*Lokakuun `09 Mahapyöriäiset Lokakuussa* *72 nyyttinsä saanutta ja 23 vielä kasvattaa masuaan!* (Vauvautuneet laittakaa tietonne yv:nä!!!)

Onnea leijona :flower: :flower:

Meillä mies myös työttömänä laman takia, mutta kumpaakaan ei masenna tämä asia.
Mies nauttii, kun saa olla pojan ja nyt tämän tytön arjessa paljon mukana ja onpa hän innostunut menemään takaisin koulunpenkillekkin vaihtaakseen alaa...eli aina ei tämäkään asia ole pahasta =)
Rahallisesti tullaan hyvin toimeen, vaikka ei tietenkään ole varaa pröystäillä, tosin, eipä me koskaan pröystäilty ollakkaan

Meilläkin mies oli alkuun sitä mieltä, että nämä kaksi riittää...siis silloin kun tulin raskaaksi...mutta koska raskaus aika oli niin helppo tälläkertaa ja synnytyskin jälleen ihan loistava, ei ole vastaväitteitä siitä haaveilemastani kolmannesta (ja siis tiedän ettei se kolmeen taida kyllä jäädä itseni tuntien ) tullutkaan, mutta ajankohta on auki...

Vielä en ole näyttänyt edes vihreää valoa petipuuhille, mutta vain sen takia, että himppusen tiputtaa vielä ja minä en koe oloa mukavaksi, jos tiedän että voi tulla sotkua.
Toisin kuin esikoisesta, niin ei ole mies edes hankkinut kumiukkoja laatikkoonkaan, joten joten...tuo tietää tasan yhtä asiaa...miestä ei taida aikataulut vauvan hankinnasta kiinnostaa enään tämän toisen jälkeen

Meillä on huomenna neuvola...jännää nähdä miten on painoa tullut tässä 2vk aikana. Itse omalla vaa'alla katsoin tytön painavan n.4kg jo...pullea nassu hänellä onkin

Mutta kaikille loppumetriläisille iso :hug:
Toivotaan, että ensiviikko olisi erittäin vauvarikas =)

paapelo+poju+Tyty-I 3vk 6pv

 

Sunnuntaita kaikille!
Täällä pyörii arki oikein mukavasti Neiti täytti tänään 3vkoa, niin se aika vaan kuluu

ONNEA minunkin puolesta kaikki nyyttinsä saaneet :heart: enää ei pysy perässä.. kohta on kaikilla vaavit kainalossa! Ei enää toisillakaan kauaa ole

Meillä on mennyt niin päin että mies höpöttää jo kolmannen hankkimisesta mutta itse en ole ihan vielä siihen valmis.. Tosin meni tämän toisenkin "tekemiseen" meni aikaa reilu pari vuotta mutta en kuitenkaan halua ottaa riskiä että kolmas tärppäisikin heti!

Petipuuhia päätettiin kokeilla tasan 2viikkoa synnytyksestä(epparista ja tuhansista tikeistä huolimatta) ja kyllähän se joten kuten onnistuikin vaikka alkuun pelottikin hurjasti mutta mies oli varovainen ja lopulta sujui ihan ok. Että eiköhän tämä tästä
Mitenkäs muuten te muut olette toipuneet synnytyksestä?

Nyt täytyy mennä laittamaan esikoiselle ruokaa :wave:

Palaillaan..

heinähattu & neiti 3vko :heart:

 

Onnea leijona80 :flower:

heinähattu, oliks sulla jo vuoto loppunut, kun peittoa heilutitte? Mä olisin jo niin valmis testaamaan, mut en tiedä arvaako, kun viel vähän vuotaa...

Ei toi mun maito vaan riitä... Sara imee tunnin, ja silti päälle viel tuttelia 40-50milliä Mä oon varmaan ihan hirvee ihminen, mut olisin jo ihan valmis lopettaa koko imettämisen. Ärsyttää ihan älyttömästi, kun en pysty kokonaan itse ruokkimaan mun lasta :ashamed: Katsotaan nyt... Pelkästä ajatuksesta tulee huono omatunto.

