Lokakuun lapset 2013 <3 LOKAKUUSSA, eli MEIDÄN OMA KUU <3

Vihdoinkin Clearbrook!! Onneks olkoon!! Ja samoin onnittelut Omenille ja heinikselle :) Ihanaa kun vauvoja ees jollekin tulee.

Niin tosiaan, mitenhän sen Kääkkiksen sektio?? Omaani odotellessa.. Täälläkin on menkkakipuja ja supisteluja, muttei mitään tapahdu. Oon jo asennoitunut et perjantaina sitten ja eihän tässä oikeesti oo kun muutama päivä. Miten sitä onkin näin malttamaton.. Tänään laittelin vauvanvaatteita, osan vein kierrätykseen, mutta suurimman osan vielä säästin. En vaan raski laittaa kaikkea pois. FBn kirppiksellä yritän myydä jotain, tosi vaihtelevasti käy kauppa.

Viime yön nukuin hyvin, tosi paljon vaihtelee yöstä toiseen. Ei sitä muistakaan mitä se valvominen ja muutaman tunnin välein herääminen on, jotenkin tuntuu et sitä(kin) kohtaan on vaaleanpunaiset laput silmillä (kun viimeiset 10 kk on saanut nukkua pääosin täysiä öitä).

Mutta odotellessa täällä..

Viola rv 38+6
 
Isot onnen toivotukset vauvautuneille! :)
Itse kadehdin, koska jotenkin on niiiiin paikat kipeet että valmis oisin synnärille jo |O

Joku tais miettii että on ainoo loppukuusta yhtenä kappaleena...ei varmasti, minä myös olen :D ihan saletisti tää antaa oottaa sen pari viikkoa yli lasketun ajan :O (vaikka kokonsa puolesta ei mielellää sinne asti oottais...)
Tänään oli neuvola käynti:
verenpaineet edelleen hiukan koholla,pissa pysynyt miinuksella. Hb onneksi hiukkasen noussut. Turvotusta löytyy; kädet ja jalat, kuulemma myös kasvotkin hieman kun mies niin eilen sanoi. Pienen sydänäänet olikin neuvolassa "vain" 130-134 koko ajan,vaikka potkiskeli samaan aikaan. Sf mitta edelleen tuol 38cm mitoissa :eek: Masu on hieman tipahtanut, ja niin sanoi neukkutätikin että mun maha on hieman muuttanut muotoaan :D
Maanantaille varattiin seuraavaa aikaa, jos ei lähtö ennen sitä tuu... no tuskin tulee.
Viime yönä oli yks (tai oletan että vain yks) kipee supistus,mutta siinä kaikki (ja joo, tunnistin kyllä suppariksi! ).
Selkä,ja nivuset huutaa hoosiannaa, eli on tosi kipeet.. Välillä pieni työntää päätään alas kovastikin,vaikkei viel laskeutunut olekaan (no ei aiemmatkaan lapset oo laskeutunut kuin vasta synnytyksen ollessa käynnissä..).

Mies onkin nyt sitten pakkaillut jo vauvanvaatteet kassiin oottamaan synnäriltä kotiutumista ja pienen pedinkin jo viikonloppuna petaili... malttamaton :),m mut kiva nähdä tuota intoa... Viel sitä ei ees jännitä,pelota tms.. jotenkin vaan oottaa pienen tuloa maailmaan,meidän kotiin :) <3

Muruliini82 ja masu-asukki 38+2
 
Onnea clearbrook ja täälläkin tällä kertaa vauvauutisia: Meille syntyi eilen rv 39+1 klo 17.21 mustatukkainen, maailman suloisin pieni tuhisija poika! :heart:

