Hei kaikki! Ja onnittelut muillekin odottajille =)
Itsekin olen jo vähän seuraillut tätä keskustelua, mutta en vielä aikaisemmin uskaltanut itse kirjoitella. On niin kova pelko, että kaikki ei mene niinkuin pitäisi. Joten vielä ei ole kauheasti uskaltanut fiilistellä.
Elikkä 3.2 tein positiivisen raskaus testin, ja useampiahan niitä on jo keritty tekemäänkin
Joku sitä täällä ihmetteli myös, kun liuskaan se toinen viiva tulee kovin hitaasti. Itsekin odotin, että olisi oikein pläjähtänyt siihen. Viimeisimmäs testailussa viiva tulikin sitten suhteellisen nopeasti ja muuttui todella tummaksi. Ja näin ollen LA olisi 15.10. Ja nyt ilmeisesti RV 5+6.
Ihan esikoista odotetaan miehen kanssa =) Itse olen 24v, mies 26v. Yhdessä ollaan oltu 3 vuotta. Joulukuussa mentiin naimisiin. Vauvakuume on ollut jo kova pidemmän aikaa, mutta itse halusin nuo häät hoitaa alta ensin. Joten toisella kierrolla tärppäsi! Mies on aivan innoissaan asiasta ja kyllä itsekin. Pelkoa on vain enemmän. Itse olen terveydenhoitajana perhepalveluissa, joten tieto lisää tuskaa
10 viikolla työkaveri lupasi varhaisultran suorittaa. Ja ensikäynti on varattuna viikolle 13.
Oireita on ollut monenkaltaista. Viluttaa, väsyttää aivan kamalasti, rinnat tai lähinnä nännit todella arat, kova turvotus, pohjaton vatsalaukku, tiheästi saa pissalla käydä ja nyt alkanut olemaan pientä kuvotusta, ei kuitenkaan oksentamista. Jollain kierolla tapaa haluaisin, että oireita olisi paljon ja voimakkaasti niin ainakin tiedän, että tuolla joku asukas mahdollisesti on
Ehkä tuon varhaisultran jälkeen voin vähän rauhoittua ja alkaa enemmän innostumaan