***Lokamassut -08 LOKAKUUSSA + muutaman päivän vielä marraskuussa***

adette: :hug: kohta helpottaa

onnea jakaantuneille :wave:

 

Kerrankin hyviä uutisia äippäpolilta: Menen käynnistykseen ensi torstaina!! Jee! Käynnistävät sen takia kun on sitä proteiinia ollut virtsassa, vaikka siitä ei varsinaista haittaa ole ollut. Kiva tietää ettei tartte ainakaan yliajalle mennä. Helpottaa kummasti oloa kun tietää et reilu viikon päästä saa jo nyytin syliin. Vaikka toki jännittääkin aika paljon. Taisi käydä mulla aikamoinen tuuri ton lääkärin suhteen, luulis ettei noita käynnistyksiä saa kovinkaan helpolla. Eikä mullakaan siis mitään vaivaa ole ollut.. Vauvan paino arvio oli 3500g. Kasvanut siis 800g kolmessa viikossa, mikä mun mielestä on aikas paljon.

Nyt sitten ens torstaita odotellessa

jenksu 39+0

 

Mä kammoksun niin kovasti tota käynnistämistä.
Yksi kaveri oli juuri eilen saanut vauvan käynnistyksen kanssa, ja voi elämä sitä kipua ku se kuvaili. Kolmas lapsi, ja sanoi että mikään ei ole ollut pahempaa ku toi käynnistys.

Toivottavasti tääkin tulee normaalisti, ja kohta. :|

 

Onnea Kielolle, saikulle ja hobitille vauvoista :flower:

Täällä tilanne vähän muuttuikin eilisestä, ilmeisesti tämä jästipää haluaakin joskus ulos |O illalla tuli muutama hiukan kivulias supistus. Kahden aikaan heräsin, kun supistelee 8-9 välein kipeämmin. En jaksanut sängyssä pyöriä, joten tulin sohvalle. Puol seiskan aikaan nousin ylös, alkaisin valmistautua polikäyntiin, mikä olis kahden tunnin päästä. Noustuani hulahti lapsivettä housuun. Soitin synnärille, käskivät sinne, enkä menekään kontrolliin. Siellä sitten tehtiin tutkimuksia, isoin osa ajasta odoteltiin. Yhdentoista aikaan sovittiin lääkärin kanssa, että lähdetään ottamaan lisää vauhtia, illalla sitten takaisin. Mies meni iltapäiväksi vielä töihin, mä nyt kotona ihmettelen, kun supistukset ovat oikeastaan kadonneet. Mitenköhän niitä sais takaisin, että homma lähtisi käyntiin...

Mitenköhän homma mahtaa mennä, kun lapsivedet ovat ainakin osittain menneet, mutta ei pahemmin supistele? Alkavatko ne nyt illalla jotenkin käynnistelemään? Vai pistävätkö kotiin, jos kaikki tuntuu olevan ok? Siinähän on kuitenkin kai se tulehdusriski. Vaikkei noita supistuksia niin kauheasti olekaan tullut, niin olivat ne tehneet sen, että eilisestä täysin epäkypsästä tilanteesta olin tänään reilulle kahdelle sormelle auki ja kaula lyhentynyt, onneksi ei supistukset ihan turhia olleet Mä olin niin vakuuttunut siitä käynnistyksestä, että olen vähän ihmeissäni tämän käänteen kanssa Nyt vois vähän yrittää siivota, jos se tois edes vähän noita supistuksia.

Vega 41+6

 

Paljon onnea kaikille vauvansa saaneille, niitä onkin putkahtanut jo niin monta, ettei muista erikseen kaikkia! :flower: :flower: :flower: :flower: :flower: kaikille!

Itse tuskailen täällä huonosti syövän vauvan kanssa. Valittelin tuonne vauvapuolelle enemmän siitä... tsemppiä loppupäiviin, päivä kerrallaan vaan. :hug:

 

Tervehdys pitkästä aikaa!