Ma iltana alkoi kympin aikaan kipeät supparit (siivoamisen ja saunomisen serauksena??!! :D ) jotka säännöllistyi aamua kohden ja ysin aikaan lähdettiin/oltiin sairaalassa ja paikat auki n. 3cm. Sain lämmintä pussukkaa aluksi kivunlievitykseksi, sitten ammeeseen tunniksi. Tämän jälkeen ilokaasua epiduraaliin saakka ja täytyy sanoa että kivunlievitykset oli kaikki aina ko.tilanteeseen todella loistavia enkä kadu epiduraalinkaan ottamista hetkeäkään! :) Ponnistusvaihe, aktiivinen ja täydellä voimalla toteutettu sellainen, kesti vain kuusi minuuttia ja 3490 grammaa rakkautta oli maailmassa. :) :heart: Viimeisellä ponnistuksella oli kunnon masokisti-meininki kun päätin että nyt se muuten tulee ja tämä kipu loppuu NYT. Mukava, nopea synnytys josta jäi pelkästään hyvää mielee, kipuineen päivineen. Ei repeämiä tms.

Huomenna päästään jo kotiin isoveljen ja isukin luo, ikävä on jo mahdoton vaikka tänään olivatkin jo käymässä. :)

VOIMIA kaikille vielä pallon kanssa lyllertäville, on tämä palkinto kyllä mitä parhain kun sen syliinsä saa!!! :')

Lilu & "Mr.T", ikää melkein 1 vrk. :heart:
 
  • Tykkää
Reactions: clearbrook
Onnea Lilu!
Lyhyesti, täälläkin ollaan päästy tositoimiin. Vedet meni iltapäivällä mutta synnärillä supistuksia piirtyi niin harvakseltaan ja olin vaan 3 cm auki joten passittivat meidät ulos kävelemään. Nyt just istun pizzeriassa ja katson kun mies syö. :) Ei oikein itsellä ole ruokahalua kun supistukset tekee niin hemmetin kipeetä. Saas nähdä onko pikkuveli ulkona ennen kuin päivä vaihtuu. Esikoinen syntyi 40+3, nyt on 40+2. Täsmällisiä veljeksiä. :)
 
Oi että Leijonamamalla on jännät paikat siellä! Varmasti mahtava tunne ollut kun vedet on menneet ja tiennyt että kovin kauaa ei mene kun on pieni sylissä!:heart: Tsemppiä kovasti tähän iltaan! =)

Ja lämpimät onnittelut Lilu ja Heinis!!!=)

Näin tästä vaan taitaa tulla aktiivinen vauvaviikko! Kukahan seuraavana vuorossa, vapaaehtoisia? ;) Mulla viimeyönä taas menkkakipuja ja yksi ainoa kipeähkö suppari mihin heräsin.. noiden seurauksena unet jäi vähäseks kun kroppa alko hyrräämään kun jotain merkkiä alkoi ilmetä tulevasta synnytyksestä. Nyt päivä mennyt normaalisti mutta otin päikkärit niin meinas taas tulla samoja oloja, eli menkkatunnetta ja yksi kipeä suppari. Toisaalta toivoo että tuntemuksia tulis taas ens yönä, mutta mikäli mitään ei oikeasti tapahdu niin mieluiten nukkuisin tuolloin. Pientä kodin järjestelyä tälle illalle, ja ehkä ihan pieni kävelylenkki illan päätteksi. Yritän ottaa iisisti siltä varalta että jos jotain konkreettista alkaiskin yöllä tapahtumaan, mutta eiköhän tässä mene vielä ensviikkoon..mun oma arvaus omalle synnytyspäivälle on ens tiistai :D

dita rv 39+4
 
Viimeksi muokattu:
Paljon onnea kaikille vauvautuneille!!! Ja tsemppiä tulevaan koitokseen niille jotka sitä vielä odottelevat!!! :heart: :flower:

Eipä oo enää paljon ehtiny pyöriä täällä palstalla. Aika kuluu niin hyvin noiden kahden lapsen kanssa, että ei tietokoneella ehdi käymään. Täällä menee mukavasti vaavi on jo kasvanu hurjasti. Nukkuu, syö ja kakkaa. :) On se vaan niin soma. :heart:


Pauki ja pallero 16pv
 
Onnea vauvansa saaneille ja tositoimissa oleville!

