Lokakuun lapset 2013 <3 LOKAKUUSSA, eli MEIDÄN OMA KUU <3

Jos nyt ei tässä mitään ihmeempiä tapahdu niin pitää kyllä kysyä neuvolassa mahtaako se pää olla kiinnittyny vai ei, taikka sit kysyn jo nyt perjantaina kun on rd lääkäri. Saa taas paino arviota jne. Viimeks oli (n.kk sitte) 2584g, musta aika iso jo, ja kuulemma vatsakas pikku kaveri. nyt sit se on varmaan paaaaaaaljon isompi.. Toivottavasti vaan ei olis. jännittää tietää. Onneks enää huominen ja pe aamuna onki jo klo 9 aika.

(.) ei ihmeempiä, menkkamaiset kivut vaihtu viiltäviin. Tänää en voinu ees lähtee koirien kans ulos vaikka olisin halunnu ja mieski olis jaksanu kävellä hissuksii mun tahtiin mut kivut jätti himaan kaipaan lenkkejä paljon!

Addoda ja kirppu 38+0 PoKs!! <3

 

Vilijonkka lämpimät onnittelut teidän perheelle! :heart: Kun luin tuon sun kertomuksen synnytyksen pitkittymisestä ja rankkuudesta oli se ihan kuin oma kertomukseni esikoiseni syntymästä. Mulla tosin kesti "vain" 2 vuorokautta mutta ennen tuota olin juuri puolenyön aikoihin alkamassa nukkumaan kun supparit alkoivat, eli olin valmiiksi jo väsynyt tuolloin |O Siinä sitten pitkään kärvistelyä umpi väsyneenä, kamalia supistuksia, erittäin hidasta avautumista, avaavaa lääkitystä, verenvuotoa..huh huh..kyllä siitä kans jonkin moiset traumat jäi mutta onneksi uskalsin saada toisen lapsen lyhyellä ikäerolla vaikka alussa ajattelin että ei ikinä enää! Pelkopolilla kävin kun toista lasta odotin ja se osaltaan auttoi asiaan, ja itse synnytys kesti toisella kertaa vain 6h ja oli melko iisi, arvaat varmaan että olin helpottunut! Meillä myös esikoisen kanssa valvottiin öitä syöden ja kantaen, mulla kesti tosi kauan silloin toipua synnytyksestä kun univelkaa oli niin tajuttomasti ja hemoglobiini alhanen, eikä sitä väsymystä saanut millään nukuttua umpeen. Voimia sinulle ja yritä saada levättyä rankan kokemuksen jälkeen! :hug:

 

Vilijonkalle sylintäydeltä onnea! :heart:

Täällä valvotaan tosi kipeiden ja säännöllisten supistusten kanssa. Panadolin otin ja tuntui helpottavan joten nyt vaan odotellaan että tulevatko takaisin vai lopahtivatko siihen. Jännittää..

 

Leijonamamalle kovasti tsemppiä matkaan , toivottavasti kivut pahenee ja pääset yöllä tositoimiin! Tuo on ihan parasta loppuodotuksessa kun jotain alkaa oikeesti tapahtua, jännää!!!

 

Onnea Vilijonkalle!

Täällä kans valvotaan jumppapallon ja kylmäpussin kanssa. Periaatteessa minuutin supistukset viiden minuutin välein tunnin ajan täyttyis, mut vielä kestän kipuilua ihan hyvin kotona, joten annan miehen nukkua makkarissa ja katon, mihin etenee.. Sairaalaan ajaa kumminkin vaan sen 10min ja esikoinen kyseessä, niin.. Kun jotenkin en usko, että tänä yönä tulis lähtö, vaikka sitä oon kovasti odottanut!

-Salmiakki13 ja 39+4

 

Salmiakki mikä tilanne? Tuliko lähtö??

