***Lokamassut -08 LOKAKUUSSA + muutaman päivän vielä marraskuussa***

Hei vaan kaikki!

Onnea kaikille nyytin saaneille :heart: Täällä sitä edelleen odotellaan..kovasti!

Oon aina silloin tällöin käyny täällä katsastelemassa kuulumisia, mutta jotenkin laiskuus on iskenyt ja ei ole päässyt kirjoittamiseen saakka ;)

Kaikki on mennyt hyvin koko raskauden ajan, nyt olo vaan alkanut olla aika painava ja malttamaton (kuten varmaan muutamalla muullakin) Silti on vielä jaksanut olla liikkeellä shoppailemassa ja lenkkeillä.

Mulla myöskin on liikkeet vähentyneet(parhaillaan teen tässä liikelaskentaa, kun on jotenkin hiljaista) Mutta lohduttavaa kuulla että muillekin on käynyt niin. Siellä vaan hiljalleen möyritään kun ei varmaan oikeen mahdu. Ja ei tää oletettu tyttö ole koko odotusaikana ollutkaan kovin riehakas.

Mitään synnytykseen viittaavaa ei siis kuulu. Supistuksia ei siis ole,eikä muitakaan oireita. Välillä vähän väsyttää enemmän (kuten tänä aamuna, mutta yö menikin pyöriessä ), vatsa välillä sekaisin (en tiedä viittaako mihinkään) Ja viikonloppuna vedin kyllä omenan kokoisia herneitä nenään mistä vaan (vähän niinku ennen menkkoja on tapana :kieh: )

Saa nähdä..milloin. Tulen sitten kyllä ilmoittelemaan uutisia.

Hyvää loppuodotusta myös muille!

maisis & nti kupu 40+5
 
Heips!!

En ole juurikaan tähän pinoon kirjoitellut :ashamed: , enemmän olen km jälkeen odottavissa pyörinyt ..

Ilmoittelen vain että meille syntyi terve poika 2.10. klo 5.15 Synnytys oli 16 tunnin rupeama ja lopulta päättyi imukuppiavustuksellisesti hyvin.
Pojan mitat olivat silloin: pituus 50 cm, pipo 34cm ja paino 3190g. Nyt varmaan jo parin viikon ikäisenä arvioisin painon olevan jo 3500g ellei enemmänkin :D

Onnittelut kaikille oman nyyttinsä myös syliin saaneille ja voimisia kotielämään :flower:

Jaksamista vielä omaansa masussa kantaville :heart:

T. Miikkis ja pikkumies 13 vrk
 
hei...

ja onnea taas kaikille äitsyköille ja perheenlisille... :)
tänään pääsin käymään äippäpolilla uudessa painoarviossa, kun aiemmin murehdin vauvan kokoa kun sf-mitta on niin yli käyrien... 3400g oli tän hetkinen arvio (+/-200g) eli ei tarvii murehtia isoo vauvaa... iltasin ja yöllä on jonkin verran supistellu, mut yhdelle sormelle vaan on auki (haaveilin jo enemmästä...) että odotus senkun jatkuu... toki la:ankin on vielä reilu vko...

aleksiina ja maisa 38+5
 
Onnea vauveleista :heart: :)

Voi kakkapaska! Yritin lenkillä käydä (lupasin lapset viedä toiseen leikkipuistoon ) , mutta tää vasen jalka vetää jotenkin kramppiin yläpäästä edelleen!! Että ei tuu siitäkään mitään. Voi saasta, että alko ottaan pannuun |O |O |O :whistle: :'(

*muoks*
niin, lisäksi alkoi tuntumaan kurkussa jotain kummaa paineentunnetta, kun kääntää pään alas?! Ja poika valitti eilen kurkkukipua ja oli ihan kalpea. Näinköhän tässä nyt tullaan vielä kipeeksi :( Eilen ehdin kaverille sanoa, että ei ole se joka syksyinen korvatulehduskierre vielä alkanut. Ja koputin kyllä puuta.. hohhoijaa..
 