Onnittelut kaikille vauvansa saaneille! :flower: :flower:

Meille syntyi poika 12.10 klo 7.31 (viikot 40+2) 3440g, 51cm, pipo 34cm =)

Tässä synnytyskertomusta:
Lauantai-iltana menin nukkumaan normaalisti BB:n jälkeen 11sta. Heräilin koko yön 2 tunnin välein, kävis vessassa, lähinnä pissalla ja uudestaan nukkuun. En edes tajunnu, et heräilin supistuksiin, olivat kuitenkin niin kivuttomia. 6:lta sunnuntai-aamuna tajusin, et nyt kyllä supistelee. Supistukset tuntu jo melko usein n.5 min välein ja ajoittain myös selän puolella. Herätin miehen ja harkittin vanhemmilleni soittamista. 20 yli 6 soitin äidille, et kanntais lähtee tulemaan tänne päin (ajomatkaa reilu puol tuntia) . Sen jälkeen supisteli jo melko voimakkaasti ja n.3 min välein. Ei muuta ku tavarat mukaan ja autolla sairaalaan. Lapset jäi oottaan mummia ja ukkia, onneks tajusivat, et äidin on nyt lähettävä.

Automatka kesti n. 5min, olo oli jo melkosen tuskanen. Sairaalassa menin antaan pissanäytteen ja sen jälkeen piti tarkastaa kohdunsuun tilanne. Onneks hoitaja sano, et vaihda ensin vaatteet ja tutkitaan sitten. Nimittäin olin todella yllättyny, ku mulle sanottiin, et kohdunsuu on jo 9cm auki. Ei muuta ku sängyssä synnytyssaliin. Siellä olin jonkin aikaa ja hengittelin ilokaasua, ku muuta ei enää voitu antaa. Ei menny kauaa, ku kuulu poks ja lapsivesi meni. Sit alettiin ponnistaa, kyllä koski niin pirusti ja alapää oli ku tulessa silloin ku vauvan pää oli tuloillaan. Ponnistusaika olikin sit vaan 3 minuuttia. Kokonaisaika synnytykselle (säännöllisistä supistuksista) oli kokonaista 1h40min. Eli jos oltas ooteltu hieman kauemmin, olis vauva syntyny autoon.... Yhden pienen tikin kätilö laitto virtsaputken suulle, ku se vuoti hieman. Sano, et muuten ei olis laittanu. Istuminen, kävely jne. suju heti synnytyksen jälkeen normaalisti.

Maanatai-aamuna pojasta otettiin verinäyte, ku lapsivesi oli ollu hieman vihertävää. Tulos olikin sit pikkunen shokki. Tulehdusarvo oli koholla, melkein 50 (normaali alle 10) ja vauva passitettiin lasten teholle. Siellä alotettiin antibioottikuuri joka loppuu huomenna. Eli poika on vielä sairaalassa, ite kotiuduin tänään. Olisin toki voinu lähtee jo alkuviikolla, mut enhän mä raaskinu. Mulle toi pojan osastolle joutuminen oli tosi kova paikka, just oli syntyny päällisin puolin terve lapsi ja sit sanottiin, et pakko hoitaa. Ole siinä nyt normaali, ku ei saa olla toisen luona koko ajan.... Onneks kyse ei ollu mistään vakavasta ja tuolla kuurilla pöpö hoituu pois.

Täällä kotona nyt laittelen kaiken kuntoon, et poika voi kotiutua huomenna. Sit se vauva-arki vasta alkaa....

jasmara ja poika 4vrk

 

Onnea ihan kaikille vauvan saaneille!! :flower:

Jasmara, onnea sinullekin. :hug: Tiedän ton tunteen kun vauva joutuukin yhtäkkiä yllättäen hoitoon, meillä pieni joutui kontrolli-varmuuden-vuoksi-otetun bilirubiininäytteen jälkeen yllättäen valohoitoon, ja shokki oli melkoinen, kun hoitaja tuli kertomaan mulle siitä kello 23 illalla, että Vauva joutuu nyt saman tien valoon. Vaikka sinänsä viaton vaiva kunhan hoidetaan ja hoito vauvalle kivuton ja helppo, oli äiti todella koetuksella kun piti katella parin päivän ikäistä vauvaa siinä lämpökaapissa hoitoa saamassa, varsinkin kun luuli että kaikki hyvin ja kohta päästään kotiin. Itkuhan siinä tuli........Mutta onneksi nämä hoidot on olemassa, ja antibiootilla teidänkin vauvan tulehdus hoituu. Haleja ja tsemppiä, toivottavasti poika pääsee pian kotiin!