Mä ryven täällä edelleen itsesäälissä ilman mitään merkkejä että mitään tapahtuis... Pää on tosi huonossa kunnossa...

Luna ja mysteeriotus 41+3
 
Moi

Täällä yksi pitkän linjan taustailija. Piti ihan rekisteröityä, sillä Luna komppaan sua ja toivotan kanssakärsijälle hurjasti tsemppiä. Itse en edes saanut ensimmäisellä soitolla ya- kontrolliin perjantaille aikaa vaan käskivät soitella huomenna uudestaan, jos ja kun mitään ei ole tapahtunut. Esikoinen syntyi todella pitkän synnytyksen jälkeen 40+6 ja oli aika horroria joten en tuota mahdollista käynnistystäkään odota innolla.
 
Hei phoebes! kiva kuulla et joku muukin on samassa tilanteessa... Paljos sulla tarkalleen on viikot? Ja mihin oot menossa synnyttämään? Ja miks ihmeessä ne ei antanu sitä aikaa? Urpot...

Joo kyl tässä alkaa lanttu olemaan kovilla, ei oikeasti ihmiset meinaa uskoa ku sanotaan et ei oo vieläkään syntyny! Todella muuten rqivostuttava toi kun sairaalassa suhtautuvat "kyl se siitä käynnistyy itsekseen" kun ei perkele kaikilla käynnistä välttämättä! Ja mieli täynnä kauhua kun tietää et a) vauva kasvaa koko ajan b) erinäisten komplikaatioiden riski kasvaa c) repeäminen, sektio, käynnistys jne aaaaaaaAaaaaaaaa! Ja mm. tällaisten tilanteiden takia naisia on kuollut kautta aikojen synnytyksiin järkyttäviä määriä.

Tuntuu että täällä kaikki saavat nyyttejä syliin tasaiseen tahtiin ja itse vain odottaa odottamistaan. Ja ei, mua ei helpota se että sanotaan että viikon päästä se on syntyny, koska mä en pysty enää uskomaan mihinkään. Vain toinen näille viikoille odottanut voi tietää mitä helvettiä tämä voi olla.. Ja kuten phoebes sanoi, se käynnistäminen (mikä tarjoaa helpotuksen odotukseen) voi aiheuttaa tosi paljon ongelmia..

Aika sellainen lose lose fiilis. Anteeksi avautuminen.
 
Hellurei! Täällä yks väsynyt yli kahden vuorokauden synnytyksen suorittanut..

Stoori on tämmönen et rv 39+6 meni illalla vedet ja soittelin siitä sairaalaan et näin kävi kuis nyt. Sairaala vastas et odotellaan supistuksia jotka alko sit ennen puolta yötä, lopulta klo 01.00 lähdettiin sitten sairaalaa kohti ja kaPpas! Ei ollu paikat auki milliäkään! :O Todettiin siinä sitten vielä et jäädään kuitenki sairaalan yöksi joten jos jotain alkaa tapahtua niin ollaan vaLmiiksi siellä.. Aamulla sit kätilö tsekkas paikat ja sano et 4cm auki. Tos kohtaa ajattelin ite et jeij tästähä ei kauaa mee ponnistukseen. Kuinkas kävikään! Kaikkien miljoonien puudutusten yms jälkeen eilen vasta joskus 21.00 jälkeen todettiin ettei se pikku mies sieltä tuu ku leikkaamalla.. Näin ollen siirryttiin leikkuriin jossa poika sit synty rv 40+0 klo 22.28, pään ympärys 33,5cm, paino 4022g, pituutta oli 52cm.