Onnittelut kaikille vauvansa saaneille :flower:

elämänperhonen: odotan esikoista, mutta laskettu aika tuli ja meni. Ennen eilistä ei ole ollut ensimmäistäkään supistusta, eilen tuli muutama kivuton. Eipä ole sitten tapahtunutkaan kohdunsuulla mitään kypsymistä :/

Kävin tänään yliaikaiskontrollissa. Ensin käyrille. Ei mennyt ihan putkeen, ilmeisesti se lätkä ei ollut kunnolla paikoillaan, kun syke oli väliin noin 60 (ilmeisesti mittasi mun sykettä). Verenpaine oli reilusti koholla. Sen jälkeen lääkärin puheille. Ultrassa vauvalla näytti olevan kaikki ok, mutta lapsivettä oli niukasti. Painoarvio reilu 4300 g :whistle: Lääkäri määräsi uudelleen käyrälle. Jos siinä olisi kaikki ok, niin perjantaina uusi kontrolli. Sitten puoleksitoista makoilemaan. Nyt oli kaikki hyvin, joten passitettiin kotiin, mistään käynnistyksestä ei edes puhuttu.

Kun olin ollut kotona pari tuntia, kätilö soitti. Olivat puhuneet lääkärin kanssa uudelleen. Koska lapsivettä on niin vähän, niin huomenaamulla uudelleen polille. Nyt sitten hermostuttaa, onko jotain enemmänkin vialla. Käynnistäminenkin vähän jännittää, kun tilanne tilanne on niin epäkypsä, niin siihen voi mennä aikaa. Eipä tässä oikein taida muu silti auttaa kuin odottaa, ens yön unet voi olla vähän niin ja näin :/ Mutta meni miten meni, niin ei tässä voi enää olla montaa päivää ennen kuin tämä asukki on maailmassa.

Vega 41+5
 
Vega, kyllä ne varmasti olis pyytänyt sut heti takaisin, jos olis enemmänkin vialla.
Sulla on kuitenkin huomenna jo melkein 42 täynnä ja lapsivettä vähän,
niin luulenpa, että aamusella jo alkavat käynnistää. Ajattelivat varmaan, että turhaan sitä sitten odotellaan perjantaille.
Positiivinen asia tässä on nyt se, että olet sitten tarkkailun alla huomisesta aamusta lähtien, ei tarvi miettiä kotona, että lähteäkö vai ei jne. Ja tietysti se, että sulla on ihan pian nyytti kainalossa.
Tsemppiä!

Hymykuoppa75 rv 39+5
 
Tässä olisi "vähän" synnytyskertomusta eli viime viikolla maanantai-tiistai välisenä yönä klo 1.30 heräsin siihen kun jotain lorahti housuihin, ajattelin käydä pissalla ja katsoa tilannetta. En oikein ymmärtänyt että kyseessä olisi lapsivesi, mutta kun menin takaisin sänkyyn, holahti sitä niin paljon että asiasta ei ollut enää epäilystä. Herätin miehen ja soitin sairaalaan että mitäs nyt ja sanoivat että olla vain rauhassa aamuun kotona ja nukkua jos vielä pystyy. No eihän siitä nukkumisesta enää mitään tullut, supistukset alkoivat säännöllisinä viiden minuutin välein ja kulutin aikaa pakkaamalla itselleni ja vauvalla tavaroita. Miehen annoin vielä nukkua että ainakin toinen olisi virkeänä kun päästään tositoimiin.