Kirppiina ja Murunen 19 vrk

 

Onnea Jasmara.

Vihdoin täälläkin jotain tapahtuu. vaikka en vielä kyllä nuolase kun tipahtaa kuitenkin. Kävin saunassa illalla kun ajattelin että se vähän rentouttas että saisi nukuttua kun viime yönä tuli sen 1,5h nukuttua. saunan jälkeen mies sitten sanoi että nyt vuorossa seuraava S:ä ja sitähän sitten päästiin harrastaa. meni puoli tuntia niin tuli ensimmäinen supistus. Meinasin pomppia kattoon. Puolituntia-15min välein tuli pari supistusta, sitten alkoi tulla 10min välein. Nyt tullut siis joku reilu 1,5h 10min välein supistuksia. Jee. josko tästä nyt sitten jonkun päivän sisällä pääsisi tosi toimiin.
Oli pakko nousta ylös kun ei uni tuu sängyssä pyöriessä ja ajattelin että kellotan nyt hetken näitä. Lopahtavat kuitenkin.
Auts. taas. ei nää nyt ihan älyttömän kivuliaita ole mutta tuntuvat. Alkavat selkäpuolelta, ihan ku joku tökkisi selkärankaa/vierustaa alaselässä ja sitten aaltomaisesti etenee alavatsan puolelle. Eipä ole tälläistä ennen ollutkaan. Mutta minä pienenä masokistina nautin jokaisesta.

Nyt sohvalle lukemaan kirjaa kun tämä istuminen ei tunnu kovin hyvältä.

Nii joo ja kauhukseni huomasin että mulle on tullut peräpukamia!!! Hemmetti kun kaikki vaivat tulevat sitten nyt lopussa. Ei oo kivaa. Kohta on arse sitten paukamilla että jee jee.

Toiveekkaan odottelen.

 

Huomenta.

Voi, Toiveikasodottaja on varmaan päässyt vihdoin tositoimiin.

Täällä poksahti 40+0, yöllä muutama supistus. Tänään neuvola ja heti soitellaan kuulemma sairaalasta yliaikaiskontrollia parin viikon päähän. Toivottavasti sitä ei sitten enää tarvita.
Aika turhaa tämä neuvolaan meneminenkin.

Hymykuoppa75 rv 40+0

 

heips kaikille ja onnittelut jakautuneille...

Itse palautusin eilen sairaalasta, kun joutusin sinne vatsakramppien takia jotka johtuivat supistuksista, yrittivät käynnistystä, mutta mitään ei tapahtunut paitsi että tuli vaan kipeempiä suppareita, ja kun ei kerran mitään ei tapahtunut ja tyksi oli ihan piukassa lähettivät kotiin odottelemaan... Hiukan on epävarmaolo ku silleen laittavat kotiin odottamaan supparien säännöllisyyttä... Mut kaipa se tästä...

Melena +kirppu tasan 38

 

Onnea taas kaikille vauvan saaneille!! :heart: Ihan itselläkin tuli itku kun mietin, jos vauva joutuukin teholle tai edes sinne valohoitoon heti synnytyksen jälkeen. Vaikka asia olisikin loppujen lopuksi pieni, niin kyllä siinä silti vänä pääsisi :snotty:

Mua jännittää!! Huomenna tähän aikaan ollaan jo saatu ensimmäinen käynnistysnappi naamaan ja varmaan odotellaan kauhuissaan tulevaa. Kunpa vaan nyt sitten osaisi rentoutua eikä olisi kroppa jäykkänä siellä niin etteivät paikat pääse avautumaan :/

Onko kukaan muuten tehnyt toivelistaa sairaalalle synnytystä ajatellen? Eilen mietittiin miehen kanssa että olisi ihana päästä perhehuoneeseen jos mahdollista ja toivoisin myös, että epparihaavan tekemistä vältettäisiin niin pitkälle kuin mahdollista. Nämä toiveet saa ilmeisesti jättää vaikka äippäkortin väliin vai miten yleensä toimitaan?

