Loppuvuoden 2018 lapsosten ketju

Poika nyt vähän yli 4kk, tuossa kävin ensimmäisen sosepurkin ostamassa.
Neuvolasta sanoivat että voi alkaa nyt pikku hiljaa maistelemaan, saa nähdä miten käy
Pitkän aikaa tarkastelin niitä soseita(että mikä just olisi sopiva) ja päädyin pikkukalastajan ateriaan heh
Tosin otin vain yhden näin alkuun.
Purkissakin luki että 4kk ikäiselle joten toivottavasti hyvin valitsin.

 

Minä en oo vielä perehtyny ruokapurkkien valikoimaan, varmaan sekin syytä joskus tehdä. No niitä mango- ja päärynäsoseita oon joskus ite syönyt töissä lounastunnilla jogurtin rai raejuuston kanssa, mut sitä ei ehkä tässä yhteydessä lasketa. Neuvolasta saatiin sellaine vihkonen siitä mitä voi syöttää ja minkä ikäiselle, varmaan se kaikille jaetaan?

@Johannaz Pikkukalastaja on varmaan lohta ja jotain, perunaa? Kuulostaa ihan hyvältä. Lohesta puheenolleen, mulla on jatkuvasti vähän huono omatunto siitä kuinka vähän syön kalaa nyt imettäessä. Sehän pitäis syödä 2-3 kerraa viikossa eri kaloja vaihdellen, ja minä en kyllä syö... syön kalanmaksaöljytabletteja, vaikka eipä se varmasti sama asia ole. Pitää tsempata sitten kun vauvalle saa antaa kalaa, mutta saapa nähdä keksinkö silloinkaan muuta kun lohen.. oon oikeesti tosi huono kalan kanssa!

Meillä oli neljän kuukauden neuvola, pituutta oli humahtanut melkein neljä senttiä lisää, kohta pitää alkaa siirtyä 68-senttisiin vaatteisiin. Huh! Niitä pieneksi jääviä on aimo kasa. Oliko teillä äippäpakkauksen ottaneilla muuten jotenkin tosi hassun mallisia ne kaikki Reiman pöksyt? Meillä oli se kuminauha huomattavasti kireämpi kun itse housut, joten ei niitä oikein voinut käyttää. En tiedä oliko meillä viallisia vai onko Reima vaan jotenkin tosi kapeaa mallia, mut siis ne 68-housut oli jo nyt pienet, vaikka vasta kokeilin josko oltas siirtymässä isompiin. Eikä tuolla nyt niin kovin isoa pömppömahaakaan ole. Ehkä maanantaikappaleet.

 

Niin sitä piti kysyä onko teillä kellään jo hampaita näkynyt? Meillä hangataan ikeniä alhaalta ja kuolataan litratolkulla. Oon puruleluja koittanu tarjota mutta ne on vielä aika muhkuja noin pienen suuhun.

 

Niin tais olla lohi,peruna ja porkkana sekoitus. Ei tosin varmaan mikään helpoimmasta päästä oleva maku. Tosin näyttää tykkäävän
Itse tykkään kalaruuista paljon, tosin ei viime aikoina ole ollut aikaa niitä valmistella.
Meillä poika kuolaa vaikka millä mitalla ja haluaa kaiken suuhunsa, etteikai olisi jo hampaita?
Ainakin nyt imettäessä on paikat tosi kipeinä nyt.
Ja nyt uusi lempi asento on tuettuna istualtaan tai sitten kyljellään haluaa olla ja nukkua, muuten tulee itku.

 

Meillä ei vielä kiinteitä. Tuntuu et pikkuvauvasta tuleekin "iso", kun syö jo oikeeta. Nyyh

Perunalla sit aloitellaa 4-5kk iässä. Varmaa ootan et rotan ripulit ohi niin ei sit sekoitu mahdolliseen ruoasta johtuvaan. Erottaa kummasta johtuu. Esikoiselle tein itse niitä pakkaseen, kun ovat niin pieniä määriä mitä aluksi syö. Aikaa ja vaivaa se kyllä vaatii.