Kahdeksan aikaan sitten lähdettiin äippäpolille ja pääsin käyrille, jolloin supistukset loppuivat kuin seinään. Kotiin ei enää kuitenkaan infektioriskin takia ollut asiaa vaan jouduttiin tarkkailuun... supistukset alkoivat epäsäännöllisinä ja harvoina uudelleen aamupäivällä, joten nukkumisestakaan ei oikein tullut mitään. Edistystä ei kuitenkaan tapahtunut, kohdunsuu ei ollut kuin sormelle auki tässä vaiheessa. Olo oli melko turhautunut, olin ajatellut että pikkuinen syntyy nopeampaa. Supistukset säännöllistyivät taas iltaa kohden ja alkoivat olla tosi kipeitä. Avautuminen ei kuitenkaan ollut edistynyt, joten päätettiin että mies lähtee kotiin nukkumaan ja ilmoitan jos alkaa tapahtua. Sain hoitajalta petidiini-piikin ja unilääkkeen yöksi, ja nukuinkin pari tuntia kuin tukki. Sitten supparit tulivat taas kovasti läpi ja valvottivat koko yön. Ne sairaalassa olevat lämpötyynyt oli kyllä ihania, supparit otti kovasti selän puolelle ja niistä sai hyvin helpotusta ja ne pysyi pitkään kuumana.

Aamulla sitten mies tuli takaisin, olin siinä vaiheessa niin kipeä että sain tuskin sanaa suustani ja lähdettiinkin taas kävelemään kipuja miehen kanssa pois. Lääkäri tuli käymään ja totesi että ihan vähän on edistystä tapahtunut, kahdelle sormelle auki. Lääkäri sanoi, että jos ei puoleen päivään mennessä ole edistystä tapahtunut, saan tipan vauhdittamaan touhua. Päiväaika meni sitten kävellessä suppareiden kipuja väsyksissä pois ja iltapäivällä ei edistystä ollut tapahtunut joten sain tipan vauhdittamaan touhua noin kolmen aikaan.

Tippa alkoikin heti vaikuttaa ja supparit kovenivat, jo viiden aikaan olin viisi senttiä auki ja sain epiduraalin kipuihini. Sitä ennen sain kylläkin kokeilla ilokaasua, jonka vaikutusta vähän epäilin. Kokeilin kuitenkin ja mitään vaikutusta ei tuntunut, ei tullut hyvää eikä huonoa oloa. Myöhemmin selvisi että iäkkäämään puoleinen kätilö oli antanut minulle puhdasta happea naamarista, että ei sinänsä ihme, että vaikutus ei tuntunut. Epiduraali oli ihan mahtava juttu, siihen asti kärvisteltyäni kaikki kivut olivat poissa kuin salamaniskusta. Sanoinkin siinä vaiheessa miehelle että voin tehdä tämän vielä joskus uudelleen, tiedä mitä tuli luvattua =) Mies oli seurannut kauhuissaan epiduraalin laittoa, sanoi että olisi omakin mieleni muuttunut jos olisin nähnyt neulan koon :D. Kahdeksaan asti meni tosi hyvin epiduraalin voimalla, sitten alkoi paikat olla valmiina toimintaan, ja alkoi tuntua ponnistamisen tarvetta. Kuitenkin vielä pari senttiä oli vielä auettavaa ja ohjeeksi sain että älä laita vastaan mutta älä vielä ponnista. Se oli inhottavinta koko touhussa, ei saanut antaa kehon merkeille periksi ja piti tehdä juuri toisinpäin kuin itsestä tuntui. Tämä lopun avautuminen iltakymmeneen saakka oli vaikein asia koko synnytyksessä. Kohdunsuun etureuna ei meinannut millään avautua kokonaan ja siihen jäi "läppä" painamaan. Hoitaja sai suostuteltua taas kokeilemaan ilokaasua (tällä kertaa oikeasti :) ) että jos se rentouttaisi sen verran että läppä menisi pois ja ilmeisesti se auttoikin, en kyllä pitänyt naamariin hengittämisestä, ihan kuin ei olisi saanut tarpeeksi happea.