Täällä ollaan vielä yhdessä kasassa, supistukset laantui ja pääsin takaisin nukkumaan yöllä. Jotain kummallista tuntuu vatsassa kyllä tapahtuneen, kun tuntuu että vauva on ihan mytyssä tuolla alavatsalla. Ehkä on nyt lasketunut asemiin...? Vieläkin kevyesti polttelee vatsaa mutta ei muuta, saas nähdä mitä enteilee ensi yöksi. Esikoisen aikana mentiin just näin että pari päivää oli ennakoivia tosi kipeitä supistuksia, edellisenä yönä olin jo lähdössä synnärille kunnes supistukset loppuivat, ja seuraavana iltana sitten tulikin lähtö. Etenisiköhän tämä samalla kaavalla?

 

Onnea Vilijonkalle tytsystä!

Onpa ollut jänskä yö monilla... Itsellä ei mitään. Jotain saisi jo tapahtua.

Synnytyssupistukset: Itse en tiedä uskallanko odottaa siihen asti, että en kestä enää kotona. Sairaalaan on kuitenkin reilu puolen tunnin matka, ja esikoisesta se tunne, että en enää kestä kesti huikeat viisitoista minuuttia, kun avauduin 7 cm:stä kymmeneen senttiin. Onneksi olin sairaalassa käynnistyksessä jo valmiina, niin tarkistivat tilannetta koko ajan, ja kuskasivat 4 cm auki ollessa saliin

ON: Huomenna olisi laskettu aika. Häpyalue on tulessa, istuminen yli vartin pidempään kerralla tuottaa tuskaa. Mutta supistuksia ei kuulu... Limatulppaa lähti toissapäivänä taas, mutta ei vieläkään ilmeisesti kokonaan. Sohvalla makoillessa tulee usein sellainen tunne, että kohta menee vedet, mutta ei sitten kuitenkaan.

No, huomenna alkaa se kahden viikon kitujakso

clearbrook ja pikkusisko 39+6

 

Tänään oli vimppa neuvola käynti. Ihanaa! Ei voisi vähempää kiinnostaa ravata neuvolassa. Kyllä sitä itse tuntee olostaan, jos ongelmia. Verenpainetta tulee mitattua kotona päivittäin. Nekin arvot ovat ok.
Paino oli viikossa pudonnut -900g. Onneksi ei ollut tullut lisää.
Kyllä sitä odottaa innolla, että voi itse ilmoittaa synnytyksestä. Kaipaa niin hirveästi vauvaa syliin.

 

onnea viljonkka!

salmiakki13 taitaa olla tositoimissa? Aiheuttaa kateutta täällä, sama la kun meillä on.

neuvolassa käyty, ei mitään uutta. Edelleen vauva laskeutunu ja kiinnittynyt. Vauvan sykkeet oli muuten ekaa kertaa 120 hollilla, yleensä ollut 140-150. Neukku sanoi, että vauvan syke usein laskee ennen synnytystä, tuo oli uusi tieto ainakin itselleni. Sf-mitta oli sama kun viikko sitten.

Nyt olis hyvä aika syntyä, miehellä alkaa vapaat eli on kotosalla jos alkaa tapahtua. On tämä odottavan aika kyllä pitkä!

Luna ja mysteeriotus 39+4

 

Onnea kaikille vauvautuneille <3 Kylläpä teitä on jo paljon. Itse kävin tänään neuvolassa ja raskausmyrkytysoireita olikin sitten niin että proteiinit kahdella plussalla ja verenpaineen alapaine siinä 100 tuntumassa. Sain lähetteen äitipolille ja pitää alkaa keräämään vuorokausivirtsaa. Kyselin kovasti käynnsityksestä, mikä tapahtuukin, jos paineet jatkaa nousuaan ja proteiinia paljon pissassa. Ei millään jaksaisi enää mitän ylimääräisiä systeemejä. Pelottaa ja jännittää kyllä synnytys melkoisesti. Voimia kaikille viime emtreille <3
Heinis 38 POKS

 

Viime käynnin jälkee tänne on taas ilmestynyt uusi vauvauutinen, ONNEA
ja tsemppiä niille joilla taitaa lähtö synnärille olla käsillä !