Tänään olisi eka kylpy päivä meillä... Vähän jännittää, kuinka onnistuu... :snotty:

Missah ja Sara

 

Missah No täytyy tunnustaa ettei ollut eikä ole vieläkään vuoto loppunut :ashamed:
Mutta mulla se on jo todella vähäistä ollut pitkän aikaa ja kumiukkelit kehiin vaan

Äläkä stressaa liikaa imetyksen kanssa :hug: ei se tee susta hirveetä ihmistä jos oma jaksaminen alkaa olla kortilla imetyksen suhteen ja tuntuu ettei se onnistu..itse lopetin imetyksen esikoisen aikana 3kk jälkeen kun tuntu että maidon tulo hiipui.. koin aikamoisia omantunnon tuskia siitä mutta jos lapsi on tyytyväinen siihen maitoon mitä saa ja kasvaa paremmin korvikkeella niin olkoon niin. Mutta zemppiä ja kärsivällisyyttä imetykseen :hug:

 

täällä kanssa ilmoittelen että tyttö syntyi 20.10 klo 1.37 painoa 3630g 51cm pitkä. kolmen käynnistys yrityksen jälkeen neljännellä kerralla puhkaistiin kalvot niin vihdoin saatiin tyttö syntymään! ja eilen kotiuduttiin sairaalasta.että tästä se "vauva" arki alkaa pikkuhiljaa.

Onnea kaikille muillekkin nyytin jo saaneille ja odottajille vielä hermoja loppumetreille.

solmu& neityli 5pv

 

Tervetuloa uusille viime näin metreillä vielä mukaan :wave:
Ilmotelkaa mitä tietoja haluatte tuonne etusivun listaan...
Parilta muultaki sieltä puuttuu tietoja...

leijonalle ja solmulle onnittelut syntyneistä pienokaisista... :flower:

Synnytyksestä toipuminen...
Mä oon eilen ja tänään pystyny alkaa taas istumaan.
Liian kauan jos istuu niin kostautuu myöhemmin :kieh:
Kiloja on lähteny nyt -11kg

*Talvicci ja Ukkeli 1vko1pvä* :heart:

 

Onnea solmu :flower: !!!

 

Onnittelut leijona80lle pikku prinssistä ja solmulle prinsessasta :flower: :flower:

Huomenna on taas aktimus-kirmailu päivä. Eli aamulla on klo 11 neuvola ja sit pitää mennä hakemaan se mun uus ajokortti viimeinkin, minkä jälkeen suuntaankin pankkiin tilaamaan uudet pankkikortit. Sit kaiken tän lisäksi tarvii tietty kaupassa käydä, niin eiköhän tuolla juoksemisella taas jo muutaman supparin luulisi saavan aikaiseksi. Niin ja pakkohan mun on raahata toi ukko mukaani, vaikkei sitä oikein nappaiskaan, sillä se ei suostu päästään mua enää kotoo yksin neuvolaa kauemmas, minne on n. 20min kävely matka meikäläisen lyllertämisellä.


pinkkimieli ja pallopää 39+2

ENÄÄ 5 PÄIVÄÄ LASKETTUUN AIKAAN

 

TYTTÖ TULI :heart:

Meille syntyi ihana tyttö keskiviikkona 21.10 klo 4.45 (rv 42+2). Pituutta 53cm, painoa peräti 4460g ja pipo 36cm. Aivan ihastuttava ja helppo tapaus :heart: Isi ja äiti ovat ihan lääpällään tuohon tuhisevaan tytteliin.

Tässä vähän synnytyskertomusta:
Menin tiistai aamuna 20.10, klo 8.30 Naistenklinikalle käynnistykseen, raskausviikkoja tuolloin 42+1. Aamu alkoi lääkärintarkastuksella jossa lääkäri totesi, että olen sen verran auki (2cm), että voin siirtyä suoraan synnytyssaliin kalvojen puhkaisua varten. Soitin sitten heti miehelleni, että käännyppäs takaisin, mennäänkin suoraan saliin

Synnytyssalissa tuli toinen synnytyslääkäri käymään ja hän totesi, että parempi kuitenki aloittaa cytotekilla, koska kanavaa oli vielä jäljellä 2cm ja olin ensisynnyttäjä. Sain lääkettä kohdunsuulle ja makoilin käyrissä tunnin verran. Sinä aikana alkoi tulemaan voimakkaita kivuttomia supistuksia. Kun pääsin käyristä pois, lähdettiin miehen kanssa vähän vauhdittamaan synnytystä kävelemällä edestakaisin NKL:n ensimmäisen ja kuudennen kerroksen välillä Kun tultiin takaisin, oli edistystä tapahtunut jo sen verran, että saatiin kalvot puhkaistua. Samalla laittoivat oksitosiinitipan. Siitä alkoikin kivuliaat supistukset tulla heti (klo 16.00).