Muutenkin tuntuu etten tän kans oo saanu viettää kunnolla sitä vauva-aikaa, mikä harmittaa kovasti. Esikoisesta muistoja, mut tän kans ei kummempia. Johtuu vuodenajasta ku ei olla juuri missään kuljettu ja kun on tuo esikoinen, joka haluaa oman osansa. Oikeestaa tuntuu etten kerkeä kummankaa kans viettää yhteistäaikaa.
Jospa tää kun ilmat paranee... Sitte joskus

Ei vielä hampaita. Tavaraa menee suuhun ja kuolaa.

 

Tänään nauratti, itse söin paahtoleipää ja pikkumies(sylissä), vaan tarraa yllättäen, molemmilla käsillä kiinni leivästä ja vei omaan suuhun.
Onneksi ei saanut vielä palasta irti. Ei ihan soveltuva ruoka noin pienelle.
Neuvottiin neuvolassa ottamaan jo mukaan yhdessä syöntiin niin tein.

Loput söin niin ettei yletä käsin niin oli surku hänelle

 

Meillä on tuota samaa, yrittää tarttua juomalasiin tai lusikkaan kun syön vaikka jugurttia vauva sylissä, ja sitten alakuloisen haikeana katselee ja maiskuttaa suutaan kun ei saakaan maistaa. Tulee melkein huono omatunto etten päästä osingoille.

Meillä maitohappobakteerit auttoi niihin vatsavaivoihin josta kerroin. Tai en tiedä auttoivatko vai paraniko muuten vaan, vähän arvailua tämä kun toinen ei voi kertoa onko paremoi olo vai ei. Mutta eipä niistä kai ainakaan haittaa ollut.

Täällä on innostuttu ryöminnän harjoittelusta, jonkun matkaa pääsee jo eteenpäin vaikka tyyli on aika persoonallinen. Ei ihan vielä ole keksinyt mitä näillä kaikilla raajoilla tehdään. Varpaansa hoksasi viime viikolla ja on niistä innoissaan. Selällään ollessaan pyörii kun kellon viisari ja saattaa löytyä miten päin vaan lattialta.

Täällä hermostuttaa jo etukäteen 5 kk neuvola, toivottavasti ei tule rokotuksista yhtä raju reaktio kun 3 kk neuvolassa. Onhan tyttö tietysti muutaman kilon isompi, josko se sama satsi ei olisi niin paha isompaan kehoon pistettynä. Huoh...

 

Miten menee?

On kyllä ollut raskas talvi. Etenkin tammi-helmikuu, jolloin vauva 2-4kk ikäinen. Oli jo useempi kuukausi eletty sumussa heräilyn, unen puutteen ym.takia. Nyt vasta tajunnut kuin äärirajoilla ollut. Kummasti valo ja lämpimämpi ilma helpottaa. Pakko sanoa et loppuvuosi synnyttää, jolloin ekat kuukaudet talvella, ei kyllä ole helppoja vauvan kans. Kesävauva-aika oli ihanaa, vaikka oli heräilyjä ym. Jaksaminen oli täysin eri luokkaa vrt.talveen!,

Mutta nyt ihana kevät. Kyllä elämä taas alkaa voittaan ja mieli paremmalle.

Meillä ei vielä hampaita. Vatsalleen pääsee muttei takas selälleen. Kiinteitä aloteltu. Eipä kummempaa. Ikää kohta 6kk.

 

Sonden kanssa sama fiilis, kyllä tuo alkuvuosi valvomisineen oli aika rankkaa, tää lisääntyvä valoisuus auttaa niin paljon! Ja vaunulenkitkin niin paljon kivempia, eikä ipanaakaan tarvi topata täysin liikuntakyvyttömäksi.