Väsyny ja onnellinen ja kaikki hAavat ja paikat kipeenä
Addoda ja pikkumies <3
 
  • Tykkää
Reactions: clearbrook
Onnea Addona, onneksi tuokin kokemus on ohi nyt. Luna, mulla samat viikot eli 41+4 tänään ja pääkaupunkiseudulla pusketaan. Esikoista ei käynnistetty, mutta oli vaan muuten niin hidas, että piti tehdä kaikki mahdolliset temput synnytyksen etenemiseksi(kipeitä suppareita kesti 2-10 min välein kolme pvää ennen kuin vauva maailmassa) joten ei paljon väsyneenä ja kuumeen noustua naurattanut. Muistan kuinka kirosin, että en enää ikinä ryhdy tähän jos nyt ei henki lähde...no tässä sitä taas ollaan. Huomennahan se sitten selviää josko vaikka maanantaina pääsisi itse asiaan.
 
Onnea Addoda!

Meidän pieni suuri mies syntyi tänä aamuna pitkän ja kivuliaan yön jälkeen. Mitat 4330 g ja 52,5 cm, pipo 37. kohdunkaulapuudutteella mentiin, muuten luomuna, eikä repeämiä yhtään. Kipeää kuitenkin teki enkä enää suostuisi moiseen. :) Pikkuinen on vallan hurmaava tapaus, mie oon ihan myyty!
 
Onnea Leijonamama, Addoda, Clearbrook, Omen ja heinis ja oliko joku muukin vielä!!!:flower:

Lunalle jaksamista tähän loppuun!

Itsellä alkaa kans mieliala oleen aika matalalla...Ihmeellistä sinänsä, ku ei mulla ennenkään ole haitannut ylimenot, ei ees esikoisen aikaan joka syntyi 41+4.
Nyt vaivaa ja stressaa vauvan vointi...Mulla on ollu nyt vkon päänsärkyä, ja eilen ihme humina päässä sekä verenpaineet on alkaneet olla kotona 140/95. Olen kyllä soitellut tuonne hiton keskitettyyn neuvolapalveluun (kun nykyään ei täällä voi soittaa suoraan omalle neuvolatätille!!!), mutta käskevät vaan seurata tilannetta kotona. Synnärille ei tartte mennä kuulemma ku synnyttään...taian hoitaa senkin kotona niin ei tartte olla vaivaksi kellekään|O ....Tuntuu että tilannetta ei oteta tosissaan vaikka mulla ollu kahesti lievä myrkytys; ekassa ja viidennessä raskaudessa... Neuvola on ollu viimeksi viime to ja nyt seuraava huomenna. Pissaliuskoja neuvolatäti anto kotiin ilman sitä purkkia(!), no miten ihmeessä niitä voi tulkita ilman sitä???Perkele...
Yöt yhtä helvettiä....

No eiköhän tämäkin viimestään parin viikon päästä synny....


Sinnuli 40+3
 
Hei vaan!

Leijonamama melko pitkään meni ennenkuin vauva oli maailmassa, onneksi kivut ja tuskat on nyt ohi! Onnea koko perheelle! :heart:

Addoda lämpimät onnittelut!!! :) Ikävää että jouduit kokemaan pitkän ja kivuliaan synnytyksen. Mulla on myös sellanen itselläni omissa kokemuksissani. Esikkoa aikoinaan synnytin 2vrk, superhidas avautuminen, kovat supparit, oksitosiini, monet eri kivunlievitykset, sektiopäätös...kuitenkin juuri ennen sektioon menoa olikin auennut 8cm, lääkäri päätti että loppuja ei odoteta vaan saan alkaa ponnistamaan. Ja vielä kiitoksena kaiken kokeman päälle verenvuoto synnytyksen lopuksi, voi jessus sitä touhua..|O

Täällä menee tavalliseen tapaan, kotihommia, lastenhoitoa ja sitä odottelua. Viimeyönä nukuin taas vähän huonosti, heräilin jatkuvasti ja näin painajaisia. Yö meni olojen osalta kuitenkin rauhallisemmin kuin edeltävä, ei juurikaan suppareita tai menkkakipuja eli ei taida olla ihan vielä tulossa. Kuitenkin kroppa käy yöllä ylikierroksilla eikä taho uni olla tarpeeksi syvää.
Huomenna on ne mun ystävän häät. Käytiin vaateostoksilla hakemassa miehelle uusi puku kun vanha ei mene enää vatsan kohdalta kiinni ;) Ja itse jouduin tyytymään H&M:n mustiin mutta liian lyhyisiin mammahousuihin kun ei täällä pikkukaupungissa oo muita äitiysvaatteita tarjolla..Mukava kyllä mennä huomenna sinne juhlimaan, vaikka täytyy kyllä myöntää että mua ätsyttää hirveesti jos vaatteet ei ole hyvännäköset päällä, nyt olis hyvä hetki lähteä synnyttämään |O