Adette 42+1 <-- voi kauhia

 

Onnea onnea taas kerran kaikille :heart:
jasmara kerkesit eka =) :flower: meillähän sama la.

Täällä odottelulinjalla edelleen. Eilen en ollut ihan varma sainko jopa supistuksia, mutta enemmän ne tuntui ihan vaan iskuilta tuonne kohdunsuulle (reilu kaveri).

Adette meillä ainakin sai kättärin haikaranpesään tehdä synnytyssuunnitelman. Tohon episiotoomaan kommentoi kätilö, että kun toivotaan ettei sitä tehtäis ellei ole aivan pakko. Niin sitä ei tehdä ellei ole aivan pakko. Niin innoissaan tuskin kukaan kätilö on omepelemassa tikkejä kuitenkaan. Mutta joo en tiedä miten muissa sairaaloissa menee käytäntö.

Jaahans hyvää viikonlopun aattoa vaan ja ihanaa odotusta (pitkää mieltä) taas kaikille.
Itse lähdenkin tästä neuvolaan taasen
=)

maisis & nti kupu 41

 

Kävi juuri niin kuin sanoin että supistukset loppuivat tietysti. sain nukutuksikin melko hyvin. mutta ihanaa kun tietää ja tuntee että jotain viimein tapahtuu. Olivat kivut tuonne jälkeen 3 asti kyllä melkoisia. sillai 9min välein tulivat mutta sitten jossakin vaiheessa olin nukahtanut että olivat sitten ilmeisesti loppuneet. Olin kuvitellu ne kivut ihan erilaisiksi. Se että ne tuntui tosi paljon alaselässä rangassa oli kummastus. sitten joskus tuntui että jäisi kipu vaihe päälle pariksikin minuutiksi, sellainen menkkajomotus alamassa juurikin. ajattelin jo että nyt on jotain vialla kun kestää niin kauan. Ja ihan aina ei välttämättä mahakaan ollut aivan kova vaikka sattuikin. Ihan kummallista. Ja välillä tuntui että lantioluissakin kolottaa. Kyllä on melkoista.

Nyt ovat kuitenkin kivut ohi. kunhan tässä nyt pääsee vauhtiin ja jos saisi vielä hetken nukuttua kun olo on vähän voimaton niin sitten siivoomaan, tulee käytettyä se viimeinenkin s:ä kun eilen niistä kaksi käytettiin.

Kovasti vauva tuntuu muljaavan mahassa. :heart: ihana ajatella että ei mee enää kauaa kun se on sylissä. antoi mukavasti toivoa ja ilon rippeitä nuo kivut.

aamupalalle ja sitten sohvalle.
rv40+3

 

Kävi juuri niin kuin sanoin että supistukset loppuivat tietysti. sain nukutuksikin melko hyvin. mutta ihanaa kun tietää ja tuntee että jotain viimein tapahtuu. Olivat kivut tuonne jälkeen 3 asti kyllä melkoisia. sillai 9min välein tulivat mutta sitten jossakin vaiheessa olin nukahtanut että olivat sitten ilmeisesti loppuneet. Olin kuvitellu ne kivut ihan erilaisiksi. Se että ne tuntui tosi paljon alaselässä rangassa oli kummastus. sitten joskus tuntui että jäisi kipu vaihe päälle pariksikin minuutiksi, sellainen menkkajomotus alamassa juurikin. ajattelin jo että nyt on jotain vialla kun kestää niin kauan. Ja ihan aina ei välttämättä mahakaan ollut aivan kova vaikka sattuikin. Ihan kummallista. Ja välillä tuntui että lantioluissakin kolottaa. Kyllä on melkoista.

Nyt ovat kuitenkin kivut ohi. kunhan tässä nyt pääsee vauhtiin ja jos saisi vielä hetken nukuttua kun olo on vähän voimaton niin sitten siivoomaan, tulee käytettyä se viimeinenkin s:ä kun eilen niistä kaksi käytettiin.

