Lokakuiset 2025 🍁

Eessi, toivotaan, että sunkin kohdalla aika menee nopeasti ja on se nt-ultra Ehkä ihan hyvä, että et osaa niitä tuloksia tulkita, ja siis en mäkään kyllä osannut Mulla kans maha tosi turvonnut, että näyttää kyllä, että ois paljon pidemmällä.

Mä mietin, että hankintoja alkais tekemään sitten rakenneultran jälkeen. Vieläkin kuitenkin epävarma olo, että uskaltais vielä ostella kauheesti.

-aa

 

Täälläkin nyt käyty labrassa, alkaa siis odotus ja jännitys. Luojan kiitos en ymmärrä noista arvoista mitään, en edes teidän kirjoitusten perusteella

NT-ultra on 9.4. Kovasti odottelen, että saatais veikkaus sukupuolesta Sukupuolella ei ole mulle mitään väliä, mutta olis ihana päästä ostelemaan tyttö tai poikajuttuja. Nyt oon ostellut pikkuvauvan vaatteita valkoisena ja beigenä, mut jatkuvasti käyn kirppiksillä ja selaan toria fiilistellen vauvajuttuja

Pelko keskenmenosta on aika pitkälti poistunut ja uskallan (oon päättänyt uskaltaa) fiilistellä tulevaa. Mieli on hyvä, mut kova väsymys vaivaa ajoittain ja vähän liikunnan tuomaa liitoskipuiluakin on. Se harmittaa, mut toivottavasti tilanne vähän tasaantuu.

Masukuvia olis kiva nähdä, koska tuntuu et oma maha on ihan kauhean iso jo ja kuitenkin vasta esikoinen tuloillaan!

Mä teen nt-ultraan jälkeen meille ryhmän niin helpompi jakaa kuvia

 

Hopeanopea, toi ryhmä olis kiva!

-aa

 

Mä teen nt-ultraan jälkeen meille ryhmän niin helpompi jakaa kuvia

Tää ryhmä ois kiva

 

Mä luulen et aletaan vasta rakenne ultra jälkeen tekee hankintoja mut en usko et niitä ihan hirveesti tulee ku on jo esikoisen jäljeltä valmiina!

Tikkunekku mun silmään noi sun luvut näyttää hyviltä toki ultra ja niskaturvotus sit antaa ne tulokset! Ja harmi ku Hopeanopea ei vieläkään näy

 

Kävin tänään työpaikalla ja kurkkasin samalla joko mun labrat olis tullu niin analysoitavana oli vielä, toki mähän vasta maanantaina kävin. Hus tutkimusohjekirjassa luki et tulosten valmistumiseen menee 1-2 viikkoa ja tekotiheys ma-pe. Joten syystä tai toisesta voi mennä jopa 2viikkoa että tulos valmiina.

-Heidihuu

 

Voi että miten alkaa nt-ultrat lähestyä kaikilla, ihanaa! Mulla kestää vielä ikuisuus sinne, onneksi sain sen kuitenki maanantaina neuvolassa aikastettua
Mä en kans noista luvuista mitään ymmärrä edes selitettynä, mutta paniikin saan aikaiseksi kyllä niitä katsomalla

Meillä on myös tosiaan esikoisen jäljiltä kaikki säästetty joten uskon että suurimpia hankintoja ei tarvitse tehdä

 

Apua piti oikein katsoa. Alle 3 viikkoa mullakin enää nt-ultraan 🥹
Mun äidille olis tarkoituksena paljastaa nyt viikonloppuna, koska on vaan niin inhottavaa huijata menoissa kun äiti kuitenkin on esikoisen kanssa päivät kun ollaan töissä..
Laitetaan esikoiselle paita missä lukee "isosisko" ja katotaan kuka alkaa puhua ekana

 

Kävin tänään työpaikalla ja kurkkasin samalla joko mun labrat olis tullu niin analysoitavana oli vielä, toki mähän vasta maanantaina kävin. Hus tutkimusohjekirjassa luki et tulosten valmistumiseen menee 1-2 viikkoa ja tekotiheys ma-pe. Joten syystä tai toisesta voi mennä jopa 2viikkoa että tulos valmiina.

-Heidihuu

Juu, ei tullut tänäänkään vielä. No kai niiden pakko olla nt ultraan mennessä valmiit

 

Apua piti oikein katsoa. Alle 3 viikkoa mullakin enää nt-ultraan 🥹
Mun äidille olis tarkoituksena paljastaa nyt viikonloppuna, koska on vaan niin inhottavaa huijata menoissa kun äiti kuitenkin on esikoisen kanssa päivät kun ollaan töissä..
Laitetaan esikoiselle paita missä lukee "isosisko" ja katotaan kuka alkaa puhua ekana

Me kans paljastetaan vähän samalla tavalla. Mulla nt ultra 8.4 ja esikoisen synttäreitä vietetään 26.4 niin sillo laitetaan tolle kuopukselle sellanen body mihin silitän isoveli 2025 kuvan mä ihmettelen et mun äiti ei oo vieläkään tajunnu mitään. Mun täytyy äitiä vähän huijata et se saa tulla kattoo kuopusta sillo 8. Päivä et pääsen sinne ultraan kun sinnehän ei lapsia voi mukaan ottaa

-Heidihuu

 

Mulla tasan 2vko nt ultraan 🫣 jännittää kyllä vähän

 

Voi ei. Tässä parin päivän sisään on varmaa alkanu taas joku hormoni sekoittaa päätä, on taas niin keskenmenon pelko… Sama oli viime raskaudessa että toka kolmannes on tosi hankala henkisesti. Nyt siis vasta 12+jotain. Vaikka kuinka tiedät et pieni todennäköisyys jne, mutta kun on jo ehtinyt käydä ultrassa, kertoa asiasta jne. Viime raskaudes oli alussa jatkuvasti emätintulehduksia ja pelkäsin et pääsis jotenki oireettomana etenee ja menis vaikka vedet tokalla kolmanneksella. Nyt tässäkin raskaudessa on ollut yks tulehdus, ei onneks tota jatkuvaa kierrettä.

Viimeks helpotti vasta sit kun se ois ollut synnytys ja mahdollisuudet selvitä päivä päivältä paremmat. Onko muilla ollu tämmöstä?! Viimeks toi nt ultra rauhoitti vain hetkeksi, liekkö sama homma nyt jos kaikki sielä on ok… Tulee pitkät kymmenen viikkoa. Asia unohtuu jos touhuun jotakin, mutta käy silti mielessä kun saattaa tulla vatsakipua jne jos oikeen kävelee ja rasittaa itteään. Ei sillä että paljoo ois jaksanut liikuntaa tässä pahoinvoinnissa. Mut heti kun oon yksin, kuten nyt, niin ajatukset pääsee laukkaamaan. Millä tästä pääsee eroon ja en kestä jos tää kestää taas sinne asti et vauvaa voitas yrittää hoitaa!

-Tikkunekku

 

Tuo on hankala asia, Tikkunekku. Mä itse olen sellainen huolipylly, että kun saan jonkun huolen mieleeni, niin sitä on vaikea saada pois. Viime eli neljännessä raskaudessa yhtäkkiä ekan kolmanneksen lopussa aloin vuotaa kuin hanasta verta ja olin varma keskenmenosta. Ultrassa kuitenkin kaikki oli hyvin, mutta verta oli jäänyt kohtuun hieman. Sieltä se sitten valui joinakin öinä pois aiheittaen myös aikamoisen pelon, vaikka sen tiesi, mikä se oli. Tuo verenvuoto-juttu jätti kuitenkin ison pelon, ja tajusin, miten joka hetki voi tapahtua jotain. Sitten koitin ajatella, että no mä en voi sille mitään, että en pysty vaikuttamaan juurikaan siihen, mitä siellä kohdussa tapahtuu. Toisinaan pelko valtasi, mutta ehkä tuo suhtautuminen, että se on minun kontrollini ulottumattomissa, auttoi jonkun verran. Toki myös rukoilin ja pyysin rukoustukea.

En keksi oikein muuta, mikä auttaisi. Synnärin pelkopolilla käyntikin voi auttaa. Toisen raskauden aikana kävin juttelemassa synnytykseen liittyvistä peloista, ja se auttoi kyllä, että mainitse neuvolassa, jos kovin pelko häiritsee.

- Aleksandra

 

Mä en oo oikein koskaan osannut pelätä mitään raskauksien suhteen. Tähän tietenkin vaikuttaa se, että taustalla on onnekkaasti kaksi hyvin sujunutta raskautta ja synnytystä. Mutta en ole kaivannut mitään dopplereita tms., sillä jos sikiö kuolee, niin sille ei voi oikein mitään. Tietty loppuraskaudesta tai elinkelpoisilla viikoilla voi jo tehdä jotain jos tulee joku ongelma istukan kanssa tms. Pelkopoli ja/tai neuvola on varmasti hyvä paikka käydä huolia läpi.

-Vuokko84

 

Mä luulen, että se on luonnollista tiedostaa, mikä kaikki voi mennä pieleen ja sit toivoa, että omalle kohdalle ei tätä satu.. Mutta mulla pelko ei hallitse liikaa mieltä. Se just kun ei voi vaikuttaa niin turha liikaa murehtia.. Ennen ultria pelottaa enemmän. Nyt esim. kun kohta saa tietää, miltä näyttää vai näyttääkö miltään.

 

Täällä murehtija Esikoisen raskaudessa ei ollut hetkeä etten olisi pelännyt pahinta. Se et vauva alko liikkumaan helpotti vähän mut sit stressasin et liikkuuko tarpeeksi, miksei ole hetkeen liikkunyt ym. Pelkäsin ihan viimeiseen saakka et jotain tapahtuu ja kun käynnistys siirtyi viikolla itkin vaan.. pelkäsin että synnytyksessä tapahtuu jotain ym. Lopulta tehtiinkin sektio kun ei edennyt synnytys. Sit alko vastasyntyneen stressaus..

Ja nyt toista odottaessa... Ihan pari kertaa olen miettinyt mut ainakaan vielä ei yhtään samallaista oloa kun esikoisen kanssa. Toki mietin onko sekään hyvä kun ei ns. Varaudu pahimpaan joka sekuntti toki esikoista odotettiin 7 vuotta ja tämä raskaus alkoi ekasta yrityksestä..väitän että sillä on eroa

Toivottavasti helpottaa Tikkunekku jossain vaiheessa pelko

 

Voi ei. Tässä parin päivän sisään on varmaa alkanu taas joku hormoni sekoittaa päätä, on taas niin keskenmenon pelko… Sama oli viime raskaudessa että toka kolmannes on tosi hankala henkisesti. Nyt siis vasta 12+jotain. Vaikka kuinka tiedät et pieni todennäköisyys jne, mutta kun on jo ehtinyt käydä ultrassa, kertoa asiasta jne. Viime raskaudes oli alussa jatkuvasti emätintulehduksia ja pelkäsin et pääsis jotenki oireettomana etenee ja menis vaikka vedet tokalla kolmanneksella. Nyt tässäkin raskaudessa on ollut yks tulehdus, ei onneks tota jatkuvaa kierrettä.

Viimeks helpotti vasta sit kun se ois ollut synnytys ja mahdollisuudet selvitä päivä päivältä paremmat. Onko muilla ollu tämmöstä?! Viimeks toi nt ultra rauhoitti vain hetkeksi, liekkö sama homma nyt jos kaikki sielä on ok… Tulee pitkät kymmenen viikkoa. Asia unohtuu jos touhuun jotakin, mutta käy silti mielessä kun saattaa tulla vatsakipua jne jos oikeen kävelee ja rasittaa itteään. Ei sillä että paljoo ois jaksanut liikuntaa tässä pahoinvoinnissa. Mut heti kun oon yksin, kuten nyt, niin ajatukset pääsee laukkaamaan. Millä tästä pääsee eroon ja en kestä jos tää kestää taas sinne asti et vauvaa voitas yrittää hoitaa!

-Tikkunekku

Ymmärrän tosi hyvin tän pelon. Mulla oli tossa edellisessä raskaudessa. Esikoisen kohdalla vaan jotenkin luotin et kaikki menee hyvin. Sit tuli niitä keskenmenoja paljon 5 yhteensä niin sitten pelkäsinkin aika pitkälle tuon kuopuksen kohdalla. Ainakin rv20 saakka. Kävin ite pelkopolilla sillo ja se auttoi. Siel tehtiin suunnitelma ja esim multa kiellettiin kuuntelemasta doblerilla joka päivä, tai eka sain kuunnella kerran päivässä jne. Koska mä kuuntelin niitä sykkeitä ihan jatkuvasti. Sit toki kun liikkeet tunsin niin se jäi paitsi jos tuli niitä et liikkeet ei tuntunut niin aina kuuntelin sykkeet. Tieto lisää tuskaa. Uskon et kaik se pelko johtu siitä et olin liikaa perillä mitä voi tapahtua ja mua huvitti kun synnytyksessäkin kätilön puolesta tulkitsin sykekäyrää ja supistuksia.

Tää raskaus on ollu helpompi. Tässäkin kuuntelen päivittäin sykkeitä mut ei oo maailmanloppu jos en muista, kerkeä tai löydä sykkeitä heti. Tosi raastavaa kyllä koska jotenkin sitä haluis ajatella et okei kohta on se maaginen 12 viikkoa täynnä mut kun ei se välttämättä tarkoita mitään, pelko ei lopu siihen edes kun lapsi syntyy, koko ajan tulee joku uusi asia mitä pelätä.

-Heidihuu

 

Mullakin oli tullut nyt tulokset. HCG musta ihan ok, 46,6, mutta S-pappa ihan tosi paljon matalampi kuin esikoisesta, "vain" 465,1 . Esikoisesta oli reippaasti päälle tuhat niin aika paljon pudotusta. Ei tuo ilmeisesti mikään umpi surkea ole, mutta ultra alkoi jännittää silti enemmän.. No sinne enää pari päivää. Pitäisi aloittaa se mini-asa, mutta aloitan vasta ultran jälkeen. Ferritiini oli paras, mitä ikinä tähän mennessä mitattu eli 47 .

 

Mullakin oli tullut nyt tulokset. HCG musta ihan ok, 46,6, mutta S-pappa ihan tosi paljon matalampi kuin esikoisesta, "vain" 465,1 . Esikoisesta oli reippaasti päälle tuhat niin aika paljon pudotusta. Ei tuo ilmeisesti mikään umpi surkea ole, mutta ultra alkoi jännittää silti enemmän.. No sinne enää pari päivää. Pitäisi aloittaa se mini-asa, mutta aloitan vasta ultran jälkeen. Ferritiini oli paras, mitä ikinä tähän mennessä mitattu eli 47 .

Mulla oli esikoisesta noin(en jaksa nyt tarkistaa tarkalleen) 62 HCG ja 260 PAPPA omaan silmään noi sun vaikuttaa tosi hyviltä

 

Tikkunekku täällä myös pelkoa!
Esikoisen aikaan tosiaan oli verenvuotoa +20 viikoille asti ja näyttää että tässäkin raskaudessa tulee vuotoa, reippaammin tulee kun on töissä ja niukasti onneksi kun kotona. Toivoin että tässä raskaudessa ei olisi tätä samaa ja pystyisin käymään töissä mutta täällä alkoi sairasloma viikko 2, kun viime viikolla ja viikonloppuna taas niukasti verta. Aamulla siis soittelin taas neuvolaan ja sieltä nyt taas lähete keskussairaalaan lääkärille nt ultran yhteyteen että mistä tää vois johtua..

 

Tikkunekku täällä myös pelkoa!
Esikoisen aikaan tosiaan oli verenvuotoa +20 viikoille asti ja näyttää että tässäkin raskaudessa tulee vuotoa, reippaammin tulee kun on töissä ja niukasti onneksi kun kotona. Toivoin että tässä raskaudessa ei olisi tätä samaa ja pystyisin käymään töissä mutta täällä alkoi sairasloma viikko 2, kun viime viikolla ja viikonloppuna taas niukasti verta. Aamulla siis soittelin taas neuvolaan ja sieltä nyt taas lähete keskussairaalaan lääkärille nt ultran yhteyteen että mistä tää vois johtua..

Onpa ikävää tuollainen vuoto . Onneksi kokemus edellisestä raskaudesta, että kaikki voi mennä hyvin vaikka vuotaa.

 

Epäilen, että tää pelko on tosiaan jtn yhdistelmää hormonihommia ja hirveetä stressiä. Töissä kiirettä, esikoisella juttuja mitä joutunu hoitaa ja stressaamaan plus omat terveysasiat… Pieni lapsi pienet murheet iso lapsi isot murheet vai miten sitä sanotaan. Voikohan neuvolasta siis saada jotain apua, terkka sano että pelkopolille lähtee lähete silloin viikolla 20 jotain kun annetaan raskaustodistus? Tiiän et ei voi mitään jos kesken menee ja on vähän varmastikin korostunutta huonoa tuuria ollut lähipiirissä…

Onko teillä muilla vihlaisuja vatsassa? Mulla tossa sektioarven kohdalla välillä on että vihlaisee monta kertaa suht tiheästi. Tuskin on supistusta tms kun ehtii just aatella että häh ja on jo ohi. Ajattelin neuvolaan soitella jos pitää jotkut tulehdusjutut käydä antamassa. Epäilen tuon liittyvän kohdun kasvuun ja/ tai sektioarpeen. Kaikki alkkarit hinkkaa tohon arpeen tai rullaantuu siihen ja tuun ihan hulluks. Korkeevyötäröiset mummopökät kävin ostamatta ja varmastikin oikee koko, mutta ahdisti kahta kauheemmin kun rullautui tohon navan päälle.

Sofiika, löytyikö sulla viimeks syy tohon vuoteluun? Varmasti tosi stressaavaa jos ei syytä oo löydetty

Hopeanopea, mun mielestä sun arvot oli ihan hyvät . Oliko nii et olit kans HUS, mihin meet ultraan? Mulla on to Bulevardilla.

-Tikkunekku

 

Ei löytynyt. Mun isä kuoli silloin kun aloin odottaa esikoista ja silloin lääkärit sanoi että se vaikuttaa, silloin tuli niin paljon herkemminkin. Mutta kun sama jatkuu tässäkin raskaudessa niin neuvolassa sanoi että on vaan muuten herkät paikat.. Kiva kyllä kun tutkivat mutta oon ihan varma että syytä ei löydy nytkään..

 

Epäilen, että tää pelko on tosiaan jtn yhdistelmää hormonihommia ja hirveetä stressiä. Töissä kiirettä, esikoisella juttuja mitä joutunu hoitaa ja stressaamaan plus omat terveysasiat… Pieni lapsi pienet murheet iso lapsi isot murheet vai miten sitä sanotaan. Voikohan neuvolasta siis saada jotain apua, terkka sano että pelkopolille lähtee lähete silloin viikolla 20 jotain kun annetaan raskaustodistus? Tiiän et ei voi mitään jos kesken menee ja on vähän varmastikin korostunutta huonoa tuuria ollut lähipiirissä…

Onko teillä muilla vihlaisuja vatsassa? Mulla tossa sektioarven kohdalla välillä on että vihlaisee monta kertaa suht tiheästi. Tuskin on supistusta tms kun ehtii just aatella että häh ja on jo ohi. Ajattelin neuvolaan soitella jos pitää jotkut tulehdusjutut käydä antamassa. Epäilen tuon liittyvän kohdun kasvuun ja/ tai sektioarpeen. Kaikki alkkarit hinkkaa tohon arpeen tai rullaantuu siihen ja tuun ihan hulluks. Korkeevyötäröiset mummopökät kävin ostamatta ja varmastikin oikee koko, mutta ahdisti kahta kauheemmin kun rullautui tohon navan päälle.

Sofiika, löytyikö sulla viimeks syy tohon vuoteluun? Varmasti tosi stressaavaa jos ei syytä oo löydetty

Hopeanopea, mun mielestä sun arvot oli ihan hyvät . Oliko nii et olit kans HUS, mihin meet ultraan? Mulla on to Bulevardilla.

-Tikkunekku

Joo, HUSilla ultra, mutta mennään Porvooseen . Esikoisen kanssa toivoin Bulevardia, mutta lähettivät Porvooseen. Siellä oli oikein kiva meininki. Esikoinen nukkui eikä millään meinannut kääntää niskaa näkyviin, mutta hyvin oli aikaa jumppailla parempaan asentoon. Porvoossa käytiin myös yhdessä imetysohjauksessa, joka oli vähän turhaa siinä mielessä, että imetys oli just lähdössä hyvin käyntiin joka tapauksessa (tiedättekö kun menette jostain ongelmasta terveydenhoitoon ja kun mitään ongelmaa ei ole niin tahtoo hävettää ), mutta hyvä siinä mielessä, että ohjaaja sanoi heti, että ei tartte öisin herättää kun paino nousee niin hyvin (oli huonot sokerit syntyessä raskausmyrkytyksen takia).

 

Ei löytynyt. Mun isä kuoli silloin kun aloin odottaa esikoista ja silloin lääkärit sanoi että se vaikuttaa, silloin tuli niin paljon herkemminkin. Mutta kun sama jatkuu tässäkin raskaudessa niin neuvolassa sanoi että on vaan muuten herkät paikat.. Kiva kyllä kun tutkivat mutta oon ihan varma että syytä ei löydy nytkään..

Eikö joillain myös katkeile pieniä verisuonia kohdussa kun kohtu kasvaa? Varmasti / toivottavasti harmitonta tälläkin kertaa, mutta ei tietenkään kivaa :/ .