(.) Itsellä oli tänään nla-lääkäri..
Nooh, verenpaineet olleet hieman koholla,alapaineet yli muttei koko ajan, samoin yläpaineet huidellu tuol 140-150 tietämillä. Kotona seurailtava,samoin pissaakin katottava kotona päivittäin, sekä turvotusta seurattava.. painoa tullut reilusti. katsotaan onko alkava raskausmyrykytys vaiko ei..
Neuvolatäti taas tyrkytti synnärille tutustumista... mies on sanonu ettei häntä sinne tutustuminen kiinnosta,vaikka mukaan synnytysreissulle onkin tulossa Mut sanottiin tädille vaan että eiköhän me mennä ..
Lääkäri sitten lähetti äippäpolille noista paineista, ja sielt sitten tulee kutsu jos haluavat mut näytille... Ihmettelin vaan että miksi ei lähetettä tehnyt heti..
Painoarvion teki vauvasta, jo 3200g :O Kuulemma kuiteski viikkohin nähden normipaino, ai on vai?! taitaa olla aika möhkäle syntyessään jos tuonne lasketun ajan paikkeille menee, jos isäänsä tulee .. sydänääniä ei sitten kuultukaan, ne tais lekurilta vähä unohtua ja ite muistin vasta kotona ettei tullut kuultua mitään mutta pieni kääntää kylkeä ja potkii paljon, liikelaskentaakaan en oo viel tehnyt kertaakaan,en ole kokenut tarpeelliseksi vaikka neuvolassa siit on puhuttu et vois tehä.. Onneksi kuiteski pieni on pysynyt raivotarjonnassa ja tuskin siit enää kääntyy.
Ai niin, sisätutkimusta ei tehty... en sitten sitä pyytänytkään..

Nyt onkin neuvolan jälkeen tuntunut ikävää juilintaa alapäässä, kenties päätään työntää viel tiukemmin alaspäin, auts :$
Väsykin on ihan kauheeta edelleen... vois nukkuu kyl koko ajan.. Lisäksi päänsärkyä jälleen.. eiköhän tää tästä taas...

Muruliini82 ja masu-asukki 36+3

 

Meidän pieni poika synty tänään rv37+0, klo 4.48 kiireellisellä sektiolla. Pituutta hällä on 49cm ja painoa 3090g

 

Onnea Vilijonkka :heart::heart::heart: !!!

Täällä onkin monella jännät päivät menossa Huomenna alkaa itselläkin viimeinen täysi raskausviikko
Henkisesti on alkanut olla välillä raskasta, kun konkretisoituu tämä viimeinen odotus. Mä niin toivon, että saan sitten sen viimeisen viikonlopun kerättyä voimia niin henkisesti kuin fyysisestikin, kuitenkin teen sen sterilisaation suhteen ihan oikean päätöksen.
Eilen oli neuvolassa kaikki hienosti, ensi viikolla on viimeinen käynti Ehdin käydä zumbassakin vielä ainakin 2 kertaa, täytyy miettiä miten sen kolmannen kerran kanssa tekee, kun olisi päivää ennen sektiota. Liitoskivut on välillä aika muhevia, mutta ne kyllä kestää, kun tietää ettei tätä ole kuin se reilu viikko enää jäljellä. Nukuttaa kyllä tosi hyvin, äsken taas torkahdin sohvalle

kääkkis ja sisu 37+5

MUOKS: Paljon onnea Marlin :heart: !!!

 

Marlinille tuhannesti onnea! :heart: Mites hää nyt kiireellisellä sektiolla päätti syntyä? Mitä tapahtui? Toivottavasti kaikki on kuitenkin hyvin.