Supistukset muuttuivat todella kivuliaiksi yllättävän nopeasti ja klo 17 pyysin epiduraalin. Samalla tietenkin oksitosiinitippaa lisättiin. Kivut lähtivät, mutta ikävä paineen tunne jäi peräaukon tietämille. Siinä sitten odoteltiin. Edistystä tapahtui onneksi koko ajan, mutta kivut myös yltyivät. Kun vuorokausi oli vaihtunut ja kello oli noin 2 yöllä, olin saanut jo 4 annosta epiduraalipuudutetta ja olin auennut 10cm. Vauva oli vielä tuolloin korkealla, joten alettiin ponnistelemaan "pikkuhiljaa" samalla kun lisäilivät oksitosiinia. Vauva ei kuitenkaan laskeutunut paljoakaan, joten kätilö kutsui lääkärin paikalle. Tässä vaiheessa olo oli jo todella kivulias epiduraalista huolimatta.

Lääkäri oli sitä mieltä, että annetaan vielä viimeinen 5. annos epiduraalia ja odotellaan tunti. Oksitosiinitippaa tietenkin lisättiin taas! Tällä kertaa en saanut ollenkaan helpotusta puudutteesta ja kiemurtelin tuskissani vuoteella ja anelin sektioon pääsyä. Lopulta kätilö oli samaa meltä kanssani ja kutsui lääkärin paikalle. Sektiopäätös tehtiin heti, koska vauvan syke oli noussut ja pyöri siinä 180 paikkeilla. Tässä vaiheessa olin ollut auki 10cm jo kaksi tuntia.

Minut kärrättiin kiireelliseen sektioon ja klo 4.45 vauva oli ulkona. Parkaisu tuli heti kun vauva saatiin ulos ja hän oli heti ensihetkistä pontevana. Hänet tuotiin hetkeksi minun katseltavaksi, jonka jälkeen isi lähti vauvan kanssa takaisin synnytysosastolle ja minut kursittiin kasaan.

Sektio oli mielestäni erittäin epämiellyttävä kokemus ja toipuminen karmaisevan kivuliasta. Toisaalta olin kyllä niin rikki supistuskivuista, joten sektio oli siinä mielessä ihana ja helpottava päätös!

Mitään traumoja ei synnytyksestä onneksi jäänyt ja tänään kotiuduttiin positiivisin mielin :heart: Tänään on jo suhteellisen hyvä olo ja liikkuminen on onnistunut kohtalaisen hyvin. Haava ja vatsa on kyllä todella kipeä, mutta olen onnellinen kun pääsee vihdoin omaan sänkyyn =) Tästä se toipuminen taas helpottuu! Mutta tyttö on kyllä ehdottomasti kaiken tämän väärti!!!

Tämä tällä kertaa, nyt täytyy mennä lepäämään.

Onnittelut muille vauvautuneille :flower:
Ja tsemppiä vielä odottaville!

Toivo ja tytteli 5vrk :heart:

 

Onnea kaikille vauvaantuneille!

Pitkästä aikaa pääsen taas kirjoittelemaan. Oli se sairaalassa olo kyllä tosi ikävää...keskiviikkona kuitenkin päästiin vihdoin kotiin aloittamaan uudestaan arkea. Tytöllä on vielä huomenna viimeiset antibiootit. Onneksi, sillä niistä tulee aivan kamalat mahavaivat. Tiedän sen siitä, että olen samalla antibioottikuurilla kuin tyttö, ja maha on täysin sekaisin. Kaikki tulee saman tien ruuan jälkeen vetenä alas. Tyttö voi nyt hyvin, viikko sairaalaoloissa teki hänelle hyvää.