Kovasti vauva tuntuu muljaavan mahassa. :heart: ihana ajatella että ei mee enää kauaa kun se on sylissä. antoi mukavasti toivoa ja ilon rippeitä nuo kivut.

aamupalalle ja sitten sohvalle.
rv40+3

Jos nuo sinun supistelut tuosta yltyy niin saapi nähä ollaanko huomenna yhtäaikaa pusertamassa sjoella

 

:wave:

Onnea vauvaantuneille. Jos kohta itsekin saisi sen käärön syliin.

Adette, kiitti akupainanta linkistä. Olen yrittänyt etsiä...

Eilen oli koko päivän harjoitus suppareita ja illalla yksi ainut kova supistus. Yöllä herätti kolmelta ja piti hereillä puol kuuteen. Kuudelta heräsin taas supistukseen mutta sitten nukuinkin puol ysiin. Tänään on ollut jännä olo. Vähän virkeämppi mutta kivuliaampi. Koko mahaan pistävästi koskee ja liikkeellä ollessa on koko ajan kova sekä painaa kovemmin alapäähän. Saas nähdä... Tekisi mieli tehdä vaikka mitä mutta tuo kipu kyllä rajoittaa.

Tänään tuli 38+6 ja tyttö syntyi tällä lukemalla. Silloinkin ei ollut päivällä synnytyksestä mitään tietoa paitsi vetämätön olo ja neljän jälkeen iltapäivällä alkoi supistukset pikku hiljaa.

No nyt sitten iskikin hillitön väsymys joten sohvalle vähäksi aikaa ja sitten pyykkien kimppuun.

Tiihu ja Altsu rv 38+6

 

Adette: täällä pidän peukkuja meille molemmille. tuntuu kyllä että kaikki loppui kuin seinään tuon aamullisen jälkeen. Mutta peukut on sitten sulle jos minä en matkaan pääse. =)

Juuri tuli imuroitua kämppä, mitähän sitten tekisi. Ilma on niin huono että ei viitsi haravoimaan mennä. taidan vain pomppia jättipallon päällä koko päivän, jos se vaikka auttaisi. Kaikki keinot ovat sallittuja... vai kuinka se meni.

 

Hitsi mää oon tosi väsyny. Oon noussu sängystä vasta kymmeneltä ja pötköttänyt koko päivän tekemättä yhtään mitään. Ja oon niin väsy, niin väsy, ettei tästä tuu mitään. Itkua vaan tuherran :'( Miten tää voi olla näin vaikeeta, ei ymmärrä ei :snotty:

 

Poika syntyi 14.10 klo 21.50 :heart: Painoa 4362g ja pituutta 52cm py 36cm :heart: ja rv:t oli 41+0

 

moi

onnittelut taas vauvan saaneille ja jaksuja vauvaa vielä odottaville...tuolla vauvat puolella enemmän kirjoittelua...lohdutukseksi kaikille vielä vaivoista kärsiville et just eilen tajusin et olin jo unohtanut miten oli lopussa hankala olla kaikkine supistuksineen ym ja tuli jo vähän ikävä sitä masua =) ..mutta täytyy miettiä et hetken murua katseltua tulin siihen päätökseen et kivempi on et oli siinä sylissä jo... =)

pw ja muru 3 vkoa :heart:

 