Meillä ekasta hampaasta pieni nurkka näkyy, ja sen takia melkoinen känkkäränkkä päällä. Kiinteitä on aloiteltu, mutta ei ne kyllä sanottavasti maistu, vähän leikkimiseksi menee. Ehkä teelusikallinen on isoin annos minkä kerralla syönyt, joten maito maistuu. Mulla oli haaveissa etä kiinteät vähentäis yösyöttöjä, muttei ainakaan vielä oo merkkejä siitä. No eipä kai kun määrät on niin nimellisiä. Bataatti tuntuis olevan suosikki.

Täällä käännytään mahalleen ja selälleen, kieritään ja kieputaan navan ympäri. Ryömimistä yrittää mut eteneminen on 5-10 senttiä per yrityskerta. Istumaan tahtois puskea koko ajan, selällään ei viihtyis millään.

Joko ootte miettiny koska vaihdatte vaunukopasta rattaisiin?

 

Täällä kiinteet tosiaa siinä +5kk ja siihen alkoi loppua tissittely vauvan osalta. Siinä 6kk käänsi päätä pois, saatto imasta mut ei yhtää häntä koko homma kiinnostanut. Katteli muualle ja huito, käänsi selkää mulle sängyssä. Surkeaa ku oisin itse halunnut viettää illalla sen yhteisen ajan mut seki on nyt ohi

Tosi nopeaa tämä kyllä vierotti itsensä. Esikoisen kans vielä 9kk iässä oli se yhteishetki. Plää. Näin taas yks virstanpylväs on saavutettu ja kohti uusia juttuja.

Oisin kaivannut aktiivisempaa jutustelua. Harmi kun kaikki täältä palstalta kaikkos johonkin
Vuos sitte oli vielä näihin aikoihil pahoinvointia välillä. Jotenkin sitä elää vuoden takaisia aikoja, siis muistelee et mitä viime vuo vunna oli tähän aikaan.

@Montecea , asuitko sinä ulkomailla?

 

Ja en vielä oo saanu koppaa pois laitettua joka päivä tarkoitus mut en muista tai kerkee.

 

@Sonde en, asun ihan Suomessa, mutta tässä ketjussa taisi olla pari ulkosuomalaistakin. Vai olikohan se siellä vauvaketjun puolella, enää en muista.

Meillä ei maidonjuonti ole vähentynyt yhtään, vaikka kiinteitä menee 5 kertaa päivässä ja määrätkin on kasvaneet siihen noin desiin kerralla. Rehellisyyden nimissä nyt saisi kyllä ainakin yösyönti hiukan hiipua, alan olla vähän nuutunut. Nelisen kertaa yössä herää vieläkin. Joko muilla on ehjät yöt?

Hampaita on jo kaksi tullut pienen kiukun ja kuumeen kanssa, liikkelle on lähdetty ja tällä hetkellä yritetään kiivetä pystyyn kaikkea mahdollista vasten. Juoksen ympäri kämppää nostelemassa tavaroita ylemmäs, tulppaamassa pistorasioita ja muutenkin pyöristämässä kulmia, kun en osannut varautua että tämä näin aikaisin ylttyy kaikkeen. Sanoja on tullut jo pari, tosin en tiedä onko se vaan minun mielikuvitusta.

@Sonde minäkin oon mietiskelly vuoden takaisia juttuja. Näihin aikoihin taisin oksennella kuin putous, sitä ei oo kyllä ikävä. Raskautta kyllä vähän, meillä kun on toinen toiveissa, mutta siitä ei taida kyllä tulla mitään niin kauan kun imetys jatkuu. Kierto ei vielä siis oo osoittanut merkkejä itsestään, paitsi että maha on aika usein menkkamaisesti kipeä. En tiedä voisko ennakoida että kierto edes joskus käynnistyis?

Tämä ketju on hiljainen mutta oon "vertaistukena" lukenut noita vanhoja tän puolen ketjuja. Se on tosi hyvä kun samalla näkee niistä mitä missäkin iässä voi odotella tapahtuvaksi, nekin asiat joita ei neuvola mainitse. Niin kuin vaikka se että pukeminen ja vaipanvaihto menee aivan täysin maajoukkuepainiksi siinä vaiheessa kun pitäisi koko ajan saada kääntyä mahalleen ja se oma tahto löytyy. Huoh... no, sitä odotellessa kun tuon perässä saa juosta pelastamassa milloin mistäkin kiipeilystä.

