediassa se paha - joskus aiemmin se oli kuulemma poliisi. Muistan myös muutaman oman asiakkaani uhanneen minua medialla ja iltapäivälehdillä. Tuota ko. lehtijuttua en ikävä kyllä ole lukenut, koska asun ihan muualla päin Suomea kuin Satakunnassa, joten en voi ikävä kyllä kommentoida sitä kirjoitusta. Mikähän kirjoituksen keskeisin viesti mahtoi olla?

Kiitos kommenteistasi. Punainen lanka jutussa taisi olla, että lastensuojelu on ylittänyt oikeutensa 2000-luvulla, Leeni Ikonen(varatuomari) sanoi, että vanhempia ei enää kuunnella jne. Tuossa aloituksessani on aiheesta.

Mitä mieltä olet siitä, kun nyt Kokoomuksen ryhmä yrittää lakimuutosta, jotta tahdonvastaiset huostaanotot siirtyisivät käräjäoikeudelle, koska silloin on oikeusturva taattu? Tätä jo oikeisturvakeskus ehdotti, kun uutta lakia tehtiin. Käräjäoikeudessa olisi siis niin, että vanhemmat saisivat kertoa puolueettomasti asian laidan, kun hallinto-oikeudessa on niin, että vanhempien pitää maineensa puhdistaa. Mitä tästä olet mieltä?

Asia kiinnostaa minua, koska olen koulussa töissä, ja siellä näihin asioissa törmää---(ammattia en paljasta)

Kiva, jos viitsit vielä kommentoida.

Vastaatko tuohon käräjäoikeus vs. hallinto-oikeusjuttuun, se on mielenkiintoinen kohta.

 

[ap]

En ole lukenut, mutta arvaan millainen se on. Leeni Ikonen on yksi Suomen tunnetuimpia lastensuojelun vastustajia. Yleensä sen teksteissä on kovin vähän faktaa.

Ai, ensimmäistä kertaa luin hänen artikkelinsa. Toki on selvää, että aiheesta tuli varmaan yksipuolinen kuva.

Toisinajattelijat ovat aina väärässä.

Onko noinkaan? Jospa on niin, että molemmilla on fakta-juttuja, Leenillä ja sosiaaliviranomaisilla? Eihän maailma ole koskaan missään asiassa mustavalkoinen.

 

[matilda]

Justhan ne vastentahtoiset huostaanotot tämän vuoden alusta siirrettiin sosiaalilautakunnilta hallinto-oikeuksille. Hallinto-oikeuksissa järjestetään aina vanhempien niin pyytäessä suullinen käsittely, jossa kuullaan sekä vanhempia että sosiaalilautakunnan edustajia, käytännössä sosiaalityöntekijöitä tai kunnan lakimiehiä. Myös todistajia kuullaan. Todistajia on yleensä koulun työntekijät, päivähoidon työntekijät, lastenkotien ym. työntekijät, lastenpsykiatrit, perhetyöntekijät jne. Hallinto-oikeus on varmaankin parempi käsittelemään huostaanottoja kuin käräjäoikeudet olisi. Suurin osa huostaanotoista on vanhempien suostumukseen perustuvia, noin (80 %) ja niistä ei valiteta mihinkään. Suostumukseen perustuvat huostaanotot tekee johtava viranhaltija eli käytännössä johtava sosiaalityöntekijä tms. Aikaisemminkin vastentahtoiset huostaanotot teki siis lautakunnat eli poliitikot, ei sosiaalityöntekijät. Se muutettiin, koska poliitikot joskus ei tehnyt huostaanottoja, vaikka tarvetta olisi ollut. Syynä oli se, että huostaanotot on niin kalliita kunnalle, että ei siksi tehty. Säästettiin.

 

[Keittiönoita]

Onko noinkaan? Jospa on niin, että molemmilla on fakta-juttuja, Leenillä ja sosiaaliviranomaisilla? Eihän maailma ole koskaan missään asiassa mustavalkoinen.

On se niin. Katso vaikka Kiinaa, Burmaa tai Guatemalaa.