Morjensta!
Tässäpä synnytyskertomusta kerrakseen...
Meillä synnytys kesti 18 tuntia ja oli todella raskas ja hankala. Tyttö oli kyllä ihan oikein päin mutta kauhean ylhäällä. Sitä jouduttiin siis ponnistamaan aika paljon jo ennen virallista ponnistusvaihetta että saatiin se laskeutumaan. La itana alkoi kunnolla supistella ja yön kärvistelin kotona. Aamull akuudelta päästiin laitokselle niin puolituntia käyrää ja sitten ne loppui. =( eikä tulleet sitten millään takasin, mä juoksin rappusia ja vaikka mitä mutta ei. Odoteltiin sit et jos lääkäri tulee katsomaan ja päästäis takas kotiin mutta eipä sitä lääkäriä kuulunut kun oli joutunut ensiapuun. Sitten kymmenen jälkeen alkoi taas supistella ja yhdentoista aikaan oli jo säännöllisiä taas. upistukset oli tosi kipeitä mutta yritin urheasti sinnitellä, kivun lievitykseksi kun vaan tarjosivat lämpöpusseja ja suihkua...Kolmelta sain viimein epiduraalin kun kätilöiden vuoro vaihtui ja kuudelta siitä jo ei ollut mitään hyötyä. Mä olin ihan voimaton jo ennen kuin piti ruveta ponnistaan ja mä en enää ikinä halua kuulla sanoja "se on jo ihan lähellä".... No ulos osasi kuitenkin ja synnytyskertomuksessa lukee että äiti ponnisti hyvin ja keskittyneesti vaikka multa hävis tajukin muutamaan otteeseen supistusten välillä... No mies auttoi ponnistamaan, työnsi supistusten aikana selästä ja niskasta että sain edes jostain tukea.

Sellainen synnytys meillä. Onneksi voimat palautui tosi nopsaan ja jo pääsin itse suihkuun kun mies pesi tytön. Olihan se maailman ihanin hetki kun sen sai tuohon vatsan päälle vaikka olikin niin väsynyt että hyvä kun jaksoi pitää silmiä auki. Mutta kummasti se antoi voimaa taistella loppuun. Istukka ei meinannut irrota ja joutuivat tosi kovasti irroittamaan sen. Ja leikkaamaan tietty välilihaa kun ei meinannut voimat riittää. Että kovasti on hellät paikat ja välillä kipeätkin mutta yritellään parantua tässä hiljalleen. Tänään rupesi mulle nostamaan kuumetta että pitä nyt seurata ettei mitään vakavaa ole.

Tyttö voi hyvin ja syökin. On aika helppo tapaus ollut, ei turhia känise oikeastaan. Koiratkin ovat ottaneet todella hyvin tulokkaan vastaan, uteliaita ovat ja nuorempi vahtii kovasti kun rupeaa ääntä kuulumaan. yölläkin käy katsomassa että onko kaikki hyvin =) arkeahan me opetellaan tässä vasta että moni asia on uutta! Onneksi mies jää nyt isyysvapaalle viikoksi mutta on kaikkiaan kolme viikkoa kotona meidän kanssa. Saa ehkä levätä itse hieman enemmän...on vieläkin aika puhki olo.

Onnea taas vauvautuneille ja voimia kaikille niille jotka sitä tarvitsevat... Nyt tiedän että niitä tarvitaan myös synnytyksen jälkeenkin mutta etenkin niille joilla koitos on vielä edessä!

Olikos meillä jo pino tuolla vauvapuolella...??? Muisti tuntuu pätkivän kovasti...
t. Saikku ja Piipero 5 pv



kyllä saattaa hetken kestää ennenkuin tulee seurava jos tulee.... Oli aika kauhea kokemus, paljon kauheampi kuin osasin edes kuvitella. Mutta onneksi aika taitaa kullata muistot =) ja onhan tuo nyytti vaivan arvoinen...
:heart: :heart: :heart: :hug:

 

Tulen nyt vielä sanomaan yhdessä kasassa morjensta! :wave: Kohta saunan kautta nukkumaan ja voimia keräilemään huomista jakaantumista varten On tätä jo ehditty odotellakin jo kymmenisen kuukautta - voi hitto kun jännittää, mutta silti olen intoa täynnä! Kuulumisia sitten kun kotiudutaan!

Jakaantukaahan te muutkin sillä aikaa!

Adette & Allu

 

KerroTokiLisää: Onnittelut poitsusta! :flower:

Adett e:Tsemppiä matkaan =)

nanna:Lisäätkö meidän pojan tietoihin 1:n, on melko minimittainen tuolla pelkällä vitosella.

