Lohdutussanoja keskenmenon saaneelle

  • Viestiketjun aloittaja ystävä
  • Ensimmäinen viesti
ystävä
Laittakaa jotain niitä kauniita runoja tms jotka sopii keskenmenon saaneelle. Ystäväni sai viikonloppuna kesken ja on kovin suruissaan :,( Haluaisin lohduttaa häntä jotenkin ja muistin että täällä joskus on ollut runoja tms aiheesen liittyen.
 
Päivi
Ei sellaisia ole. Keskenmenon kokeneena allekirjoitan Tuitsun kirjoituksen. Ystävän läsnäolo, halaus ja kuunteleminen ovat ne parhaat "sanat".

Mutta ainakaan älä vetoa mihinkään "järkijuttuihin", kuten että tämä on luonnon tapa hoitaa asia pois päiväjärjestyksestä, tai että nyt tietää että voi tulla raskaaksi joten ei kun uutta yritystä peliin tms...

Keskenmenon kokenut tietää kaikki nuo faktat järjellään, mutta sydämellään tietää siltikin toisin. Sitä kuitenkin suree ja syyttää itseään aikansa, sydämellään kuvittelee, että jos jonkun asian olisi tehnyt toisin, näin ei olisi käynyt. Vasta kun keskenmenon on kokenut, tajuaa, miten varhain alkaa alitajunnassaan ajattelemaan sitä kohdussa köllötellyttä solumöykkyä jo vauvana...

Mene vain, ole läsnä, kuuntele jos ystäväsi haluaa puhua. Se on paljon.
 
sandoval harmaana
Kaikki menneet, murheelliset päivät,
itkut jotka itkemättä jäivät,
Suru, jota lievitä ei kukaan,
Kipu, joka aina tulee mukaan.
Tuska, joka yhä tulee kohti,
Murhe, joka epätoivoon johti,
Kyynel yksikään ei turhaan juokse.
Kaikki, kaikki kootaan Isän luokse.

Kerran vielä merkityksen saavat
kaikki itkut, kaikki lyödyt haavat.
Aika kutoo suurta salaisuutta,
kivun kautta Jumala luo uutta.
Mikään vaihe ei voi mennä hukkaan,
kyyneleetkin puhkeavat kukkaan.
Vaikkei silmä vielä nähdä saata,
tuskakin on toivon kasvumaata.

Kaikki pimeys on yllä päämme,
vaikka vielä varjon maahan jäämme,
yössä liekki lämpimänä loistaa.
Pelon murtaa, kaikki lukot poistaa.
Hiljaa lähtee sydämeltä taakka,
itkut itkeä saa loppuun saakka.
Sisään tulvii uusi kirkas vesi,
vihdoinkin on vapaa sydämesi.

kerran vielä...
 
samankokenut
Ei semmoisia sanoja tosissaan ole, jotkut runot yms. ovat aika korneja mielestäni siinä tilanteessa. Vain toinen keskenmenon kokenut voi ymmärtää toista jolle on käynnyt keskenmeno,mutta tietysti me ihmiset ollaan erilaisia ja koetaan asiat eri tavalla, ehkä ystävällesi sopii juuri jokin runo. Itsehän ystäväsi parhaiten tunnet :)
 
Sandoval harmaana
...mutta itse koin saavani parhaimman lohdun juuri runoista keskenmenon tultua. Jotenkin vain osasin ammentaa niistä lohdun ja samalla sain itkeä tuskaani pois. Itselleni se oli todella rankka kokemus, enkä toivo sitä kenellekään. Hirveältä tuntui, kun joku sanoi "sitä lasta ei ollut tarkoitettu teille". Tuli semmoinen tunne, että kenelle sitten ja mitä me oltiin tehty, ettei sitä tarkoitettu meille.
 
höh,kylläpäs on!!!mun profiilissa on on runo joka lohdutti mua kovasti kun sain keskenmenon!sitä ihannaa ja lohduttavaa runoa suosittelen.kyllä mua auttoi kun ystävät muistivat esim.tekstiviesteillä lähettämällä jonkun runon!!
 
Jotkut vain ikään kuin käväisevät
elämässämme antamassa meille jotakin,
tuovat lahjan tai opettavat meille jotakin tärkeää,
ja se on heidän tehtävänsä meidän elämässämme.
Hän opetti sinulle varmasti jotakin.

Ehkä hän opetti sinua rakastamaan,
antamaan ja välittämään.
Se oli hänen lahjansa sinulle.
Hän opetti sinulle paljon,
ja sitten hän lähti.

Ehkä hänen ei yksinkertaisesti tarvinnut viipyä pitempään.
Hän antoi sinulle lahjansa ja oli sitten vapaa jatkamaan matkaa,
mutta häneltä saamasi lahjan
sinä saat pitää ikuisesti. :'(
 
Alkuperäinen kirjoittaja tilly:
höh,kylläpäs on!!!mun profiilissa on on runo joka lohdutti mua kovasti kun sain keskenmenon!sitä ihannaa ja lohduttavaa runoa suosittelen.kyllä mua auttoi kun ystävät muistivat esim.tekstiviesteillä lähettämällä jonkun runon!!
Meitä kun on moneen junaan. Mua ei henk.koht. lohduta runot yms. Siihen auttaa vain aika.
 

Yhteistyössä