 

[ap]

Justhan ne vastentahtoiset huostaanotot tämän vuoden alusta siirrettiin sosiaalilautakunnilta hallinto-oikeuksille. Hallinto-oikeuksissa järjestetään aina vanhempien niin pyytäessä suullinen käsittely, jossa kuullaan sekä vanhempia että sosiaalilautakunnan edustajia, käytännössä sosiaalityöntekijöitä tai kunnan lakimiehiä. Myös todistajia kuullaan. Todistajia on yleensä koulun työntekijät, päivähoidon työntekijät, lastenkotien ym. työntekijät, lastenpsykiatrit, perhetyöntekijät jne. Hallinto-oikeus on varmaankin parempi käsittelemään huostaanottoja kuin käräjäoikeudet olisi. Suurin osa huostaanotoista on vanhempien suostumukseen perustuvia, noin (80 %) ja niistä ei valiteta mihinkään. Suostumukseen perustuvat huostaanotot tekee johtava viranhaltija eli käytännössä johtava sosiaalityöntekijä tms. Aikaisemminkin vastentahtoiset huostaanotot teki siis lautakunnat eli poliitikot, ei sosiaalityöntekijät. Se muutettiin, koska poliitikot joskus ei tehnyt huostaanottoja, vaikka tarvetta olisi ollut. Syynä oli se, että huostaanotot on niin kalliita kunnalle, että ei siksi tehty. Säästettiin.

No luin tuosta, niin hyvin harvoin on suullista käsittelyä, ja se käytäntö on niin, että vanhempien on todistettava sosiaalitoimen faktat vääriksi. Lähtökohta on siis se, että vanhempien on puhdistettava maineensa, kun taas käräjäoikeudessa olisi suullinen kuuleminen aina, ja lähtökohta olisi se, että lähdetään ns. puhtaalta pöydältä. Ja oikeusturvakeskus puolsi käräjäoikeuden käyttöä. Nyt jää nähtäväksi, meneekö Kokoomuksen ajama lakialoite läpi, jossa lakia muutetaan(tuon oikeuden osalta)


Sitten se, että ilmoituksia on tullut uuden lain myötä paljon enemmän, ja vain kiireellisempiin pystytään puuttumaan, resursseja ei ole, eikä kunnilla rahaa toteuttaa uutta lakia, se on surullista.


Silti minusta on hyvä, että uusi laki painottaa avohuoltoa, että lapsi saa avun siellä omassa perheessään. Tämäkään ei tietenkään aina auta.


Mikä sitten mahtaa olla syynä, että huostaanottoja tehdään niin paljon? Kouluongelmat? Päihteet? Vai nuo molemmat?


Siihenkin toivoisi muutosta, että huostattu lapsi pääsisi omaan sukuunsa, näinhän toimitaan Ruotsissa(toimittu jo pitkään)

Niin, tunteita herättävä aihe. Lisää aiheeseen saan ensi kuussa luennolla työn puolesta

 

[Sosiaalityöntekijä]

Joku kyseli mielipidettäni käräjäoikeus vs. hallinto-oikeus. Ensinnäkin olen tyytyväinen siihen, että päätöksenteko tahdonvastaisesta huostaanotosta saatiin pois poliitikoilta. Mielestäni lautakuntakäsittely oli yhtä lailla kaikkien oikeusturvan vastaista ja aivan käsittämätöntä, koska kuka tahansa "huru-ukko" ja "jouruakka" saattoi olla päättämässä siitä, mitä jollekin perheelle tapahtuu tai ei tapahdu. Itse en pidä oikein kumpaakaan hyvänä vaihtohehtona huostaanotoille, vaan toivoisin ns. perhetuomioistuimia, joissa olisi perheoikeuteen erikoistuneiden tuomareiden ja muiden lainoppineiden lisäksi mukana asintuntijoina psykologeja, lääketieteen, sosialaityön ja opetuksen sekä varhaiskasvatuksen ammattilaisia. Käräjäoikeus on mielestäni lähinnä juristien pelikenttä, jossa voiton vie se, jolla on paras juristi. Usein esim. huolto- ja tapaamisriidoissa molemmilla vanhemilla saattaa olla "hyvä ja kallis" juristi, mutta lapsi on ihan oman onnensa nojassa. En myöskään ole vakuuttuunut käräjäoikeuden asiantuntemuksesta perheasioiden suhteen. Hallinto-oikeus kuitenkin käyttää asiantuntijajäseninään mm. lastenpsykiatreja ja psykologeja ja sinne on erilliset julkiset haut, joilla asiantuntijoita haetaan. Ja mitä tulee asioiden todistelutaakkaan, niin kyllä ainakin minun kokemuksen mukaan myös sosiaalityöntekijä laitetaan tiukoille huostaanottoasioissa - oli sitten kuultavana lautakunnassa (siiis ennen uutta lakia) tai hallinto-oikeudessa. Ainakin itse olen kokenut kaikki suulliset käsittelyt - paikasta riippumatta - tilanteina, jossa myös minun näkemykseni on kyseenalaistettu ja vaadittu todistelua. En näe hallinto-oikeutta minään kumileimasimena, joka jakelee päätöksiä automaattisesti sosiaalityöntekijöiden mielen mukaan. Ja kuten Matilda jo mainitsikin, myös hallinto-oikeuksissa on käytössä suullinen menettely sitä pyydettäessä. Mutta kuten jo aluksi totesin, on tämä hallinto-oikeus kuitenkin parempi kuin aikaisempi menettely ja että minä itse olen perhetuomioistuinten kannalla.

