Loppuraskaus ja liikunta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Anna K.
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

Anna K.

Vieras
Miten pitkää olette raskauden aikana jatkaneet liikuntaa? Minun pitäisi huonon selän takia käydä pari kertaa viikossa tekemässä suht keveä kuntosaliohjelma. Lisäksi käyn kerran viikossa raskausjoogassa.

Olo on nykyisin hieman tukala. Ihan kuin vauva keuhkoja painaisi ja välistä tuntuu raskaalta hengittää ja jotenkin sydämmenlyönnit tuntuu raskaalta. Mietinkin, voiko liikuntaa jatkaa raskauden loppuun asti?
 
esikoisen kohdalla jouduin lopettamaan rv30, kun paikat oli niin kipeät että hädintuskin pystyin kävelemään. Selkä meni lopulta niin huonoon kuntoon, että pienet askeleetkin teki niin kipeää että kyyneleet vaan valui.

Toisessa raskaudessa tein punttitreeniä ja lenkkeilin normaaliin tapaan(rivakka kävelylenkki) rv 40+5 asti.
 
Itse lopetin kuntosalilla käynnin n. paria viikkoa ennen kun vauva syntyi(vauva syntyi viikko lasketun ajan jälkeen). Olisin varmaan jatkanut salilla käyntiä pidempäänkin mutta kun salikortti loppui ja en sitten viitsinyt enää uutta hankkia. Ihan teet oman vointisi mukaan. Jos tuntuu raskaalta tuo salilla käynti niin koeta tehdä kotosalla jotain pientä liikuntaan viittaavaa.
 
[QUOTE="vieras";26453643]Itse lopetin kuntosalilla käynnin n. paria viikkoa ennen kun vauva syntyi(vauva syntyi viikko lasketun ajan jälkeen). Olisin varmaan jatkanut salilla käyntiä pidempäänkin mutta kun salikortti loppui ja en sitten viitsinyt enää uutta hankkia. Ihan teet oman vointisi mukaan. Jos tuntuu raskaalta tuo salilla käynti niin koeta tehdä kotosalla jotain pientä liikuntaan viittaavaa.[/QUOTE]

Itseasiassa salitreeni ei tunnu erityisen raskaalta. Olen alun lämmittelyn minimoinut ja nyt vain 10min stepperillä. Sitten teen ihan rauhalliseen tahtiin lihaskuntolaitteita. Mikä minua on ruvennut huolestuttamaan on, että jotenkin yleinen olotila sellainen raskas eli voiko raskaana saada jonkin infarktin salilla....
 
Mä vesijuoksin raskausviikolle 38+.
Muuta en voinut oikein harrastaa silloin, kun polvi oli sökö.

Mä luulen, että kaikista tärkein mittari on oma vointi. Jos susta tuntuu kauheen raskaalta, niin kevennä ihmeessä harjoittelua.
 
Olen viikolla 33, ja ainakin vielä kuntosali tuntuu ihan hyvälle. Olen tehnyt vähän normaalia kevyempiä treenejä, ja juoksemisen lopettanut kokonaan. Ainakin vakaa aikomus on jatkaa niin kauan kun mahdollista.
 
Itseasiassa salitreeni ei tunnu erityisen raskaalta. Olen alun lämmittelyn minimoinut ja nyt vain 10min stepperillä. Sitten teen ihan rauhalliseen tahtiin lihaskuntolaitteita. Mikä minua on ruvennut huolestuttamaan on, että jotenkin yleinen olotila sellainen raskas eli voiko raskaana saada jonkin infarktin salilla....

Enpä usko että voit mitään uupumusta vakavampaa itsellesi aiheuttaa. Minullakin vauva kyllä painoi keuhkoja (erityisesti öisin) mutta tein treeniä sitten oloni mukaan. Nyt olen raskaana vk 26 ja en tuon esikoisen takia ole päässyt liikkumaan ihan niin kuin olisin halunnut ja minulla onkin välillä varmaan liikkumattomuuden takia sellainen tukala ja raska olo.
 