Peppi30: Meillä siis myös tyttö sai viikon verran antibioottia suoraan suoneen. Oli rankan näköistä kun päästä törrötti kanyyleja ja joka paikka oli pistoksilla ja piuhoja lähti yhdessä vaiheessa jopa 5! Olin aluksi hysteerinen, mies ei päässyt ollenkaan sairaalaan kun oli kipeä ja teki töitä. Itkin aluksi yksikseni joka päivä sairaalassa, hormonit tietty vielä ihan sekaisin synnytyksen jälkeen, ja tietty oli ihan älyttömän huolissani. Bakteeri saatiin kuitenkin kiinni, anginaa aiheuttava streptokokki, ja sen jälkeen aika meni nopeasti. Multa saanu tartunnan, mulla on oireeton angina. Ja vaikka mitenkään en voinu asiaa tietää, niin kauhea syyllisyydentunto :ashamed:

Onpa hassua, Paapelon tyty on huomenna jo kuukauden Aika menee supernopeaan! Meidän tyttö täytti eilen 2 viikkoa Huomenna päästään ekan kerran neuvolaan, jee! Kyllä tyttö on nyt jo varmasti yli 3 kiloa. Koko ajan olisi tissillä Yöt on kylläkin tosi rauhallisia. Silti oon superväsynyt...

Onko jollain muulla sellaista tilannetta, että mies ei osallistu lähes ollenkaan vauvanhoitoon? Meillä mies pelkää tosi paljon, että ei osaa käsitellä, ja välillä kun pyydän, että vaihdatko vaipan, tai puetko tuon ja tuon, niin hän sanoo että tee sinä kun osaat paremmin. Tietysti osaan paremmin, olen ollut tytön kanssa 2 viikkoa ilman isää! Mutta koitan kannustaa, että kyllä hänkin oppii kun vaan opettelee. Hän sanoo että kun vauva on isompi niin hän ei pelkää että se menee rikki. Minä taas pelkään, että jos hän ei alusta asti ole mukana, niin en saa häntä millään mukaan myöhemmin... Muutenkin en uskalla edes suihkuun mennä, jos vauva on hereillä, kun tiedän, että jos vauva rupeaa itkemään niin mies ei osaa tehdä yhtään mitään. Eilenkin kun tulin suohkusta vauva itki ja mies köllötti sängyssä ja vauva oli täsmälleen samassa asennossa kuin mihin olin hänet laittanut. Olin laittanut tytön isänsä mahan päälle että on edes lähellä tätä. Jotenkin tuntuu kurjalta kun vauvan isä ei ota syliin eikä halaa tai mitään... Ehkä hän tosiaan vaan pelkää. Ja kaipaa aikaa tottua tilanteeseen...Mutta tosiaan, tämän takia olen vauvassa kiinni ihan tasan 24/7 enkä edes saa olla rauhassa vessassa. Tällä hetkellä se on tosi ikävää, kun tuon antibioottikuurin takia joudun olemaan vessassa koko ajan...Eilen mies vielä kehtasi sanoa että viitsitkö siivota tuon ja tuon ja miksi et tiskaa ja blaa blaa.Menee hermot. Hän ei taida huomata, että ei ole vaan aikaa. Itse hän tekee jotain omia juttujaan koko päivän eikä reagoi mitenkään jos vauva itkee ja itse olen vaikka vessassa.Sairaalassa oli siis melkeimpä helpompaa olla kuin kotona...

Maidon tulosta oon itsekin miettinyt, että vaikka alussa maitoa tuli ihan älyttömästi, niin nyt en tiedä enää että saaako tyttö riittätävästi. Mistä tiedän,onko rinnassa vielä maitoa? Kun alotan imetyksen, maitoa tulee suihkuten, mutta jossain välissä se lopahtaa.

Nyt en enää jaksa yhdellä kädellä kirjoitella, tyttö siis sylissä, ei oikein viihtynyt kopassaan

hemari ja tytteli 2vk 1vrk

 

Onnea Toivo82 :flower: Ja voimia toipumiseen! Ikävää jos sektiosta toipuminen tuntuu vaikealta

Synnärillä tosiaan sanottiin että jälkivuoto ei ole este seksille mutta kumia kannattaa käyttää jotta ei tule tulehduksia. Meillä oli eka kerta tasan viikko mun sektiosta ja ihan kivasti meni
Tosin helpossa asennossa kuten loppuraskaudessa. Mulla oli vielä vähän jälkivuotoa, nyt se onkin jo loppunut kokonaan. Mies on jotenkin ihan innoissaan, ihan eri kuin raskauden loppupuolella, kivaa

Ja mä oon tosiaan musta toipunut sektiosta, jos en täysin niin 90% ainakin Hirveän hienosti on mennyt, ihan yli odotusten. Varmaan osaksi syynä on se, että kyseessä on nimeomaan suunniteltu sektio eli takana ei ole alatiesynnytysyritystä ja olin henkisesti varautunut nimenomaan sektiosta toipumiseen. Ja saanut fysioterapeutilta ohjeet jne. Mä oon ollut aika lailla kivuton ekan päivän jälkeen.