Täällä ei ole loppukuusta ihan oikeasti muita kuin minä. Oon aivan varma. Tänään ei ole supistellut juuri lainkaan, vähä vain poltellut alavatsaa välillä mutta ei muuta, joten tuskin se viimeöinen enteili juurikaan mitään. Masentavaa.

 

Meille syntyi poika 30.9 rv 39?5, painoa 3900 ja pituutta 53cm. Vauva ja äiti voi hyvin!

 

Pauki ja Marlin sylintäydeltä onnea molemmille!!! =)

On tämä vaan ihanaa kun meidän ketjussa vihdoin tapahtuu.. Ja mikäli teille muillekin ilmaantuu synnytystä enteileviä oireita niin käykäähän täällä aina niitä raportoimassa, musta on ainakin mukava jännätä toisen olotiloja kun oma synnytykseni menee luultavasti yliajalle kuten aiemminkin.

Muruliini itse suosittelen tuota synnärikäyntiä, silloin asia alkaa oikeesti konkretisoitua (meillä tämä on ollut tärkeää erityisesti miehelle jolle noilla käynneillä on selkiytynyt että vauva tosiaan on kohta tulossa ) Mun aiemmat vauvat on syntyneet OYS:ssa mutta tämä kolmas eri sairaalassa, joten käytiin tälläkin kertaa tutustumassa vaikka kolmas lapsi on tulossa. Mun on hankala valmistautua jos en mielessäni tiedä millasessa tilassa synnytys tapahtuu, tai en tiedä miltä synnyttäneiden osasto näyttää. Nyt kun tutustuminen on hoidettu niin voin paremmin asennoitua tulevaan ja turvallisin mielin lähteä synnyttämään kun on sen aika. Meidän tapauksesa oli kyllä hyvä että käytiin tutustumassa sillä ei meinattu millään löytää synnytysosastoa, seilattiin edestakas käytävillä Lisäksi sisäänkäyntejä on kolme kappaletta, ja riippuu kellonajasta mikä ovi on milloinkin auki..käskin miehen huolehtia niiden muistamisesta! Tutustumiskäynnillähän kerotaan myös milloin tulla sairaalaan, kivunlievityksistä yms. Mutta varmaankin osalle sopii synnyttämään meno ilman sen kummempia tutustumisia, joten eihän tuo mikään ehdoton juttu tosiaankaan ole. =)

Meillä on lapsen 6-v synttärit lauantaina. Oikea synttäripäivä on 23.10, mutta luulen että vauva syntyy juuri tuohon aikaan. Mulla on nyt la 19 päivä ja tällä 6-vuotiaalla se oli aikanaan 18 päivä, joten lähelle mennään. Onneksi koti on nyt melko siisti kun olen ollut äitiyslomalla, joten siivouksista ei tarvitse tällä kertaa sressata kuten yleensä kun on työelämässä. Päätin myös hyvissä ajoin että en leivo yhtään mitään (tai autan lasta tekemään keksejä kun hän haluaa niitä itse tehdä tarjottavaksi..) mutta anoppi haluaa onneksi tehdä kaiken, vain synttärisankarin toivoman suklaakakun tilasin leipomosta. Toivottavasti tulee stressitön päivä sillä mua alkaa herkästi supistella esim jos lapset kovasti mölyää eikä meinaa totella mun käskyjä

Jumppapallon päällä olen edelleen keinutellut aina iltaisin. En tiedä onko tuolla vaikutusta kiinnittymiseen, mutta ihan hyvä olo siitä tulee. Lisäksi tuntuu että se parantaa vatsan toimintaa, koska noiden keinuttelujen jälkeen vatsa alkaa toimia ihan kunnolla

Kenen vuoro on ensiyönä? Leijonamaman?