dita 39+6
 
Viimeksi muokattu:
Dita, kuulostaa siis ihan samalle ku mitä mulla oli. . Kääpiöllä ei kylä ollu mitään hätää ulkomaailmaan. Sikäli vaikka oliki pitkä ja piinallinen nii oli silti tosi positiivinen kokemus kaikinensa. Tää sairaalassa olo sen sijaan on niin syvältä ku voi vaan olla.. Oon tässä ihmetelly et jos jtn pitää seuraa vauvalta nii miksei sitä tehä päivällä vaan yöllä sit huudatetaan ja aiheutetaa pahaa mieltä kaikille.. Noh joo... Ehkä me täältä päästää kotiin viel tällä viikolla. Saapahan sit nukkuu ku haluaa ja pitkäänki jos tuntuu sille. Eikä nyt siis liian pitkään mut sopivasti.

Kiitos meidän molempien puoledta onnitteleville. Ollaan väsyneitä ja vihasi mut saadaan ollaki ;)

Meiltä kans onnitukset vauvelkn saaneille! :) laitan mahdollisedti kuvia ku pääsen koneelle
 
Tuhannesti onnea kaikille vauvautuneille :heart:

Hurjaa että meidän pieni on jo 2 viikkoa ja päivän, vaikka la olis vasta viikon päästä torstaina. Pikkumies on todella tyytyväinen vauva. Paljonhan hän vielä nukkuu, mutta joka päivä on entistä enempi hereillä.

Oisko ideaa jos perustettas ryhmä fb:hen näille lokakuussa syntyneille? :)

Marlin ja Vimma 2vko1pv
 
Tsemppiä kaikille jotka vielä joutuu odottamaan h-hetkeä. Vielä liiankin tuoreessa muistissa tuskainen loppuraskauden olotila. Tänään olin tuntevinani että vauva potkaisi masussa, mutta siinähän se makasi masun vieressä ja tönäisi mua ulkoa päin. :)

Osastolla ollaan vielä ja kaikki hyvin, pikkumies nukkui ekan vuorokauden ja tokan vuorokauden se näköjään syö ja huutaa kun ei maito riitä. Turhauttaa äitiä kun lisämaitoa ei anneta täällä joten kipeillä rinnoilla pakko vaan yrittää tsempata. Ehkä huomenna on taas jo vähän helpompaa ja kotiinkin varmaan päästään.

Fb-ryhmään voin liittyä kokeeksi jos sellaisen joku perustaa. Se fb-odotusryhmä oli liian vilkas ja hälisevä joten en jaksanut siellä olla kuin pari päivää joten en tiiä miten tällä kertaa, mut kiinnostaa kyllä periaatteessa. :)
 
Onnea kaikille vauvansa saaneille! Ja tsemppiä vielä odottaville. Kerronpa minäkin oman synnytystarinani.