Lopulta sain luvan alkaa ponnistamaan, olin ihmeissäni siitä että tämä vaihe ei käynytkään ollenkaan kipeää. Kovaa hommaa se kuitenkin oli, hikipäässä punkesin menemään ja aluksi ärisin suun kautta sen verran että kaikki voima meni päähän. Kohta kuitenkin sain voiman toiseen päähän ja vauva alkoi tulemaan ulos. Reilun tunnin ponnistamisen jälkeen hoitaja leikkasi välilihan ja sitten pikkuinen jo syntyikin. Lopussa tuntui villiltä se kohta kun pää oli ulkona eikä saanut enää työntää vaan piti läähättää, kätilö vain otti sitten vauvasta kiinni ja jotenkin pyöräytteli sen ulos ja siinä se oli klo 23.12. Olin ihan naatti koitoksesta, en ollut nukkunut kunnolla kahteen vuorokauteen ja mehut oli kyllä kokonaan pois. Palkinto oli kyllä sen arvoinen ja vaikka hommassa menikin melkein kaksi vuorokautta (virallinen kesto kylläkin 16,5 h) ei jäänyt traumoja. Kätilöt oli tosi kannustavia ja ammattitaitoisia, tunsin olevani turvallisissa käsissä ja tietysti miehen mukanaolo oli korvaamatonta.

Tällainen romaani tästä nyt tuli =)

Taralee ja Kalle 1 vko
 
Onnea vauvatuneille. :)

täällä ei aamusta mitään muuta uutta kuin se että kauhea närästys on päällänsä. rennietä olen saanut ottaa ja kohta otettava taas kun ei meinaa loppua ollenkaan, tai loppuu mutta palaa taas takaisin jonkun tunnin päästä. inhottava vaiva. :/ Piti se arvata että kun muuten odotus mennyt niin hyvin ilman mitään ongelmia niin loppu raskaus on sitten kunnon koitos.
Supistuksista ei tietoakaan vaikka aamulla pyöräilin neuvolaan ja takaisin ja vielä iltapäivällä kävelin 3km kylältä kotiin kun kävin tk:ssa RR mittaamassa (jotka oli aivan ok onneksi. )

vauva tuntuu muljaavan tuolla alhaalla melkoisesti. takapuoli pöyrii ylävatsalla ja alapäässä tuntuu muljaamista myös. jos se koittaa kairata itteensä viimein lähtökuoppiin. toivoa sopii.

Nyt nukkumaan. :)
 
Illan viimeinen ja aamun ensimmäinen. :LOL:

Alkaa pikku hiljaa kypsyttää. olen nukkunut kokonaista 1,5h yöllä. joskus 2-puol3 nukahdin vasta, heräsin 3 jälkeen hetki hereillä, nukahdin, nukuin klo 4 ja siitä sitten ei nukuttukkaan. odottelin vaan että miehen kello herättää 5.10 ensimmäisen kerran niin viitsin mennä katsomaan telkkaa etten herätä sitä aikaisemmin. tosi nastaa. olo on ihan pirteä silti. viikonlopusta lähtien ollut tälläistä, joka yö vaan nukutut tunnit vähenee. Ja mitään ongelmaa ei ole, supistuksia/kipuja tms. Vauva vaan möyryää aika paljon, mutta ei se ennenkään ole mun unta häirinnyt.
Hyvä lähteä näillä eväillä synnyttämään sitten joskus, jep jep. Onneksi päivällä saa sentään tunnin-kaksi nukuttua mutta ei sekään paljoa ole kun on tottunut nukkumaan hyvin koko yön ja pitkälle aamuun. :'( Olen hukassa.

rv40+3
 
Onnea vauvautuneille!

:flower:

Tämä äiti valvoi taas klo 02-04, laski supistusia ja toivoi kovasti, että ne eivät lopahtaisi.
Ja lopahtihan ne... Harmittaa. Mä pidän tässä vaiheessa jo näitä päiviä ihan turhina, kun uskon, että sitten kun se oikea lähtö tulee, niin se tulee juuri yöllä.

Huomenna pitäisi mennä neuvolaan, enkä yhtään tahtoisi. En siis yhtään. Se on sellaista liirumlaarumia tässä vaiheessa, että ei jaksaisi.

Vegalle onnea matkaan! Ja toivotaan, että moni muukin vauva valitsee tämän päivämäärän syntymäpäiväkseen!!