Esioista odottaessa jatkoin kävelylenkkejä loppuun saakka, uintia viikolle 41, sen jälkeen ei enää huvittanut. Kuopus syntyikin vähän aiemmin., mutta loppuun saakka tehtiin vaunulenkkejä ja kävin uimassa. Mum selkä ei ois selviny raskauksista ilman tuota uintia.
 
Mulla on välilevyn pullistuma ja skolioosi, olen viikolla 33. En ole juurikaan harrastanut liikuntaa koiran kanssa lenkkeilyä ja pyöräilyä lukuunottamatta ja niitä olen vielä jatkanut tähän asti. Kohdun korkeus on tällä hetkellä 36 cm, ja siitä syystä hengästyn tosi nopeasti, jopa kävellessä. Neuvolassa sanoivat, että voin kuitenkin jatkaa pyöräilyä niin kauan kun pystyn.
 
39+4 ja vielä teen reippaita (reippaahkoja...) kävelylenkkejä. Huomenna menen uimaan.

2 ekaa odottaessakin liikuin ihan loppuun asti. En mä missään spinningissä käynyt, mutta kävelin ja sen sellaista.

Niin kauan saa jatkaa, kun jaksaa, tai kunnes lääkäri kieltää. Näin mulle on sanottu.
 
Esikoista odottaessa olin vuodelevossa kolme viikkoa raskauden keskivaiheilla, ennenaikaisen synnytyksen uhan takia. Säikähdin sitä niin paljon, että en loppuraskaudestakaan uskaltanut juurikaan liikkua. Olin tosi huonossa kunnossa synnytyksen jälkeen ja jo kymmenen minuutin kävely otti voimille ylimääräisten kilojen kanssa.

Kuopusta odottaessa liikuin loppuun asti. Tein pitkiä kävelylenkkejä, uin, kävin kuntosalillakin välillä, kaikkea mikä tuntui hyvältä. Vielä synnärillä nousin hölkäten rappuset alhaalta ylös seitsemänteen kerrokseen neljä kertaa, kun supistukset meinasi hiipua. Synnytys oli helppo ja olin tosi hyvässä kunnossa heti sen jälkeen.

Kaikki ei tietysti pysty liikkumaan, mutta jos pystyy, suosittelen!
 
Löytyisikö ketään muuta joka on pystynyt liikkumaan lähes normaalisti loppuun asti? Olisi kiva kuulla kokemuksia synnytyksestä ja palautumisesta sen jälkeen kun koko raskauden on liikkunut.

Itse olen viikolla 37+4 enkä ole jättänyt yhtäkään ryhmäliikuntatuntia väliin raskauden takia. Ennen raskautta kävin monipuolisesti eri jumpissa n. 4-5 kertaa viikossa. Edelleen käyn lähes kaikilla tunneilla, lukuunottamatta bodyCombatia ja muita samantyyppisiä tunteja joissa hypitään ja pompitaan koko tunti. Pumpissa en ole joutunut keventämään painoja ja steppitunnitkin menevät kunhan tekee liikkeet askelten eikä hyppien. Spinningiä olen vähentänyt koska maha on sen verran tiellä polkiessa, että polvet väkisinkin aukeavat sivuille.

Vatsalihaksia olen tehnyt edelleen. Tosin istumaannousut ovat jääneet pois ja tilalle ylävartalon rutistukset/nostot (niissä kun käytetään paljon myös vinoja vatsalihaksia niin ne onnistuvat). Vinoja vatsalihaksia teen myös.

Yhtäkään supistusta en ole tuntenut koko raskauden aikana, eikä mitään muitakaan kipuja tai ongelmia ole ollut. Ainoat selkäkivut tulivat niiden kahden viikon aikana kun en päässyt jumppailemaan! Nekin katosivat kun pääsin taas liikkumaan.

Onko muilla samanlaisia kokemuksia?
 
Tähän voisin vielä kommentoida miten kävi loppuraskauden ja urheilun kanssa. Eli tuon edellisen viestin kirjoittaessani olin viikolla 37+4. Nyt piennokainen siis 4 kuukauden ikäinen.

