Täällä ollaan vielä! :wave: Sain nukuttua yön yllättävän hyvin (eli voitte arvata siis ettei supistellut :/ ) ja aamullakin vielä pitkään, joten tulin nyt vasta lueskelemaan pinoa. Tälle päivälle ei ole vielä noita kovettumis-suppareita tullut, mutta olivat kyllä eilen ensimmäisiä laatujaan minun kohdalla. Täytyy siis nyt toivoa että tarkoittavat kuitenkin jotain enemmän
Mutta odottelu siis jatkuu. Alkaa jo kyllä ärsyttämään kaikkien kyselyt että joko mennään ja onko kipuja ja miten voit jne. Hyväähän ne tarkoittavat, mutta... Ja mua ahdistaa yksi asia yli muiden (edes synnytys ei ahdista niin paljoa). Miehen vanhemmat on ilmeisesti tulossa meille sitten HETI kun lapsenlapsi on syntynyt. Joo, eivät ole kyselleet että sopisiko vai halutaanko olla rauhassa ensin muutaman päivän. Mua ahdistaa, koska tämä on meidän esikoinen eikä varmasti osata kaikkea vielä täydellisesti + yösyötöt ja omat alapäänvaivat ja sitten täällä kämpässä asuu vielä appivanhemmat vahtaamassa ja kommentoimassa miten pitäis tehdä ja laittaa.... :ashamed: AAARGH!!! :kieh: Toivon salaa mielessäni, että tulisivat tosiaan kun lapsi syntyy, mutta tajuaisivat lähteä sitten kun kotiudutaan sairaalasta että saadaan olla sitten oma perhe vaan täällä. Heillä on matkaa tänne n. 400km, mutta en ymmärrä mikseivät voi tulla vaikka vasta viikon-parin kuluttua. Miehelle olen myös asiasta maininnut (joka päivä), mutta hän ei oikein tiedä mitä tekisi. Ei kuulemma voi sanoa vanhemmilleen ettei nyt käy että tulette. Mua vaan pelottaa, että olen sellaisissa hormonihuuruissa että sanon vielä sitten itse mitä ajattelen - enkä kauniimmalla mahdollisella tavalla :ashamed: Appivanhemmatkaan ei ole ainoat kun kaikki muutkin on ilmoittaneet ryntäävänsä tänne heti kun kotiudutaan. Olen kauniisti yrittänyt sanoa, että ilmoitamme sitten kun SAA tulla, mutta ei tunnu menevän perille... Miten noille ihmisille saisi taottua järkeä ja sanottua loukkaamatta ketään, että tilanne on nyt sellainen, että haluaisimme ensin itse hieman oppia tuntemaan vauvaa ja opetella vanhemmuutta keskenämme eikä ihmisjoukon edessä!?!
Sanoin eilen miehellekin, että pakkaan kamat autoon ja lähden metsään yksin synnyttämään ja tulen pois sitten kun siltä tuntuu!
Adette & Allu 40+0 <-- pitikö tämäkin päivä vielä nähdä... piru vie :/ kuten joku jo aiemmin mainitsi, toivottavasti viikot ei enää tässä raskaudessa poksu
Mutta odottelu siis jatkuu. Alkaa jo kyllä ärsyttämään kaikkien kyselyt että joko mennään ja onko kipuja ja miten voit jne. Hyväähän ne tarkoittavat, mutta... Ja mua ahdistaa yksi asia yli muiden (edes synnytys ei ahdista niin paljoa). Miehen vanhemmat on ilmeisesti tulossa meille sitten HETI kun lapsenlapsi on syntynyt. Joo, eivät ole kyselleet että sopisiko vai halutaanko olla rauhassa ensin muutaman päivän. Mua ahdistaa, koska tämä on meidän esikoinen eikä varmasti osata kaikkea vielä täydellisesti + yösyötöt ja omat alapäänvaivat ja sitten täällä kämpässä asuu vielä appivanhemmat vahtaamassa ja kommentoimassa miten pitäis tehdä ja laittaa.... :ashamed: AAARGH!!! :kieh: Toivon salaa mielessäni, että tulisivat tosiaan kun lapsi syntyy, mutta tajuaisivat lähteä sitten kun kotiudutaan sairaalasta että saadaan olla sitten oma perhe vaan täällä. Heillä on matkaa tänne n. 400km, mutta en ymmärrä mikseivät voi tulla vaikka vasta viikon-parin kuluttua. Miehelle olen myös asiasta maininnut (joka päivä), mutta hän ei oikein tiedä mitä tekisi. Ei kuulemma voi sanoa vanhemmilleen ettei nyt käy että tulette. Mua vaan pelottaa, että olen sellaisissa hormonihuuruissa että sanon vielä sitten itse mitä ajattelen - enkä kauniimmalla mahdollisella tavalla :ashamed: Appivanhemmatkaan ei ole ainoat kun kaikki muutkin on ilmoittaneet ryntäävänsä tänne heti kun kotiudutaan. Olen kauniisti yrittänyt sanoa, että ilmoitamme sitten kun SAA tulla, mutta ei tunnu menevän perille... Miten noille ihmisille saisi taottua järkeä ja sanottua loukkaamatta ketään, että tilanne on nyt sellainen, että haluaisimme ensin itse hieman oppia tuntemaan vauvaa ja opetella vanhemmuutta keskenämme eikä ihmisjoukon edessä!?!
Sanoin eilen miehellekin, että pakkaan kamat autoon ja lähden metsään yksin synnyttämään ja tulen pois sitten kun siltä tuntuu!
Adette & Allu 40+0 <-- pitikö tämäkin päivä vielä nähdä... piru vie :/ kuten joku jo aiemmin mainitsi, toivottavasti viikot ei enää tässä raskaudessa poksu