On se sentään mukavaa, että täällä on muitakin, jotka valittaa ja kokee olonsa malttamattomaksi. Vertaisvalituskin on ihan jees!

Hymykuoppa75, rv 39+6
 
Huomenta. On tää tylsää... TÄÄ ODOTUS...
Kertokaa, miten te saatte ajan kulumaan? Siis mä herään tosi aikaisin - tänäänkin siinä 5:30 aamupalalle ja sitten miehen lähdettyä töihin kömmin takaisin pehkuihin kun ei ole mitään tekemistä olla ylhäällä. eilenkin vasta lopulta kahentoista maissa nousin lopulta ylös...mä vaan löhöän...
 
Pikkuinen Prinsessa syntyi 12.10, viikoilla 40+1. Paino 3050g ja pituus 50 cm. :heart:
Kotiin päästiin tiistaina ja isot sisarukset ottaneet pikkusiskon hyvin vastaan, vauva on ihana ja todella kiltti. Yöt menneet hyvin ja imetys lähtenyt hyvin sujumaan, maito noussut hienosti. Tänään on ensimmäinen neuvolakäynti, olisi neuvolantäti tullut meillekin kylään, mutta mä tahdoin sitten niin, että mennään sinne, kun matkaa ei ole kuin 100m ja kiva oäästä hiukan ihmisten ilmoille jo.
Synnytys meni hyvin, lisäilen joskus ajan kanssa synnytyskertomusta. Saatiin olla perhehuoneessa koko aika sairaalassa ja naurettiin miehen kanssa, että muut ne lähtee viettää laatuaikaa kahdestaan hotelliin tai kylpylöihin, niin me vietetään sitä sairaalassa, tosin vauvan kanssahan oltiin, mutta mukava oli pari päivää ihan olla vaan ja isommat lapsetkin olivat hienosti viihtynyneet hoidossa sen aikaa mummulassa. Mutta nyt aamupuuhiin, onnea kaikille muillekin vauvansa saaneille.

Kielo81 ja Nuppu 4 vrk
 
Onnea kaikille vauvan jo saaneille! :flower: Teitä alkaa olla jo paljon.

Ja halaus :hug: kaikille sitä tarvitseville tuskaisille odottajille.

Olen täällä käynyt lukemassa muiden kuulumisia ja synnytyskertomuksia, mutta en ole saanut aikaan itse kirjotella. Kun eipä paljon ole uutisiakaan :( Eli odotellaan edelleen tälläkin suunnalla, vaikka LA meni jo. Eikä oikein muutosta supistusten laadussa tai määrässä. Huomenna on käynti taas äitipolilla seurannassa. Katsotaan, onko pikkuinen edelleen peppu alaspäin, mutta hyvävointinen. Toivoisin niin, että olis kääntynyt ja hyvävointinen! :D Mutta huomenna sen sitten näkee. Tuskin sitä ennen synnytys käynnistyy. Yöllä oli kyllä jo vähän tuskainen olo jossain vaiheessa, ja ajattelin, että nytkö alkaa jotain vihdoin tapahtua, mutta eipä sittenkään. Alavatsakipua ja supistelua oli vessakäynnin jälkeen, mutta aamuun mennessä kaikki oli taas normalisoitunut.

Novelle 40+4
 
Onnentoivotuksia jälleen pikkuisensa saaneille! :flower: :heart: Perästä tullaan, kunhan ehditään...

Odotusta ja hiljaiseloa kuuluu tässä vaiheessa tännekin... Ei tunnu vauvelilla olevan mitään kiirettä syntyä tänne kohdun ulkoiseen maailmaan. Neuvolasta tulin äsken ja kaikki oli ok. Helpottavaa oli, ettei sf-mitta ollut enää kasvanut, vaan oli 40 cm kuten viikko sitten. Johan siinä onkin riittävästi...

Oma aika on toistaiseksi kulunut ihan mukavasti ja yötkin oon nukkunut kohtuullisen hyvin. Kipeitä suppareita ei ole ollut, vatsan kovettumissuppareita silloin tällöin. Tällaista tänne.