Meille syntyi poika 28.9. rv 36+1. Mittaa pojalla oli 1950g/45,5cm. Synnytys alkoi illalla kotona lapsiveden menolla. Aluksi sitä tiputteli vähän ja soitin sairaalaan kun en ollut ihan varma oliko se todella lapsivettä. Sieltä kehotettiin tulemaan saman tien paikalle tarkistamaan tilanne, koska viikkoja oli niin vähän. Noin tuntia myöhemmin olimme sairaalassa ja samalla alkoivat supistukset. Olin n. 1cm auki ja kätilö meinasi ensin laittaa minut osastolle odottamaan avautumista ja miehen kotiin mutta kun supistuksia alkoi tulla muutaman minuutin välein, pääsimme valmisteluhuoneeseen odottamaan. Minut laitettiin antibioottitiputukseen, koska lapsivettä ei ollut lähes yhtään jäljellä. Supistiukset kovenivat ja tihenivät nopeasti ja käytin kaurapussia ja keinutuolia kipua helpottamaan. Aina supistusten välillä nukahdin hetkeksi. Jossain vaiheessa alkoi tuntua kovaa painetta ja ponnistamisen tarvetta, joten kutsuin kätilön paikalle. Olin täysin auki ja sitten mentiinkin vauhdilla synnytyssaliin. Lähes saman tien pääsin ponnistamaan ja 2 minuutin ponnistusvaiheen jälkeen poika oli ulkona. Kaikkiaan meni 6 tuntia lapsiveden menosta vauvan syntymään. Pienen kokonsa ja ennenaikaisuuden takia vauva vietiin saman tien keskolaan.

Minulle annettiin supistuksia lisäävä lääke jotta istukka tulisi ulos mutta se ei auttanut. Lääkettä annettiin vielä kaksi kertaa lisää ja mahalle laitettiin kylmäpatruunoita mutta istukka pysyi tiukasti kiinni. Tunnin yrityksen jälkeen lääkäri päätti että istukka poistetaan käsin nukutuksessa joten minut vietiin leikkaussaliin operaatiota varten. Siinä siis lääkäri työntää kätensä kohtuun ja irrottaa istukan käsin. Muutama tunti myöhemmin kun olin herännyt, pääsin katsomaan vauvaa keskolaan, jossa hän oli keskoskaapissa monenlaisissa letkuissa. Vauvan pientä kokoa ihmeteltiin kovasti ja istukkani lähetettiin tutkittavaksi, jos siitä löytyisi syy. Tuloksien saantiin menee muutama viikko joten odottelen vielä tietoa löytyikö jotain.

Vauva oli hyvässä kunnossa ja pääsi kaapista vielä samana päivänä pois mutta sai sokeriliuosta tiputuksessa ja maitoa nenämahaletkun kautta. Itse olin sairaalassa 5 päivää, vietin kaiken ajan vauvan luona, kävin vain välillä syyömässä ja nukkumassa omalla osastolla. Aloitin myös saman tien maidon pumppaamisen, jotta vauva sai omaa maitoani. Kun itse kotiuduin sairaalasta, jatkoin edelleen vauvan luona käymistä, menin sinne aina aamulla ja illalla kotiin. Hoidin vauvaa koko ajan ja koitin myös imettää. Sen opetteluun meni aika pitkään, koska vauva ei jaksanut syödä itse kunnolla. Pari päivää hän oli myös valohoidossa keltaisuuden takia. Vauva pääsi kotiin sairaalasta viikko sitten, 10.10. eli 13 päivää meni sairaalassa. Muuten kaikki oli kunnossa jo pitkään, mutta syömään piti oppia kunnolla ennenkuin pääsi kotiin.

Nyt ollaan viikko harjoiteltu vauva-arkea kotona. Poika syö hyvin ja on kasvanut todella paljon, tosin vieläkin pitää osa maidosta antaa pullosta, koska rinnasta imeminen vie voimat nopeasti. Mutta vähitellen vähennetään pullosta annettavaa määrää ja siirrytään kokonaan imettämiseen. Nyt meidän täytyy käydä viikon välein neuvolassa painokontrollissa. Maanantaina käytiin ensimmäisen kerran ja silloin painoa oli tullut syntymästä lisää 500g.

Tulipa pitkä selostus mutta hieman erikoinen oli meidän vauvan elämän alku. Keskolassa oli todella ihana henkilökunta ja poika sai siellä todella hyvää hoitoa, mutta en toivo samaa kenellekään, oli se sen verran raskasta kun joka ilta täytyi itse lähteä kotiin ja jättää lapsi sairaalaan. Onneksi se aika ei meillä venynyt tuon pidemmäksi.