Ensi viikolla pitäisi olla töihin yhteydessä ja hakea hoitovapaata. Saapa nähdä mitä pomo tuumaa... oon jotenkin nyt ihan kauhuissani siitä miten voin ikinä laittaa tuon hoitoon ja miten kurjaa on kun töiden jälkeen näkee lapsia vaan pari tuntia. No, eipä se vielä oo ajankohtainen ongelma mutta oon yllättyny, koska ite nautin tosi paljon hoidossa olemisesta pienenä ja olin luullu että sen vuoks ei tu tuis pahalta omaansakaan pistää. Ootteko te miettiny hoitojuttuja?

Kivaa viikonloppua kaikille!

 

Täällä nyt 7kk ikää. Meno päällä pojalla.
Tosin vielä ei ole onnistunut konttaamaan, yritys on kovaa luokkaa.
Ottanut sitten isän pituudesta mallia, ja kasvanut yläkäyrillä jonkun aikaa.
Poika ollut tosi kärttyinen viimeaikoina, luulisi että hampaita tulossa muttei tunnu yhtäkään. Tai sitten en osaa vaan kokeilla

Vieläkin imetyksellä ja soseita vähän mukana.

Ostettiin sellainen pyörillä oleva leikkiauto, missä on istuin pussukka.
Taakse päin menee hurjalla vauhdilla, mutta eteen päin ei sitten oikein onnistu.

 

@Johannaz ootko kurkannu suuhun? Meilläkään ei hampaat tuntunu oikeestaan ennen kun ne tuli käpi, mutta alaikeneen ilmesyy keskelle kaks vaaleaa laikkua hampaiden kärkien kohdalle jotka sit laajeni hiljalleen. Kränäinen oli kyllä pitkään niistä. Vaikka ainahan se kränäily voi muustakin johtua. Meillä nosti hampaat kuumeenkin viikoksi, tai lämpöä kai se lähinnä oli.

Melkein tuntuu että yösyönti on rauhoittunut kolmeen kertaan yößä. Paljon se on vieläkin, mutta heti paljon parempi kun neljä kertaa!

 

@Montecea
Moi vaan taas
Tuossa sunnuntaina alkoikin hammasta näkymään. Alahammasta näyttää pukkaavan
Täällä nyt syödään vaihteeksi myös 3 kertaa yössä, joku aika sitten meni vain yhdellä syötöllä.
Helpotti nyt kun tietää että hampaista kysymys
Tykkää tällä hetkellä viileistä ruuista enempi, kuin lämpösistä.

 

Hei kaikille!

Kirjoittelen minäkin vihdoin tänne - seurasin (ja vähän kirjoittelinkin) lokakuisten ketjuun ennen meidän pikkuneidin syntymää. Nyt on jotenkin päässyt jäämään, mutta nyt yöllä on hyvä tsempata

Eli minut voi lisäillä listaan, Jocrow/tyttö/ensimmäinen

Meidän lokakuinen syntyi lopulta marraskuun puolella, nyt on ikää sen noin 6,5kk. Pituutta pari viikkoa sitten himpun verran alle 64cm ja painoa noin 7,2kg. Täällä osataan kääntyillä (vaipanvaihto hirveän helppoa), pyöriä napansa ympäri, pakittaa, istua melko lailla itsenäisesti ja koitetaan kovasti konttausasentoon. Kiinteitä on syöty se 2,5kk, mutta meillä vaivaa refluksi ja mahdolliset allergiat joten ei oo vielä päästy paria ruoka-ainetta pidemmälle, ja huonompi päivä mahan kanssa näkyy heti kiinteiden maistumisessa.

Päiväunet on aina olleet vähän niin ja näin, pääsääntöisesti max 1h kerrallaan pari kertaa päivässä. Öisin nukutaan tällä hetkellä noin 21-7 yhdellä herätyksellä - tosin kerran meillä on nukuttu 12 tuntia putkeen yöt siis sujuu todella hyvin, päivisin vain neiti tuppaa olemaan kiukkuinen varsinkin jos on "ei päikkäreitä"-päivä.