(mun toisen lapsen syntymä alkoi myös niin että edellisyönä jo luulin että nyt tuli lähtö synnärille kun supisteli kipeästi läpi yön. Aamuyöllä kuitenkin laantuivat mutta limatulppaa tuli sitten pitkin päivää ja alavatsa oli oudon tuntonen. No illalla kun laitoin esikoista nukkumaan niin supistelut alkoivat uudelleen ja hyvin pian kävi selväksi että pian lähdetään synnärille, ja niin lähdettiinkin )

dita rv37+5

 

Dita: Itse siis kolme lasta synnyttäneenä samaisessa sairaalassa niin kuin tämä neljäskin, niin mulle on kovin tuttu paikka Mies tuota tutustumista sairaalaan arpoi, ja tuli siihen tulokseen ettei ole mikää välttämättömyys mennä. Ollaan kuiteski yhessä siellä käyty ja jotain kontrollijuttuja ollaa käyty tsekkaamassa, eli ei iha vieras kuiteskaa...
Välillä kyllä tuntuu että mies oottaa innokkaammin pikkuista syntyväksi kuin minä; hössöttää että onko kaikki valmiina ja kaikkee tarpeellista jo ostettu jne jne. Ja kyllä se jo fiilisteleekin vauva-aikaa kaikintavoin ... voi sitä <3

 

Kyllä nyt vauvoja putkahtelee! Onnea Paukille pojasta!! :heart: :flower:

Täällä ei ole supistukset tulleet takaisin eikä mitään limatulppaakaan ole tullut, vaikka vähän keltaisempaa ja paksumpaa vuotoa tuli tuossa aamupäivällä. En usko että se oli limatulppaa kuitenkaan. Eikä yhtään enää tunnu siltä että lähtö voisi tulla, joten tuskin ainakaan tänä yönä. Toisaalta en kyllä tykkäisikään lähteä yöllä, mun mielestä yöllä sairaalaan meno on pelottavaa, oli syy mikä hyvänsä. Lisäksi esikoisen hoitojutut on paljon helpompi sumplia päivällä kuin yöllä.

 

Onnea vauvan jo saaneille! Ihanaa, että on meidän kuu!

Itse olen lähinnä seuraillut mitä täällä tapahtuu, mutta mitään ihmeellistä kirjoitettavaa ei ole ollut. Välillä on supistuksia, mutta pääosin kivuttomia. Vähän lannistaa kun oireet tulevat ja menevät. Jonain iltana olen varma, että tänään synnytys alkaa ja jonain päivänä taas tuntuu kuin mitään ei tapahtuisi pitkään aikaan, huoh.. Mutta kai se kuuluu asiaan. Toivon kuitenkin, ettei menisi kauheasti yli lasketun ajan, koska vauva oli jo viikolla 37 arvioitu 3200g painoiseksi, niin kuin jollakin toisella täällä. On kuulemma normaali koko, mutta minustakin aika iso, varsinkin jos menee yliajalle.

Kaikki alkaa olla valmiina. Vihdoinkin olen alkanut pakata sairaalakassia ja se on melkein pakattu. Minulla on kassissa imetysrintsikat, kestoliivinsuojia, imetysteetä, villasukat, raskaudenjälkeinen tukivyö, kirja, imetystoppi, homeopaattisia lääkkeitä, korvatulpat ja vielä laitan jotain löysää vaatetta kotiintuloa varten sekä eväät ja hygieniatuotteet.

Itsellä ei merkkiäkään limatulpasta vielä, mutta lantiossa tuntuu joinain päivinä kovasti painetta. Tänään kuitenkin sekin helpottanut. Väsynyt olen ollut ja yöunet maistuvat, vaikka heräilenkin pissalle monta kertaa. Onneksi ne vauvat aina tulevat pois, joko itsellään tai käynnistettynä.