Mäkin pähkäilen maidon riittämistä :/ Kyllä sitä sieltä ihan hyvin tulee mutta toisaalta tyttö syö suht isoja määriä myös korviketta. Vaikea päätellä miten paljon menee mitäkin ja paljonko tyttö päivässä syö. Harmittaa aina kun on imettänyt pitkän aikaa ja silti uppoaa iso määrä tuttelia heti perään. Katsotaan nyt mitä tästä tulee... Mä en täysimetyksestä stressaa mutta täytyy tuolta silti jotain tulla jotta imetystä kannattaa jatkaa.

Paulah sekä tyttö 1vk 5vrk

 

Onnea Toivo82 :flower: !!!

 

Onnea taas kaikille vauvan saaneille :flower: :heart:

Tsemppiä hankalan alun tai ruokkimispulmien kanssa painiville :hug: ja tietysti muille vielä masua kasvattaville :hug:

Ihanaa lukea teidän kuulumisia ja kokemuksia, vaikka ei aina niin ruusuisesti meniskään... se on sitä normaalia vauvaperheen elämää mihin kohta saa itsekin tottua, iloineen ja pelkoineen. Vähän jännityksellä odotan, miten miehen isänvaistot heräävät, hän ei ole koskaan pitänyt vauvaa sylissä ja alkuun oli vissiin ajatellut, ettei esim. vaihda vaippaa ollenkaan... nyt kun on ollut puhetta asiasta, niin kuulemma valmisvaipan voi laittaa, muttei puutu kestoihin =) Saa sitten nähdä miten lähtee työnjako sujumaan.

Jee, täällä on bongattu limatulppaa aamusta lähtien, verisen liman ja muutamien kireiden suppareiden kera . Ehkä tästä sitten ensi viikon aikana jo pääsisi laitokselle . Huomenna olis neuvola ja varmaankin rokotus, tosin vieläkään en tiedä otanko sen vai en :/

Piki ja pikkuinen 40+1

 

Terveisiä vauvanhakureissulta! =)
Meille syntyi poika torstaina. Strategiset mitat ovat: paino 3860g ja pituus 52cm. Paksu musta tukka ja todella hyvä ruokahalu. Hänellä onkin jo lempiminenä tämään johdosta herra Hamu. Suu aina hamuamassa rintaa :heart:

Myöhemmin lisää, moi!

 

Onnea solmu ja Toivo!

Maidon riittävyyden kanssa kamppaileville yhdeksi vinkiksi että juokaa paljon. Mä juon ihan ylettömiä määriä vettä/mehua. Kerralla menee helposti puoli litraa ja juon myös yöllä joka syötöllä (eli meillä n. 2h välein) vähintään yhden ison lasillisen (3dl). Ja ykkösolut on hyvä maidon nostattaja ainakin mulla. Pullo päivässä pitää tissit täynnä
Eikö se maidontuotanto pikkuhiljaa vähene, jos paljon antaa korviketta, kun vauvan ei tarvitse tilata maitoa lisää tiheällä imemisellä?

Jaahas, neiti vetelee nyt sitten näköjään ainakin 3 tunnin iltaunet. Voi kun kiva. Kohta kyllä herätän sen, että pääsen itse unille. Ei viitti käydä nukkumaan, jos herääkin jo vartin päästä. Miksei näitä pätkiä oo yöllä?!?! Nyt sit tietty valvotaan taas yöllä pari tuntia jossain välissä. Nice.

 

Onnea Hope!

 

tosta miehen osallistumisesta... meilläkin ukko on vastasyntyneen kanssa aivan tumpelo, jäykkä kanki... se pitääkin lasta ihan luonnottomasti sylissään... mutta se menee ohi, onneks =) vauva jäntevöityy kuitenkin aika pian! mä luulen et se on jonkin moista pelkoa, ei suostu vaippaa vaihtaa jne... mut kyl se vaipan vaihtaa vanhemmalta lapselta, ja peput pesee.. nyt kyllä oon ajatellu, ku kerran kotonaki sit koko ajan on, et pistän sen ne vaipat vaihtaa sitten tälle vaaville... luulis ny et ois jo luottamuksen itseensä saanu, noiden kahden aikasemman kanssa!