Täällä ei varmaan vielä vertaistukea ole, mutta valitan silti - mun pitäis mennä ensi kuussa töihin olen yrittäjä ja tuuraaja lopettaa tämän kuun jälkeen, joten joudun itse palaamaan hommiin. Mies jää tytön kanssa kotiin, ja varmaan syksyllä tehdään molemmat osapäiväistä. Mutta etukäteen jo ahdistaa mitä kaikkia ihania juttuja ja ensimmäisiä kertoja tulen missaamaan kesällä kun olen töissä raatamassa

 

Lisäsin @Jocrown listalle.

Tuosta töihin menosta, yrittäjille se on kyllä niin eri asia kuin meille muiden rengeille... toivotaan että tyttö hoksaa tehdä kaikki ensimmäistä kertaa iltaisin ja viiionloppuna! Ihana kuitenkin että mies pystyy jäämään kotiin.

Meillä ois tarkotus että minä oon vuodenvaihteeseen kotona ja mies sitten seuraavaan kesään. Oon miettiny että jos nyt palaisin, musta ei ois kyllä töissä kellekään yhtään mitään iloa, yövalvomiset pitää pään niin sekaisin että varmaan vaan törmäilisin ovenpieliin siellä. Kotona ei niin haittaa vaikka törmäilisinkin. Neuvola kovasti painostaa unikouluttaan yöimetykset pois, sanoivat että jos en nyt sitä tee niin se on sitten samaa rumbaa kolmevuotiaaksi, mutta toisaalta kyllä kai jotkut onnistuvat yösyötöt tiputtamaan vaikka siinä vuoden korvallakin, ainakin mun sisko onnistui. En sitten tiedä oliko hällä se säännön vahvistava poikkeus. Eipä sillä, ois ihanaa nukkua kokonainen yö.

Meillä on noustu nyt tukea vasten polvilleen asti. Taas yltyy pykälää korkeammalle kaikkiin ihaniin juttuihin joita ei sais koskee. Varsinkin tiskikoneen kanssa saa olla tarkkana ettei luukku ole auki kun käännän selkäni, muuten sieltä löytyy ylimääräisiä käsiä lusikoiden seasta.

 

Kannattaa ne menkkakiputyyliset merkata kalenteriin. Siitä saattaa hahmottaa kiertoa vaikkei vielä varsinaisesti ois alkanut. Mulla se piti paikkansa, kun lopulta alkoi.

Ikenellä monesti näkyy niitä valkosia pisteitä ennen puhkeamista. Ei kuitenkaan aina. Saattaa yhtäkkiä putkahtaa. Kumihanska käteen ja ikenen hierontaa, tykkää. Tokikaa itsellä ei aikaa kovin siihen liikene

Mahallaa ryömii, konttausasentoon kovasti yrittää.

On tää kyllä haipakkaa ku on kaks. En kerkee vauvan kans viettää aikaa. Imetys loppui 3vko sit ihan vauvan tahdosta, ei vaan enää halunnut. Haikeaa muutenki surettaa kun ei kerkee olla ja höpötellä. Sehän just on tärkeetä kehitykselle et naurattaa vauvaa yms. yhteistä aikaa, vaikka vaan makoillessa yhdessä sängyllä. Kotityöt ja esikoinen vie kaiken. Oon aatellu et alan päivittäin tiettyyn aikaaan viettää kahdenkeskeistä ja jätän muita juttuja välistä.

Yöitkuja on silmät kii. En viiti huudattaa niin pulloa annan. Tutit tms.ei kelpaa. Nää heräilyt vaihtelee, riippuen monesta asiasta.

