nannulle onnea. Nyt sitten selvisi kuka se siellä viereisessä synnytyssalissa punnersi
Synnytyskertomus:
Ke iltana alkoi supistukset tiheentyä ja samalla tulla kipeämiksi. Mies oli yö-vuorossa töissä, joten soittelin sille, että saattaa tulla kohta lähtö sairaalaan. Mies vain toppuutteli, että " katsellaan vielä tunti pari jos se olo siitä muuttuisi". Niin sitä odoteltiin torstai aamuun ja päätettiin lähteä kokeilemaan joko hän olisi tulossa maailmaan. Sairaalassa kätilö totesi avautumissen olevan käynnissä 2 cm. Ei kun huoneeseen odottelemaan ja mies kotia nukkumaan ja järjestelemään koiralle hoitopaikkaa. Klo 12 kohtu oli auennut 4 cm ja oli aika herättää mies ja siirtyä synnytyssaliin. Siinä sitä sitten odoteltiin ja odoteltiin välillä puuskuteltiin ja äänneltiin tuskasta. Lopulta klo 18.00 kätilö totesi, että synnytys oli pysähtynyt siihen avautumiseen 4-4,5 cm, kohtu oli takana eikä synnytystä voinut käynnistää, joten ei kun takaisin huoneeseen odottelemaan
Hyvin valvotun yön jälkeen minut passitettiin kotiin odottelemaan.
Heti kotiin päästyä kipeät supistelut alkoi taas tihetä ensin 5 per tunti...7 supistuksen keskiarvolla per 3 tunnin ajan... sitten sitä tuskaa 5 min välein. Lopulta päätettiin että nyt kyllä käydään tarkistuttamassa ja tullan sitten takaisin jos synnytys ei olisi ollut edennyt. Sovittiin että seuraavan supparin jälkeen mennään... 5 min ...6...7... mitä missä suppari???...8,9,10 Auuuttsss ja sitten kiireellä autoon. Matka sairaalaan ilman supistusta. Vielä synnytysosaston ovella emmittin mennäänkö vai käännytäänkö takaisin, kun supparia ei ollut tullut pitkään aikaan. Auuttssss ja sisälle klo 20.15.
Kohtu oli tullut eteen ja avautuminen jatkunut...suoraan synnytyssaliin...epiduraali nikamien väliin ja VOI mikä ihana autuus.Kalvot puhkaistiin ja supistusta lisäävää lääkettä lisättiin tippaan ja toiseenletkuun aahhh ihana kipupumppu. Suppari kivuista ei ollut enää mitään tietoa, piti oikein koneelta tarkistaa millon supistelut oli käynnissä. Kylläpä uni nyt maistui.
La aamuna herättiin nannun loppurutistukseen viereisessä salissa ja alettiin valmistautua omaan rutistukseen. Työntö työnnön perään ja väliin ohjeistusta, että tänne sormien suuntaan ... Lopulta alkoi oppimaan miten sitä oikein pitää pusertaa ja mihin suuntaan. Tunti ja vartti siinä meni viimeinen työntö ja siinä hän sitten oli pieni suloinen ufomies :heart: joka heti hamusi rinnalle.
Kaveri on ollut rauhallinen ja nukkuu makeasti imetysten välit 2-4 tuntia unissaan saattaa joskus sekunnin itkun päästää, mutta toistaiseksi kaveri on ollut helppo hoidettava.
http://www.aijaa.com/v.php?i=2882322.jpg
Tuossa kuva 6 päivän ikäisestä hurmuruista.