Käytiin sit tänään hakemassa poitsu kotiin. Onneks ei tullu enää mitään uutta eteen. Arvot oli laskenu ja lopputarkastuskin läpästiin. Nyt sit totutellaan arkeen.
Isommat lapset on huomiseen asti mummin luona Helsingissä, viettävät syyslomaansa siellä. On kyllä todella mukava nähdä niitäkin taas "pienen" tauon jälkeen. Lapset kävi sunnuntaina sairaalassa, ku poika oli syntyny, mut en ole sen jälkeen heitä nähny. Ikävä on jo kummasti. Tuon vauvelin tehohoidon takia ei viitsitty "päästää" lapsia veljeään katsomaan. Vaikka kyse ei ollu mistään vakavasta, ei haluttu aiheuttaa ylimäärästä huolta. Varsinkin ku äiti oli hieman murheissaan alkuviikolla...
Poika on ainakin kova syömään. Nytkin illan aikana ei ole paljoakaan nukkunu, ku on syöny koko ajan. =)

jasmara ja poika 5vrk

 

Adetelle minä jään pitämään peukkuja. Ei tullut lähtöä minulle. :ashamed:
Täällä tiukasti yhdessä kasassa edelleen. Taas meni yli 3 että sain unen päästä kiinni mutta sain sentään nukuttua puoli 10, oisin pitempäänkin nukkunut mutta iskä soitti että eikö vieläkään puserreta lasta pihalle ja ei sitten uni sellaisen jälkeen enää tule.
Toissa öisen 4tunnin supistelujen jälkeen ei ole mitään tullut. Ei imurointikaan auttanut, eikä akupisteiden painaminen vaikka sitäkin harrastin illan. taitaa olla pisteet hakusessa.

Pitäisi jaksaa ajatella että kyllä se tästä mutta ku ei. tämä syntyy varmasti vasta viikon päästä käynnistyksellä ja painaa paljon, niin kuin olen unen nähnyt. Ei oo kiva. On vain se tunne että enää tämä ei ole niin pieni kuin arvioitiin ja kasvaa vaan kovaa vauhtia joka päivä kun yliajalla ollaan. toosi kivaa. vali vali. :headwall:

aamupalalle.
rv40+5

 

Kihi kihi. Laitoin joskus puolessa välissä raskautta noille ennustajille viestiä että miten meille lapsia syntyy.

ensin laitoin Madam Mammalle niin etten kertonut LA:ta ja vastaus oli poika 3/2009, poika 11/2012, tyttö 2/2016. Sitten laitoin toisella spostilla samalle niin että laitoin LA:n mukaan ja vastaus: poika 20.10.2008, poika 1/2011, poika 12/2013. Hiukan muuttuu kortit kun kertoo LA:n

Sitten Ellille laitoin yhden viestin jossa LA mukana:
poika 30.9.2008, tyttö 17.9.2013 ja tyttö 3.2.2016.

Yhdistävää on että näköjään kortit kertoo että tämä lapsi olisi poika. Hiukan nuo ajat muuttuu vain. Ja kolmea lasta meille veikataan mikä on ihan hyvä määrä. Kumpa tuo mamman ennustama päivä pitäisi paikkaansa että syntyisi 20.päivä. Sormet pystyyn että kortit kertoisi edes joskus totuuden.

 

Nytkö me ollaan sitten täällä enää aktiivisina minä ja Toiveikasodottaja, Huitshapeli ja Tiihu ? Kirjoitelkaas nyt jotain tuntemuksia muutkin, niin on edes jotain luettavaa.

Mä valvoin taas yhden yön, klo 01-03 oli niin kipeää, että oli pakko kävellä ja pyöritellä lanteita. Tuli epätoivoinen olo kun oli pimeää ja hiljaista ja väsytti ihan hirveästi vaikka menin nukkumaan jo klo 22. Mietin, että en millään jaksa tätä enää kahta viikkoa.
Nyt kun on valoisaa ja meteliä ympärillä, niin on ihan jees olo taas. Se kaksi viikkoa on loppujen lopuksi lyhyt aika tässä elämässä.

Koko aamun on jomottanut menkkamaisesti sekä selästä että nivusista, ja välillä tulee harjoitussuppareita, mutta ei muuta.

Päätän tämän omanapaisen kirjoitukseni tähän..
Hymis 40+1