 

[ap]

Joku kyseli mielipidettäni käräjäoikeus vs. hallinto-oikeus. Ensinnäkin olen tyytyväinen siihen, että päätöksenteko tahdonvastaisesta huostaanotosta saatiin pois poliitikoilta. Mielestäni lautakuntakäsittely oli yhtä lailla kaikkien oikeusturvan vastaista ja aivan käsittämätöntä, koska kuka tahansa "huru-ukko" ja "jouruakka" saattoi olla päättämässä siitä, mitä jollekin perheelle tapahtuu tai ei tapahdu. Itse en pidä oikein kumpaakaan hyvänä vaihtohehtona huostaanotoille, vaan toivoisin ns. perhetuomioistuimia, joissa olisi perheoikeuteen erikoistuneiden tuomareiden ja muiden lainoppineiden lisäksi mukana asintuntijoina psykologeja, lääketieteen, sosialaityön ja opetuksen sekä varhaiskasvatuksen ammattilaisia. Käräjäoikeus on mielestäni lähinnä juristien pelikenttä, jossa voiton vie se, jolla on paras juristi. Usein esim. huolto- ja tapaamisriidoissa molemmilla vanhemilla saattaa olla "hyvä ja kallis" juristi, mutta lapsi on ihan oman onnensa nojassa. En myöskään ole vakuuttuunut käräjäoikeuden asiantuntemuksesta perheasioiden suhteen. Hallinto-oikeus kuitenkin käyttää asiantuntijajäseninään mm. lastenpsykiatreja ja psykologeja ja sinne on erilliset julkiset haut, joilla asiantuntijoita haetaan. Ja mitä tulee asioiden todistelutaakkaan, niin kyllä ainakin minun kokemuksen mukaan myös sosiaalityöntekijä laitetaan tiukoille huostaanottoasioissa - oli sitten kuultavana lautakunnassa (siiis ennen uutta lakia) tai hallinto-oikeudessa. Ainakin itse olen kokenut kaikki suulliset käsittelyt - paikasta riippumatta - tilanteina, jossa myös minun näkemykseni on kyseenalaistettu ja vaadittu todistelua. En näe hallinto-oikeutta minään kumileimasimena, joka jakelee päätöksiä automaattisesti sosiaalityöntekijöiden mielen mukaan. Ja kuten Matilda jo mainitsikin, myös hallinto-oikeuksissa on käytössä suullinen menettely sitä pyydettäessä. Mutta kuten jo aluksi totesin, on tämä hallinto-oikeus kuitenkin parempi kuin aikaisempi menettely ja että minä itse olen perhetuomioistuinten kannalla.

Kiitos hyvästä vastauksestasi. Ja työniloa raskaassa työssä. Nyt olen lukenut 2 eri näkökulmaa asiasta ja olen kyllä sosiaalityöntekijän "puolella". Tai ei, sanotaan että olen lapsen edun puolella, ja toivottavasti se tapahtuu AINA.

 

[Matilda]

No tossa sit näkee, että Leenin tiedot ei oikein ole ajantasalla. Olen hallinto-oikeudessa töissä ja hoidan näitä huostaanottojuttuja ja joka kerta kun pyydetään on suullinen järjestetty. Lähtökohta on se, että molemmat osapuolet on tasaveroisia. Päihteet ja vanhempien pahat mielenterveysongelmat on tavallisimmat huostaanottojen syyt. Niistä sitten yleensä tulee kouluongelmiakin. Uuden ls-lain mukaan pitää aina selvittää sukulaissijoituksen mahdollisuus. Totta on, että kunnilla ei ole resursseja tarpeeksi lastensuojeluun. Ja sitten on paljon epäpäteviä sosiaalityöntekijöitä, koska ei ole sellaista lakia, että sosiaalityöntekijöiksi saisi palkata vain sosiaalityöntekijän koulutuksen saaneita. Esim. sairaanhoitajaksi ei voida palkata lähihoitajaa tai ketään muutakaan kenellä ei ole sairaanhoitajan koulutusta, mutta sosiaalityöntekijäksi saa palkata vuoden ajaksi ilman koulutustakin. Sosiaalityöntekijän pätevyyden saa ylemmällä korkeakoulututkinnolla yliopistosta, pääaineena sosiaalityö eli valtiotieteiden maisterin tai yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnolla, mutta palkka on niin huono ja työ niin raskasta, että he eivät viihdy kunnissa sosiaalityössä (palkka noin 2200 euroa - verot). Kunnat palkkaa sitten mieluummin epäpäteviä kuin maksaa enemmän palkkaa (epäpäteville voi maksaa vielä vähemmän!).