-ItuH 39+1

 

Onnittelut kaikille vauvautuneille =)

Noista supisteluista sen verran että mulla ei oo ollut yhen ainutta koko aikana(nyt 38+1) ja epäilen että ei varmaan enää mitään harjotus sellasia tulekaan. Kaverilla oli kans sama juttu kun esikoistansa odotti, supistukset alko vasta lapsiveden mentyä 41+jotain. Aina ne neuvolassa niitä kyselee ja oon miettiny et en kai mä nyt ainoo voi olla joka on päässy ns. helpolla?

Ajatuksen juoksu on tällä hetkellä kun mielipuolella. Joka toinen tunti toivoo että vauva syntyis jo että pääsee jännäämästä meneekö kaik hyvin. Sitten joka toinen tunti miettii että mihin sitä on alkanu ja että pysyis vielä vattas että sais hetken verran olla itseksensä. Näitä kahta ajatusta vaihdellen sitten vietän yöt ja päivät valvoen. Taitaa olla yhdistetty tähän odotukseen kolmenkympin kriisi myös kun tuntuu nyt niin mahdottoman legendaariselta koko ajan

 

Muruliini joo no eihän sitä sitten kyllä oo mitään tarvetta mennä tutustumiskäynnille kun kerran neljäs kerta samoissa tiloissa! Ajattelin että sairaala on teille entuudestaan tuntematon paikka kun kerran terkka sitä käyntiä tuputtaa. Itse ajattelen että nuo käynnit on lähinnä esikoista odottaville tai uudelleen synnyttäjille joilla sairaala on uusi.

Onko muilla jatkuva nälkä/herkuttelunhimo päällä? Mun tekis mieli syödä koko ajan!: / Toki varmaan sekin tekee tätä kun täällä kotona päivät pyörin enimmäkseen keittiössä.. Jäätelöä tekee kokoajan mieli, sipsiä yms.. ja ihan perus leipää. Nyt en ole muutamiin päiviin käynyt puntarilla, toivottavasti kiloja ei montaa enää kerry tässä loppuvaiheessa, oon kyllä yrittänyt pitää jotain kuria tuohon syömiseen. |O
Toisaalta nautin tästä loppuvaiheen odotuksesta, kohta on vauva talossa eikä sitten muutamiin kuukausiin juurikaan omaa aikaa. Nyt otan näistä illoista kaiken ilon irti kun vaan lapset on saatu nukkumaan. Makoilen sängyllä, keinuttelen jumppapallon päällä, katselen elokuvia ja sarjoja sekä syön jotain hyvää.. Ihanaa kun ei tarvi stressata aamuista töihinmenoa ja yötkin menee onneksi vielä hyvin nukkuen.

Kääkkis voi että mulla on ikävä jumpille! Olis niin ihana kun vois raskausaikanakin treenata, mutta mulla on alusta asti alavatsa kipeytynyt jo pienestäkin liikunnasta. Eilen kävin kävelemässä korttelin ympäri samalla kun vein roskat ulos. Heti supisteli ja ikävä tunne alhaalla.. Onnittelut sulle kun pystyt ja jaksat liikkua vielä aktiivisesti, se varmasti auttaa jaksamaan vauva-arkea! Ajattelin joulun jälkeen alottaa vauvajumpan myötä treenaamisen uudestaan. Sitä ennen kotona ehkä joogaa jos baby antaa myöten..

 

pullero noi sun mielipuoliset ajatukset on ku mun päästä! Eli on meitä muitakin hulluja!

nälästä niin on. Tai siis ei oikeastaan nälkä mutta koko ajan tekee mieli jotain hyvää. Ei olla ostettu kotiin enää mitään hyvää joten syön sit epätoivoissani hedelmiä, jugurttia ja näkkäriä

Tuli tossa tunti sitten yks tosi napakka suppari, harkkareita ollut lisääntyvästi viime päivinä. Mä vaan haluan mennä synnyttämään!!! Tuun hulluks täällä. Lähinnä tämä odottaminen on ihan kidutusta. Lisäks ukko kyselee et voiko mennä sinne tänne ja tuonne. Prkl ei voi, saa luvan viihdyttää mua nyt!! Mut siis toi mainitsemani suppari jäi ainokaiseks. Hajoan.