10 päivää ennen laskettua aikaa (lauantai) menin vielä normaalisti salin kiertoharjoittelutunnille jossa vuorotellaan sykkeennostoa ja voimaharjoittelua. Vielä tässä vaiheessa ei yhtäkään supistusta ollut tullut. Sovin vielä ystäväni kanssa että mennään sunnuntai aamuna body pumppiin.

No lauantain ja sunnuntain välisenä yöni sitten heräsin tunteeseen, että lapsi vettä olisi tullut. Ei kaikkea, mutta sen verran kuitenkin että tunninstin ettei se ollut valkovuotoa. Soitin synnytyssairaalaan ja he käskivät 12 tunnin kuluttua tulla kontrolliin jos supistukset eivät ala ennen sitä. Tässä vaiheessa laitoinkin (klo 5 aamuyöllä) ystävälleni viestin, että nyt taidan joutua jättämään pumpin väliin. :)

Eihän ne supistukset alkaneet itsestään kunnes vasta sairaalassa mutta loppuivat myöhemmin ja lopulta käynnistettiin synnytys 8 päivää ennen laskettua aikaa. Pieni, terve ja niiiiiiin suloinen esikoisemme syntyi melko helposti maailmaan! Ponnistus vaihe kesti 14 minuuttia, ja vauva oli ulkona kolmannella supistuksella. Voin kertoa että varmasti oli apua siitä että keskivartalon lihakset olivat suht hyvässä kunnossa raskaudesta huolimatta!

Vauvamme oli 4 viikkoa vanha kun aloitin taas ryhmäliikuntatunnit. Toki kevyesti piti aloittaa eikä istumaannousuja edes jaksanut tehdä. Nopeasti kuitenkin vatsalihastenkin voimapalautui (kesti ehkä noin viikko että pääsin makuulta vatsalihaksia käyttäen istumaan). Hypyt ja pomput piti tehdä kevyesti koska virtsankarkailun huomasi näissä liikkeissä.

Nyt vauva 4 kuukauden ikäinen ja olen lähes samassa kunossa kuin ennen raskautta. Tosin muutama raskauskilo on jäljellä mutta kunto on jo palautunut. :)

Eli kaikki raskaana olijat vain liikkukaa loppuun asti jos raskaus sen sallii, eikä oireita ole! :)
 
Viimeksi muokattu:
Itse olen aina liikkunut paljon. Esikoisen raskauden ajan liikuin paljon, kuopuksen kanssa hyvin vähän. Ihan yhtä hyvin olen pystynyt aloittamaan juoksuharrastuksen molempien raskauksien jälkeen. Kuopuksen raskausaika oli paljon helpompi ja verenpaine pysyi aisoissa, kun osasin relata ja jätin rehkimiset vähemmälle.
 
itse tein reippaita kävelylenkkejä koko raskauden ja kävin salilla tekemässä crosstrainerilla. ponnistus alle 10 min ja palautuminen nopeaa. kaveri lopetti kaiken liikunnan heti plussan jälkeen, lihoi 30kg eikä jaksanut ponnistaa synnytyksessä(imukupilla repivät). myös palautuminen tosi hidasta. myös muiden tuttujen kohdalla samat havainnot.
 
OLen liikkunut raskaana ihan synnärillelähtöpäivään asti. Mitään kipuja ei ole ollut, toki maha lopussa painaa ja on tiellä, mutta en ole pitänyt sitä kovin vaarallisena.
 
Minä taas käyn zumbassa 1-2 ketju / vko, ja viime aikoina olen jättänyt hypyt ja muut sykettä enemmän nostavat askelsarjat omiksi sovelluksikseni. Selkä ei ole reistannut lainkaan, ja olo on virkeä, ja en tosiaan malta lopettaa ennen kuin täytyy. Rv 31 menossa. Lisäksi teen kävelylenkkejä, joskus sauvojen kanssa. Esikoisen kanssa olin astetta väsyneempi ja varovaisempi loppuraskaudessa, mutta muistan että laskettuna päivänä tein sauvakävelylenkin pururadalla ja Syntymäpäivää edeltävänä iltana rv 41+1 lenkkeilin yhteensä parisen tuntia, lopen kyllästynyt kun olin odotteluun.
 

Yhteistyössä