Mieheni jäi kauan odotetulle talvilomalle ja siitä asti meillä on jokainen aamu aloitettu oikein mojovalla riidalla, mitä sitten selvitellään iltapäivään. Riidat ovat luokkaa: tytölle väärää puuroa, ei sitä toppapukua vaunuihin, astianpesukoneessa on puhtaat - kuka tyhjentää, miksi sinä saat mennä hiihtämään, mutta minä en pääse salille... jnejne.
Tuntuu että oli huomattavasti helpompaa kun mies oli töissä :ashamed:
Kovasti rakastan miestäni ja toivoisin että saataisiin yhdessä nauttia hänen lomastaan. Mikä meitä oikein vaivaa? Onko se vaan niin vaikeata luopua omista rutiineistaan, kun yhtäkkiä aamupalalla onkin koko perhe ja mies (minusta tuntuu että) kyttää vieressä milloin siivoan keittiötä tai petaan sänkyä, kun hänen töissä ollessaan saadaan tytön kanssa toimia ihan omaan tahtiin.
Nyt pitäis vielä lähteä mummolaan loppuviikoksi ja tuntuu ihan ylivoimaiselle. Pitää tänään yrittää viettää oikein ihana kahdenkeskinen ilta kun tyttö käy nukumaan, niin jospas se siitä.
huh, tulipas vuodatus
eikä tätä asiaa varmasti auta se, että mulla alkoi menkat ekaa kertaa synnytyksen jälkeen, eli ekaa kertaa puoleentoista vuoteen
Tuntuu että oli huomattavasti helpompaa kun mies oli töissä :ashamed:
Kovasti rakastan miestäni ja toivoisin että saataisiin yhdessä nauttia hänen lomastaan. Mikä meitä oikein vaivaa? Onko se vaan niin vaikeata luopua omista rutiineistaan, kun yhtäkkiä aamupalalla onkin koko perhe ja mies (minusta tuntuu että) kyttää vieressä milloin siivoan keittiötä tai petaan sänkyä, kun hänen töissä ollessaan saadaan tytön kanssa toimia ihan omaan tahtiin.
Nyt pitäis vielä lähteä mummolaan loppuviikoksi ja tuntuu ihan ylivoimaiselle. Pitää tänään yrittää viettää oikein ihana kahdenkeskinen ilta kun tyttö käy nukumaan, niin jospas se siitä.
huh, tulipas vuodatus
eikä tätä asiaa varmasti auta se, että mulla alkoi menkat ekaa kertaa synnytyksen jälkeen, eli ekaa kertaa puoleentoista vuoteen