Annimaria ja Pikkarainen rv 39+1
 
toiveikasodottaja :whistle:
Kiinni jäin. :D

Mä olen oikeesti ihan täynnä tätä raskautta.
Mä rutisen, ja ärähtelen ja vikisen ja marmatan. :kieh:
Loppuraskaushan tarttis olla rauhaa, rakkautta ja hiljaisuutta ja lepoa??
Hyvinhän mä noi suoritan, joo iltasin. :snotty:
Päivät menee nuiten kahen epelin perässä, ja yöt mä ravaan vessassa.
Nyt kaiken kruunaa selkäkivut, ja ne viiltää ku puukkoa veistelis sisäpuolelta! |O
Tää pakki painaa jo aikamoisesti, ja selkä onki rasituksella ilman kunnon lepoja päivisin.
Yritänhän mä lepoilla sohvalla. Mutta lepo kestää sen verra että kismittää nousta ylös juuri kun on saanut mukavan asennon.
Ylös täytyy nousta kun nuo kaksi tappelee, tai tekee jotain kiellettyä.
Ne tietää ettei äiti ole enää nopea. :saint:
Mua niin turhauttaa! |O |O
Onneks tää on vika raskaus ever. B)

Mä ja mun tönkkömaha rv 38+2
 
Täälläkin vielä yhdessä kasassa, mutta onneksi odotus pian päättyy. Ei mitään merkkejä siitä että tämä täältä itsekseen tulisi ulos. Ei kipeitä suppareita, ei lapsivettä... No jaa, palaan sitten kertomaan kun meitä on kolme. :wave:

Onerva ja vaavi 41+5
 
Alkuperäinen kirjoittaja salsai:
toiveikasodottaja :whistle:
Kiinni jäin. :D

Mä olen oikeesti ihan täynnä tätä raskautta.
Mä rutisen, ja ärähtelen ja vikisen ja marmatan. :kieh:
Loppuraskaushan tarttis olla rauhaa, rakkautta ja hiljaisuutta ja lepoa??
Hyvinhän mä noi suoritan, joo iltasin. :snotty:
Päivät menee nuiten kahen epelin perässä, ja yöt mä ravaan vessassa.
Nyt kaiken kruunaa selkäkivut, ja ne viiltää ku puukkoa veistelis sisäpuolelta! |O
Tää pakki painaa jo aikamoisesti, ja selkä onki rasituksella ilman kunnon lepoja päivisin.
Yritänhän mä lepoilla sohvalla. Mutta lepo kestää sen verra että kismittää nousta ylös juuri kun on saanut mukavan asennon.
Ylös täytyy nousta kun nuo kaksi tappelee, tai tekee jotain kiellettyä.
Ne tietää ettei äiti ole enää nopea. :saint:
Mua niin turhauttaa! |O |O
Onneks tää on vika raskaus ever. B)

Mä ja mun tönkkömaha rv 38+2
hehe :D nii munkii :saint:

 
Meidän esikoisemme syntyi 12.10 klo 22.28 18 tuntia kestäneen synnytyksen jälkeen.
Painoa oli 3690g ja pituutta 50cm, pipo 34cm. viikkoja oli 38+6 Nyt olemme kotiutuneet ja opettelemee kotiarkea tytön kanssa. Synnytyskertomusta tuonnempana kunhan pystyn hieman kauemmin istumaan tässä koneen ääressä....
 
Alkuperäinen kirjoittaja huitshapeli:
Alkuperäinen kirjoittaja salsai:
toiveikasodottaja :whistle:
Kiinni jäin. :D