 

[Sosiaalityöntekijä]

Sen verran haluaisin vielä kuitenkin lisätä, että lastensuojeluun liittyy paljon ongelmia, joista pitää ehdottomasti puhua ja lastensuojelua tulee voida myös kritisoida. Itsen näen keskeisinä onglemina seuraavat asiat: peruspalvelut eivät toimi, jolloin perheitä ei voida auttaa ajoissa ja kevyin toimin; kelpoisuuslainsäädännöstä huolimatta n. 25% kuntia ei ole YHTÄÄN pätevää sosiaalityöntekijää eli kuka hyvänsä voi olla "sosiaalityöntekijä" eli kaipiaisin ammatinharjoittamislakia kaikkien oikeusturvan takaamiseksi; palkkaus on surkea, resurssit liian pienet (ei ehditä tehdä hyvin ja laadukasta työtä, vaikka halua olisi); asiakasmäärät ovat aivan liian suuret ja johtaminen on surkeaa - se on olematonta. Ja kun näihin vielä lisätään työn aliarvostus, uhkailut ja solvaukset, niin moni äänestää jaloillaan ja jättää tärkeän ja vaativan lastensuojelutyön.

 

[ap]

Sen verran haluaisin vielä kuitenkin lisätä, että lastensuojeluun liittyy paljon ongelmia, joista pitää ehdottomasti puhua ja lastensuojelua tulee voida myös kritisoida. Itsen näen keskeisinä onglemina seuraavat asiat: peruspalvelut eivät toimi, jolloin perheitä ei voida auttaa ajoissa ja kevyin toimin; kelpoisuuslainsäädännöstä huolimatta n. 25% kuntia ei ole YHTÄÄN pätevää sosiaalityöntekijää eli kuka hyvänsä voi olla "sosiaalityöntekijä" eli kaipiaisin ammatinharjoittamislakia kaikkien oikeusturvan takaamiseksi; palkkaus on surkea, resurssit liian pienet (ei ehditä tehdä hyvin ja laadukasta työtä, vaikka halua olisi); asiakasmäärät ovat aivan liian suuret ja johtaminen on surkeaa - se on olematonta. Ja kun näihin vielä lisätään työn aliarvostus, uhkailut ja solvaukset, niin moni äänestää jaloillaan ja jättää tärkeän ja vaativan lastensuojelutyön.

Niin, on varmaan tosi raskasta työtä. Hienoa, että sinä olet pätevä, ja teet tuota työtä.

 

[sosiaalityöntekijä]

Ap: Kiitos, mutta jäin itse asiassa kyllä vuosiloman jälkeen virkavapaalle ja siirryin muihin tehtäviin. En todellakaan tiedä, palaanko lastensuojelutyöhön. Näin se vaan on. Ja syynä on lähinnä nuo aiemmin mainitsemani asiat. Kaltaisiani on iso joukko ja tulemme kyllä takaisin lastensuojeluun kunhan kunta- ja valtiotasolla vaan saadaan aikaan sellaiset olosuhteet ja resurssit, että sitä työtä voi oikeasti tehdä.

 

[Sydän paikallaan]

En ole lukenut, mutta arvaan millainen se on. Leeni Ikonen on yksi Suomen tunnetuimpia lastensuojelun vastustajia. Yleensä sen teksteissä on kovin vähän faktaa.

Ai, ensimmäistä kertaa luin hänen artikkelinsa. Toki on selvää, että aiheesta tuli varmaan yksipuolinen kuva.

Toisinajattelijat ovat aina väärässä.

Eikö ole jännä, että Leeni Ikonen tietää mistä puhuu, hänen apujaan ja tieotjaan moni käyttää ja hän saa palkan myös avustaan, ja kuitenkin vastustaa aiheettomia huostaanottoja.

Ihminen, jolla on sydän paikallaan.

 

[Joko joku voi kirjoittaa]

tänne sen artikkelin. Olisi kiva tietää, mitä siinä luki.