eipä tunnu mun tilassani hirveesti muutoksia tulevan, normi kivut, ei uusia... mitään vuotoja ei tuu, ja mistään en suppareita saa... se on kaikkien lasten kohalla ollu kyl sama juttu. ekasta ei ollu koskaan harjotus suppareita, limatulppa irtos sinä päivänä ku lähin synnyttää..
tokasta sain kerran pari supistusta ku laitoin kukkapenkkiä, mutta seuraavat tuli sit vasta synnytyspäivänä, ja limatulppa kans..
tästä tuli nyt eilen pari supparia, ku olin ton haravan varres, mut muuten ei mitään... no mutta kohta se nyt kuitenkin jo tulee, on se vaan odottavan aika pitkä... =)

paapeloa lainatakseni: vauvarikasta ensiviikkoa kaikille!

nallemakarooni tytöt ja toukka 39+4

 

Heippa mammat.
Tulihan sitten tämäkin nähtyä - limatulppa meinaan Aikaisemmin ei moista könttiä olekkaan ollut havaittavissa, mutta eilen kun pojan vein päikkäreille niin tuntui että jotain valahti nyt kyllä reisiä pitkin ja sitähän se sitten oli kun kävin vessassa tarkistamassa.

Supistuksia on epäsäännöllisen säännöllisesti, ihan kivuliaitakin mutta aina ne vaan tuntuu laantuvan sitten kuitenkin. Laskettuaika lähestyy ja voi huokaista kun tietää, että enää maksimissaan 3 viikkoa joutuu kärvistelemään - sitten on vauva ulkona tavalla tai toisella.
Tunnen pinkkimieltä kohtaa sympatiaa, koska itse kärsin aivan samoista ongelmista.. nivuset yms ihan hellänä ja nukkumisesta ei tule yhtään mitään.. itkua saa vääntää kun kääntää kylkeä sängyssä ja pitää oikein nousta seisomaan ensiksi ja siitä sit rojahtaa toiselle kyljelle.

Lisäksi kärsin jatkuvasta hikoilusta, kokoajan pää märkänä vaikka muiden mielestä lämpötila on aivan sopiva Siis ihan hirveetä koittaa noiden kipujen kanssa nukkua ja siihen päälle vielä olla ihan kuumissaan.

Masua ei tule yhtään ikävä, kyllä tää ~40 viikkoa raskaana on ihan riittävästi

chilitin ja poju 39+2

 

Toivo82lle onnittelut prinsessasta ja Hope2009lle prinssistä :flower: :flower:

chilitin tuo hikoilu on täälläkin tuttua.
Itse en sentään joudu sängystä nousemaan vaihtaakseni asentoa, tai no miten sen nyt katsoo. Käännän kylkeä aina vessareissun yhteydessä mikä on melko tarkkaan aina 2 tunnin välein. Ja ai että kun muuten jumittaakin lonkat aina vuoron perään millä kyljellä on maannut sen 2 tuntia :kieh:

pinkkimieli ja pallopää 39+2

 

:wave: Jaaha, lähtö tulikin jo. Heräsin kun vedet oli menny ja kuulemma pitäis jatkaa unia sairaalassa... vielä ei siis supistele. Palaillaan muutaman päivän päästä.

Piki ja pikkuinen 40+2

 

Onnea piki80 vauvan hakuun :flower: :heart:

Täällä heräilty ja nyt aamutoimia ja sitten likka eskariin.. Ihana 3 kilsan aamulenkki tuolla kosteassa ilmassa siis tiedossa, ottaa päähän jo valmiiksi :ashamed:

 

Onnea taas kaikille vauvaantuneille ja piki80 onnea matkaan :flower: :wave:

Synnytyksestä toipuminen:

Minähän se painelin 3h synnytyksestä pikakävelyreissulle kättärin pihalle soittamaan äidilleni syntyneestä tytöstä Ajattelin kauhuissani, että jos tässä joutuukin olemaan sairaalassa 2-3pv niin tulen hulluksi
Eli ei ole oikeastaan tälläkertaa ollut toipumista kun on heti ollut kunnossa.

Isä ja vauva kysymykseen:

Esikostahan mies oli muutamia viikkoja todella hakusessa ja aina kun pyysin jotain tekemään, niin ei halunnut/osannut...ainoa oli sylissä pitäminen.
Sitten kyllä keskusteltiin hyvin intensiivisesti ja sanoin, että minun on saatava jakaa hoitovastuuta tai palan loppuun.
Aloitettiin sitten sillätavalla, että aloin käydä kaupassa (poika oli jo tuolloin pullolla ) ja sitten lenkeillä, eli poissaoloaika kasvoi ja mies hoiti poikaa...eipä tuossa mennyt kuin viikon verran ja mies oli kuin vanhatekijä
Nyt tämän tytön kanssa onkin ollut ihan toisenlaista...tekee asioita ihan oma-aloitteisesti =)

Maidosta:

Eli tosiaan kannattaa juoda...myös B-vitamini nostaa maitoa enemmän rintoihin ja jos en väärin muista, niin neuvolasta voisi olla mahdollista saada lääke joka auttaa ylläpitämään maidon tuloa tms.
Mutta jos asia tosiaan menee ihan mahdottomaksi ja itselle hankalaksi, niin pullolle vain, voithan pumpata sen maidon joka tulee ja sitten lisäksi vielä korviketta tai sitten ihan vain korviketta.
Hienoja lapsosia on korvikkeella tullut, meidän poika mukaan luettuna...oli ekan kerran oikeasti kipeänä vasta 1v, sitä ennen oli ollut vain niitä oireita mitä rokotuksista tulee =)
Joten huoli pois (tiedän helppo sanoa, mutta pääasia että te kummatkin voitte hyvin ) :hug:

Tunnin päästä on neuvola ja tuo tyttö vaan nukkuu...pitää mennä kohta toinen herättämään, että ehdin kylvettää ja syöttää nopeasti...onneksi neuvolaan ei ole matkaa kuin n.300m, joten matka taittuu ripeästi =)
Tulen sitten kertomaan kuulumiset :wave:

paapelo+poju+Tyty-I 4vk (28pv tulee se 1kk täyteen )

 

Huomenta ja Onnea vauvautuneille!!!!

Rela-tipoista oli joku tuolla moooonta sivua sitten puhellut. Että aiheutti pahemman huudon kun antoi. Meillä oli ihan sama juttu. Eka päivänä huuti enemmän, sitten se alkoi hiljalleen laantumaan ja nyt on 4 päivää annettu, eikä ole enää kuin pientä kitinää jäljellä

Toipuminen vissiin myös aiheena, itse en ollut kipeä oikein ollenkaan. Vatsa lihakset juili pari päivää, mutta muuten olo oli aivan mahtava.
Peittoja voisi heilutella vaikka heti, mutta minulla on niin suuri pelko uudesta raskaudesta, että olen pakottanut itteni ja miehen odottamaan siihen jälkitarkastukseen, että saan pillerit. Kumiukkohin kun en oikein uskalla luottaa.

Pikkumies senkun kasvaa. Just varailin 1kk neuvolaa ensi viikolle. Kauhian nopeaan menee tämä aika. Toisaalta onneksi, toisaalta harmi, että se vauva-aika on niin lyhyt.

Kellään muuten havaittavissa [/b]unen vastustamista? Tää herra on selkeesti nukahtamis pisteessä, silmät lupsaa kiinni ihan väkisin, mutta ei anna periksi. Väkisin vääntää silmiä auki, ja sitten saa raivarin, kun ei jaksa olla hereillä :xmas: Tutti kelpaa noin minuutiksi, ja taas tappelu unta vastaan. Uni tulee sitten kun saa tissiä pitää tuttina.. Raivostuttavaa ja niin hellyyttävää samaan aikaan :heart: Onneks sentään öisin nukahtaa takaisin syötyään, että ei samaa ruljanssia ole ihan koko ajan.

Jaha, kitinä kuuluu, aamu siis tullut herrallekin.

Marsupilami & pikku-ukko 3vko

 

Onnea piki etukäteen!

Marsupilami meillä on välillä havaittavissa samanlaista unen vastustamista. Mutta jos otan tuohon masun päälle köllöttelemään tutti suussa niin ei yleensä voi vastustaa ja silmät menee väkisin kiinni Siinä sitten pitää pitää tovi tai muuten herää kun laskee pois.

Miten teillä muilla on nuo neuvolakäynnit kun meillä oli se kotikäynti ja sen jälkeen 2vkon ja 3vkon neuvola ja nyt seuraavana on 2kk lääkäri. Kun täällä moni on menossa 1kk neuvolaan. Meillä ei sellaista ole.. Mun mielestä esikoisella oli paljon enemmän käyntejä.

MB ja tyttö tän viikon lopussa 1kk

 

pikille tervemenoa vauvan hakuun