Mä olen oikeesti ihan täynnä tätä raskautta.
Mä rutisen, ja ärähtelen ja vikisen ja marmatan. :kieh:
Loppuraskaushan tarttis olla rauhaa, rakkautta ja hiljaisuutta ja lepoa??
Hyvinhän mä noi suoritan, joo iltasin. :snotty:
Päivät menee nuiten kahen epelin perässä, ja yöt mä ravaan vessassa.
Nyt kaiken kruunaa selkäkivut, ja ne viiltää ku puukkoa veistelis sisäpuolelta! |O
Tää pakki painaa jo aikamoisesti, ja selkä onki rasituksella ilman kunnon lepoja päivisin.
Yritänhän mä lepoilla sohvalla. Mutta lepo kestää sen verra että kismittää nousta ylös juuri kun on saanut mukavan asennon.
Ylös täytyy nousta kun nuo kaksi tappelee, tai tekee jotain kiellettyä.
Ne tietää ettei äiti ole enää nopea. :saint:
Mua niin turhauttaa! |O |O
Onneks tää on vika raskaus ever. B)

Mä ja mun tönkkömaha rv 38+2
hehe :D nii munkii :saint:

Komppaan teitä kahta. Tän jälkeen putket katkeaa...

Hymis
 
Onnea jälleen kaikille vauvaantuneille. :flower: :flower:

itselläni onkin jännät paikat lähdenkö tämän päivän puolella kättärille.
kun yöllä vessassa käydessäni paperiin jäi limaista verta(tiedä sitä olikohan limatulppa vai mitä?)
jonka jälkeen ei uni tullut kun alkoi sellainen menkkamainen olotila, että ihan kuin kuukautiset alkaisivat, ei mitenkään kipeää tee mutta on vain sellainen hassu tunne. :/
(vaikeata selittää)
nyt joka vessareissun jälkeen olen seurannut tilannetta välillä sitä verta tulee välillä ei.
olen soittanut kättärille tiedustellen asiaa, siellä olettivat että synnytys olisi mahdollisesti lähtemässä käyntiin. (toivottavasti olisikin ;) )

tuossa juuri kyllä huomasin että vatsani on valahtanut yhdessä yössä melkein polviin. :eek:

no eilen olin kumminkin ehtinyt varata ajan yliaikakontrolliin huomiselle saapi nähdä miten käypi. B)

aamusella miehen herätessä se ihmetteli mitä teen jalkeilla viiden aikaan , kerroin tilanteen ja nyt se raukka on kuulemma pienessä paniikissa, ja on kuulemma tehnyt työt oikein pika vauhdilla että pääsisi kotiin nopeasti. :LOL:

olenpa jo sopinut omien vanhempien kanssa siitä että koirat menevät tänään jo heille hoitoon. lähinnä tuon huomisen puitteissa. en viitsi heille kertoa tämän hetkistä tilannetta niin ei tarvitse heidänkään turhaan panikoida.

mutta nyt yritän tässä saada muuta ajateltavaa ja ajattelin ruveta leipomaan omenapiirakkaa pakkaseen.

ja todellakin toivoisin että tämän päiväinen johtaisi johonkin. :D
olisi sen aikakin jo tulla ulos tuolta yksiöstä! :p

leppis&taavi 41+4 :wave:
 
Tänään onkin oikein tuulettamisen arvoinen merkkipaalu: rv 42+0 täynnä!!!! :LOL: Voi hyvää päivää, tätä en olis kyllä halunnu nähdä :headwall: :headwall:

Äitipolilla olin just käyrillä ja niinku arvata saattaa, kaikki hyvin ja lauantaita odotellaan, silloin siis käynnistys. Olo on muuten ihan ok fyysisesti, muutaku väsyttää, niskat kipeät ja sitä myötä sitten hieman päänsärkyäkin.

Edelleen anoppi v*tuttaa kun sille ei mee perille nyt tämä vierailuasia, ei sitten millään. Minun suunnalta viha on muuttunut enemmän loukkaantumiseksi ja mies on toivottomassa tilanteessa kun oma äiti ei ymmärrä eikä halua asiaa hänelle sanoa niin että loukkaantuu.

Tässä tämä siis tiivistetysti: mikään ei ole muuttunut, samassa jamassa ollaan :whistle:

Oikein paljon onnea vauvan saaneille! Enää en ole katkera noista viesteistä, kun oma vauva on pian sylissä! ;) :D

Adette
 

Yhteistyössä