Hankala osata sanoa mitä tuleman pitää tietyssä iässä.... Kun ei edes muista kaikkee. Mut sen muistan et ihmeissään olin monestaki kehitysjutusta

 

@Montecea niinpä, kiva toivoa ettei pikkuneiti opi uusia juttuja on juu hienoa, että lapsen isä pystyi ja halusi jäädä kotiin. Vähän meinasi suunnitelmat pissiä kun heillä pienehkössä työyhteisössä yksi työntekijä irtisanoutui juuri keväällä, mutta saatiin onneksi (osittain mun yrittäjyyden vuoksi) soviteltua kaikille passaava järjestely. Vaikka yrittäjänä (varsinkin käsityöalalla jota itse teen) olo onkin välillä ihan , niin toisissa asioissa kuten lapsen hoitojärjestelyissä siitä on kyllä etunsakin. Pääsen nytkin mukaan lapsen lääkäri/neuvolakäynneille päivisin vaikka olenkin töissä.

Meillä aletaan selvästi haluta pystyyn. Edelleenkään ei ryömitä tai kontata (konttausasento on aika hyvin löytynyt) mutta nyt sylissä ollessa ei istuminen kelpaa yhtään, ja eilen nukkumaan mennessä katselin kun neiti koitti kiskoa pinniksen pinnoja ja reunapehmusteita sen olosena et kun ylös pääsis. Saas nähdä konttaako tuo koskaan, vai unohtuuko sen opettelu kun keksitään miten pääsee jaloilleen

Mites teidän lasten syömiset? Ollaanko teillä jo normi ateriarytmissä 5krt/pv? Syötättekö soseita vai ootteko ottanut sormiruokailua käyttöön? Meillä on ruokailut edelleen tappelua, periaatteessa kiinnostusta ruokaan on hirveästi mutta kun koitetaan soseita antaa niin neito suuttuu sydänjuuriaan myöten. Refluksi (josta kirjoitinkin aiemmin) on edelleen tapetilla ja osaltaan hankaloittaa syömistä ja varsinkin uusien ruokien maistelua, nyt onneksi menossa happosalpaajat maitoallergiatutkimuksen lisäksi. Sormiruokailu tuntuu kiinnostavan neitiä huomattavasti enemmän, mutta vaikka kuinka yritän ja olen asiasta lukenutkin niin tuhkehtuminen pelottaa kurkkua ja parsakaalia meillä on suht onnistuneesti syöty itse, mutta juuri viime vkl neiti tunki ison parsakaalikukinnon kokonaan suuhunsa ja sai kakoa aika tavalla että tuli ylimääräiset pois kurkusta. Lisäksi allegiaepäilyt vähän vaikeuttaa uusia ruokia (ei viitsi montaa uutta koittaa kerralla, jos tulee oireita ei tiedä mistä), monissa sormiruokaohjeissa on sekoitettu useampaa sorttia. Meillä tosiaan eilenkin huudettiin aamupäivästä noin 3h kun maha ihan ilmapallona, syynä joko aamulla tl kärjellinen maistettua banaania tai sitten vaan joku syy x

Joku tuolla muuten aiemmin kysyi, ei ehkä enää ajankohtainenkaan - meillä vaihdettiin vaunukoppa ratasosaan joskus huhti-toukokuussa, kun alettiin lenkkeillä myös neidin ollessa hereillä. Meillä saa ratasosankin hyvin makuuasentoon, joten päikkärit onnistuu edelleen - silloin kun niitä päätetään nukkua

Ps. Toimiiko muilla vaunujen itikkaverkko kunnolla? Oltiin vkl mökillä, ja kummasti niitä hyttysiä oli siellä verkon sisäpuolellakin

 

@Jocrow Meillä on 5 ruokailua päivässä, se nyt on sitten eri asia paljonko ruokaa milläkin kertalla menee mutta kertoja on tuon verran. Sen jälkeen kun siirryttiin neljistä päikkäreistä kolmiin on kyllä välillä lipsahtanut neljään kertaan, tuntuu että muuten saa olla ihan koko ajan syöttämässä. Meillä menee aika lailla näin:

06 herää
07 aamupala, sormiruokaa ja hedelmäsosetta (ei huoli mitään puuroa)
08 päikkärit ulkoillessa
10 lounas tai mikä lie, kasvissosetta ja lihaa/kanaa/kalaa
11 toiset päikkärit
14 välipala, sormiruokaa ja hedelmäsosetta
15 ulos
16 kolmannet päikkärit
17 kasvissose ja lihaa/kanaa/kalaa
19 hedelmäsose
20 nukkumaan

Sormiruokina syö kurkkua, avokadoa, melonia, kananmunaa, pastaa, höyrytettyjä kasviksia ja sen sellaista. Soseita olen alkanu jättää karkeammiksi, muussaan puolet haarukalla ja puolet sauvasekoittimella ja sotken ne. Pitäisi ehkä alkaa kehitellä enemmän "ruokamaisia" soseita, useampia makuja samaan soseeseen ja niin edelleen. Tuntuu välillä että päivät on yhtä syömistä...

Meillä lähdettiin kävelemään tukea vasten. Jotenkin hullun näköistä kun tuollainen natiainen tapittaa pystyssä. Jälleen kerran nostellaan tavaroita, pehmustellaan kulmia, puhallellaan pipejä...odotan innolla sitä aikaa kun tasapaino ja menohalut kohtaavat!

 

Aattelin nyt et perustan salaisen fb-ryhmän. Jos kiinnodtaa, laita yksityisviestillä nimesi tms.niin lisään. Siellä ois ehkä aktiivisempaa ku tulis ilmotus ku joku kirjoittaa Kaikki ovat tervetulleita

 

Minä menin poistamaan fb-tilini silloin vuodenvaihteen tuntumassa, kun tuntui että niiden imetysmaratonien aikana lähti vähän somen käyttö hanskasta. Aivothan siinä happani, vai oisko johtunut imetyksestä. Mutta kiva jos saatte hyvän ryhmän pystyyn!

Meillä liikkuminen edelleen kiinnostaa, muutaman hetken jo seissyt ilman tukea. Jatkuvasti kyllä muksahtelee nurin jonnekin ja sillon on itku herkässä äidillä ja ipanalla. En malta odottaa että tulee joku tolkku tuohon kulkemiseen! Ja oraalisen vaiheen ohimeno ois kiva myös, niin ei tarvis aina olla kalastamassa suusta jotain. Annatteko muuten miten ulkona mönkiä, musta tuntuu että meillä menee hiekansyönniksi koko homma?

 

Hei. Vuosi tulee täyteen, hui. Vauva-ajat alkaa olla ohi. Nyt käveli 1-2 askelta ilman tukea. Luonnetta alkoi tulla jo +10kk iässä. Hermostuu helposti, ärisee ja raivokkaana konttaa kohtk, jos esim.suljen jääkaapin tai muuten häiritsen tutkimista

Mut mietinkin voiko uhmaa olla jo nyt ilmassa, tai millasta siitä tulee ku tuntuu näin aikasin aloittavan. Esikoinen vaan ihmetteli maailman menoa ja 1.5v sit uhma iskikin täysillä.

Onnea kaikille loppuvuoden lapsosille

 

Moikka!

Täälläkin tuli vuosi täyteen muutama viikko sitten.
Luonnetta löytyi jo ennen tuota vuoden ikää.
Tuntuu että kunnon kiukunpuuskia usein, jos yritän estää menemästä johonkin tai jos vaikka sattuu minun jalka olemaan vaan tiellä
Tuossa päivä sitten lelutkin saivat tämän kiukun kokea (pallo ei pysynyt pöydällä, yritti monta kertaa nostaa sen aina tippui pois)
Sitten lähti kovasti kiukutellen konttaamaan ympäriinsä, ja viskottiin leluautotkin ympäriinsä.
Nauratti kyllä se meno

On lemmikki eläimistäkin kiinnostunut kovasti, ainakin meidän vanhasta kanista. Näkee sen niin alkaa hokemaan Aada,Aada. (kovaan ääneen)
No ei se nimi nyt ihan oikein tule sanotuksi mutta melkein