 

Töttöröö ja ONNEA nyyttinsä saaneille! :hug:

Jaa-a...minä kun se niin yltiöpositiivisena teitä muita täällä aiemmin tsemppailin niin nyt on olo lähinnä se etten TODELLAKAAN ole menossa tässä kuussa synnyttämään, onko tuolla edes vauva kun tuo maha vaan on tuossa ikuisuuden ja mitään ei tapahdu?! Ja sitten toisaalta, antaa toisen olla kolossaan, siellähän se paras on..tulee kun on valmis, pusipusi. :heart: Ja sitten taas...tulis jo helekutti äkkiä pihalle kun kaikki oleminen ja eläminen on tuskaa ja syön ja paisun vaan koko ajan ja ääängghh! :headwall:

Herranen aika kun teistä toiset täällä zumbassa käypi (kade!!!) ja lenkkeilee! Minäkin haluan jo hikoilemaan ja urheilemaan! Onneks sisko lähetti tänään postissa tukisukat jotka ehkäpä auttais noihin levottomiin jalkoihin..toiveet on korkealla ensi yön suhteen.

Ituh kiitos tuosta sairaalakassilistasta, korvatulpat meinas omasta unohtua! HMmm...katoin just että onpas iloisen värinen kassi kokonaisuudessaan: Musta kassi, mustassa kassissa musta imetyspaita, mustat alkkarit, mustat legginsit, mustat sukat... Oikea äiti-iloisen pakkaus!

Leijonamamako tuossa aiemmin kirjoittelit siitä että on vähän epätietoinen olo että milloin sinne synnyttämään pitää toisen kohdalla lähteä...? Ihan samat fiilikset täällä, kun viimeksi alkoi tosiaan sillä lapsiveden tihuuttelulla niin sisäänhän ne sitten ottaa ja antibiootti(?)tippaan tulehdusvaaran takia. Entäs jos nyt alkaa supisteluilla?? Kauanko kärvistelen...esikoinenkin pitää hoitoon viedä tai saada mummot/ukit tänne...ehdinkö tehdä kaiken valmiiksi... Oonkohan minä oikeesti kohta pimahtamispisteessä tämän raskauden kanssa?!? Ei vaan tällaista tunnemyrskyä ja panikointia esikoisen kohdalla ollut..Normaalia??! Ei ainakaan tunnu siltä.

Päivä kerrallaan kuumeilijat...puuh...

-Lilu & Velivauva 37+3 :heart: -

ps. Onko kenenkään muun vauvoja mittailtu viikoilla 36+jotain...? kun mulla oli viimeinen ultra 36+1 ja reisiluun mitta vastasi kahta viikkoa pienempää jätkää kuin mitkä viikot oli. :O Paniikkiin ei kuulemma syytä ollut kun ei saatu siihen vierelle pään mittaa mutta pistää silti mietityttämään että mitäs mitäs...

 

Lilu mulla edellinen ultra oli rakenneultra eikä seuraavaa tule. Viimeinen neuvolalääkäri oli 35+6 ja sf-mitan perusteella arveli keskikokoiseksi. Jäi vähän hassu olo. Oisin halunnu kokoultraan. Ja pää tuntui olevan alaspäin.

Miramei&Sintti 36+2

 

Miramei joo ei mullakaan esikoisen aikaan (toisessa kaupungissa) ollut rakenneultran jälkeen enää mitään mutta nyt sitten lääkäri teki kokoarviota ultraamalla. Ehkä jopa parempi kun ois ollut ultraamatta, ei olis tätä pientäkään huolta tullut...

Mutta möyryäminen tuntuu jatkuvan vanhaan malliin masussa joten oletamme että kaikki kunnossa. :heart: