Listataan parhaimmat ja ikävimmät asiat vanhemmuudessa

Minä aloitan:
+ On ihana ottaa pikkuruisesta lämpöisestä kädestä kiinni ja sulkea se kouran sisään
+ Ihanaa halata ja nuuhkia oman lapsen tuoksuja sieraimet täyteen
+ Aamulla vasta herännyt, unenpöpperöinen lapsi :heart:

- Huoli raskausaikana, meneekö kaikki hyvin. Olen myös menettänyt yhden pikkuiseni raskausaikana ja se oli aivan kamalaa, en ole toipunut vieläkään kunnolla
- Huoli kun lapsi sairastaa
- Kiireisenä päivänä, kun pitää tehdä miljoona asiaa, vieressä joku/jotkut hokee kovaan ääneen "äitiäitiäitiäiti!"
- Pyykkirumba, aaaargh! VIhaan pyykkejä
- Ikävää huomata, että lapsi ei osaa jotain asiaa, tai sen oppimiseen menee hirveän kauan (meillä yksi lapsista ei oppinut ajamaan ilman appareita oikein millään ja samainen lapsi käveli vasta vähän alta 2-vuotiaana, asiat siis toisiinsa liittyviä)

Oho, noita ikäviä asioita tulee listaan aika määrä, mutta enimmäkseen äitinä olo on ihanaa! :O

 

+ vauvan naureskelu
+ totaalinen kiintymyksen tunne
+ kehityksen seuraaminen, onnistumisista iloitseminen
+ se miltä vauva tuntuu sylissä
+ perheen yhteinäisyyden tunne= meidän vauva
+ että omilla tekemisillään on suurempi merkitys, koska se miten minä toimin määrittää pitkälle lapseni elämää

-turhautuminen, ärtymys
- itku joka jatkuu ja jatkuu ja jatkuu
- rahat on aina loppu
- koska ei ole ns turvaverkkoa paikkakunnalla olen aina kiinni lapsessa joka joskus aiheuttaa ärtymyksen tuplaantumista koska mies paljon töissä
- huoli lapsesta (syntyi erittäin pienenä keksosena rv 25)
- väsymys

 

Koitampa jotain rustata
+ Miten äidin rakkaus voi ollakkin niin suurta? Ihan yllätti itsenikin.
+ Nähdä kuinka oma murunen kehittyy päivä päivältä enemmän
+ Ne höpöttelyhetket ja naurun tirskahdukset
+ Kun poika tulee ja rutistaa oikeen kunnolla
+ Yleensäkkin se arki perheen kesken vaikka välillä onkin vähän hankalaa

- Pyykkirumpa
- Meidän hurjapää pojan telomiset, jotka sää äidin sydämen pomppaamaan!
- Valmiiksi jo suren sitä kun poika pitää viedä hoitoon ja minun lähteä töihin haluaisin niin olla pojan kanssa kotona, mutta kun ei rahat riitä siihen.
- Olen sivusta huomannut, kuinka raakaa muiden äitien arvostelu voi olla.

Muuta ei nyt tule mieleen.

 

+ lapset, heidän kasvunsa seuraaminen
+ yhteinen aika
+ se kun lapset aamulla kömpii silmät sikkurassa kainaloon ja sanoo, "mä niin rakastan sua äiti"
+ arki, monine kiemuroineen =)

- väsy
- väsymyksestä johtuva hermostuminen
- se ikuinen huoli kun lapset kasvaa, että mitä jos heille jotain tapahtuu esim. koulumatkalla.
- oman ajan puute
- känkkäränkkäpäivät

 

+ Kun lapsi oppii jotain uutta ja näyttää onnistumisen riemun.
+ Kun isompi lapsi hoitaa vauvaa ja juttelee hänelle ihania <3
+ Kun isompi lapsi tulee aamulla herättämään ja sanoo "minä akastan äiti sinua"
+ Kun nuuskii lasten tuoksua, tulee lämmin olo sisältä päin ja toivon etten ikinä unohda sitä tuoksua.
+ Kun vauva hymyilee ja kikattelee.
+ Kun molemmat lapset on sylissä ja ei ole kiire minnekkään, voi vaan pitää pikkuisia hyvänä ja hassutella.
+ Kun lapsi syö tekemääni ruokaa ja sanoo "tämä on tosi hymää äiti". Siitä tulee iloinen mieli.

- Kiireisinä päivinä tuntuu ettei lapset saa tarpeeksi aikaa.
- Esikoiselle tulee joskus huudettua, kun hän tekee tyhmyyksiä sadannen kieltokerran jälkeenkin. Miksi en toiminut toisin?
- Pyykkiä kertyy ihan liikaa! Vauva puklaa omat ja äidin vaatteet monta kertaa päivässä ja esikoinenkin sotkee omiaan aika taidokkaasti.
- Aamusta iltaan jatkuva narina, marina ja kiukuttelu saa pinnan katkeamaan jossakin välissä.
-Enää tämä ei ole ajankohtainen, mutta esikoinen nukkui todella huonosti 2,5v asti! Siinä oli miehen ja minunkin parisuhde koetuksella jatkuvasta valvomisesta. Vauvan hampaita odotellessa...