Tertsi79 ja poika 3vk. (La vasta viikon päästä :)
 
Ihan pelkkää omanapaa. Yliaikaiskontrolli takana ja jos ei lähde käyntiin niin maanantaina laitetaan näillä näkymin ballonki. Oon niin pahalla päällä etten vastaa enää puhelimeeni. Ainiin, painoarvio 4,2kg eli hyvää joulua vaan kaikille. Sellainen kiukku päällä ettei oo ennen nähty. Varmaan kirjoittelen tännekin vasta kun vauva on ulkona, tulee huono omatunto kun muut iloitsevat ja itse on kun mikäkin myrskynmerkki. Kiitos ja anteeksi jälleen kerran.

Luna ja mysteeriotus 41+5
 
Meille syntyi pikkuinen kaunis TYTTÖ vauva:heart: 23.9.2013 rv.39+2
Mitat 3480g ja 50cm

Nyt pikkutyttönen on siis reilut 3viikkoa ja on niin ihana että sydän pakahtuu onnesta kun häntä hoitelee :kiss:

Rauhallinen vauveli meille tuli niinkuin toivoinkin.Nukkuu suurimmaksi osaksi koko päivän ja yön,mutta kun on hereillä päivällä niin on ihan rauhallinen.Öisin ei valvoskele vaan jatkaa unia heti syötyään.Maitoa kun on maha täynnä niin päivällä jaksaa katsella ja ihmetellä.Masuvaivoja ei onneksi ole tullut.

Ei oo tullutkaan kirjoiteltua pitkään aikaan vaikka mielessä on ollut.Vauva tosiaan yllätti ja syntyi ennen laskettua vaikka olin varautunut että yli menee ja paljon kun muissakin raskauksissa mennyt(paitsi esikoinen synty laskettuna päivänä).Taisin just samana päivänä käydä täällä valittaan että mitään ei tapahu vaikka pakkasin sairaalakassin,kävin pisimmän lenkin koko raskausaikana ja puunasin vielä keittiön kaappejakin.No illalla sitten sänkyyn päästessäni tuntu yhtäkkiä hirmusta painetta alapäässä,kuulu "plop" ja sänky kastu:D Kaikki muut nukku ja minä olin ihan innoissaan ja ihan paniikissa että nyt se sitten alkaa.Osastollehhan mut sitten otettiin ku toinen lapsista syntyny niin nopeesti ja tosiaan kohdunsuu ei ollut auennut kuin sentin ku mentiin sairaalaan.Ei juuri supistellutkaan kuin harvakseltaan miten sattuu.Osastolle päästyä alko jossain vaiheessa supistella kipeesti ja valvoin koko yön ku niitä tuli noin 10minuutin välein.Oisko ollut viiden aikaan kun menin kyseleen että eikö saliin vois päästä.Katottiin tilannetta ja ku kipeitä supistuksia tuli ja kohdunsuukin oli lisää avautunut,niin sain mennä saliin.Soittelin miestä sinne ja oottelin aika pitkään että sai kotia lapsenvahin ja pääsi lähteen takas sairaalaan.Jotenkin tilanne junnas paikallaan eikä kohdunsuu oikein lähteny aukeen vaikka supisteli ja oli tosi kipeä.Jossain vaiheessa ku olin jo tosi väsyksissä ja mieskin oli paikalla sain oksitosiini tipan joka tekikin mulle lähes heti ihan säännölliset ja tosi kipeät supistukset joiden kans tuntu ettei pärjää ollenkaan.Mun kohalla tais siis pitää paikkaansa että käynnistetyt supistukset on paljo kipeempiä kuin omat koska en muista koskaan olleen nuin kipeä.Jossain vaiheessa sais sitten sen spinaalin jota olin jo monta tuntia oottanut ja senkin laittaminen oli jotenkin hirmusta.Se kuitenkin rupes lähes heti vaikuttaan jonka ansiosta ponnistusvaihe oli lastenleikkiä kun en ees tuntenut että vauva syntyy.Ja tosiaan aikalailla heti tuon spinaalin alettua vaikuttaan kätilö sitten katto että kohdunsuu oli täysin auki ja saisin alkaa ponnistaan.Muutama ponnistus ja syntyi meidän ihana tyttösemme :heart:

Vauva arjesta oon nauttinut todella paljon,mutta ongelmia on ollut oman olon kanssa.Ensin sain joko spinaalipäänsäryn tai sitten se johtui väsymyksestä ja synnytyksestä tai mistä lie...mutta tosiaan kesti sellasen viikon jonka jälkeen loppui joksikin aikaa.Nyt on sitten ilmeisesti niskat niin jumissa yö imetyksistä että päänsäryt jatkuu yhä.Alussa oli myös vielä kotia tullessammekin tosi kipeitä jälkisupistuksia joten helppoa ei oo ollut tän kivuliaan olon kans.Sitten ollaan vielä sairasteltu koko perhe vuorollaan:| Vauva onneksi ei! No pääkivuttomina päivinä oon vaan nauttinut.Nauttinut maailman ihanimmista lapsistani ja kivuttomuudesta=) Vaikka synnytys tuntu tosi kivuliaalle niin jotenkin tosi iso haikeus siitä että tuo oli mun viimenen synnytys,raskaus ja tämä vastasyntynyt tulee olemaan tän perheen viimenen vastasyntynyt.Haikeeta on mutta nyt vaan niin nautin tästä pikku kippurasta joka tuhisee unissaan parhaillaan sylissäni:heart:

ONNITTELUT kaikille muillekkin vauvan saaneille:heart: ja paljon voimia loppumetreille vauvaa vielä odottaville:hug: ..ja sanompahan vaan..sitäkin aikaa tulee vielä ikävä kun odottaa malttamattomana vauvan syntymää:LOL:Itellekkin niin käynyt jo viisi kertaa.

Onko meille synnyttäneille tehty uutta ketjua johonkin vai jatketaanko jutustelua täällä ?

Rakkaudesta äiti ja lokakuun prinsessa :heart:
 
Luna voimia sinulle!! MInä taisin olla viimenen sillon kolme vuotta sitten joka elokuisista synnytti oman vauvansa(mun vauva tuli vasta syyskuun puolella)ja voi että olin sillon pahantuulinen.Pelotti myös vauvan koko ku tunsin että iso vauva tulossa ja yli nelikilonenpoikahan meille tulikin,MUTTA synnytys oli tosi helppo ja en rtikkejäkään ei tarvinnut yhtään vaikka muissa synnytyksissä niitä on jouduttu laittaan.Isoin vauva ei siis välttämättä oo vaikein synnyttää.Nyt eism tuli yksi tikki vaikka tyttö paino vaan 3480g
Mutta tsremppiä kovasti! Pian sää saat sen pikkusen syliisi ja toivotaan ettet kerkee mennä yliaikakontrolliin niinku en kerinny minäkään kolme vuotta sitten=)
 
Onnea Tertsi ja Rakkaudesta äiti!!

Lunalle minäkin sanoisin ettei se yli nelikiloinen välttämättä ole sen kummempi kuin pienemmätkään. Esikoisesta jouduttiin tekemään eppari ettei repeäisi pahemmin ja tikattiin, vaikka painoi 3800 g. Nyt pelkäsin myös isokokoista vauvaa ja pelko toteutui, mutta reippaasti punnersin virhetarjonnassa olleen 4300 grammaisen enkä revennyt lainkaan. :) Eli avoimin mielin synnytykseen, hyvin se menee kun luotat että henkilökunta osaa asiansa ja vauva kyllä saadaan turvallisesti ulos. :)

Jatkokeskusteluista vielä, minäkin mieluummin pysyttelisin kaksplussan palstalla vaikka uudessa ketjussa, mutta jos muut valitsevat fb-ryhmän niin tyydyn siihen. :)
 
Viimeksi muokattu:

Yhteistyössä