M
miukuliina
Vieras
Synnärillä oli ruokana broilerin rintafilee. Oli vaan niin saakelin sitkeä, ettei siitä saanut minkäänlaista palaa irti, vaikka kuinka veitsellä sahasi. Tokaisin sitten miehelleni, että jos tää kana olis edes kylmä, niin ainakin tietäisi, ettei se oo enää elossa, kun on niin sitkee.
Aikani siinä valittelin, että kohta se oikeesti luiskahtaa lautaselta ja on jossain lattialla, niin mies sitten päätti auttaa ja yritti veistää siitä mulle palasia. Eihän siitä muuta tullut, kuin suuret naurut ja kana vaan oli yhtenä kappaleena.
Päätin luovuttaa ja antaa kanaparan olla ja siirryin salaattikippoon. Se oli kuivaa kiinankaalia ja jotain (en tiedä mitä oli, mutta pahaa) raparperiviipaleen näköisiä paloja. Kun sekään ei sitten maistunut, niin kysäisin, että onks tämä nyt sit jotain rehua, millä pitäis tota kanaa ruokkia.
Sen jälkeen vasta naurettiinkin. Ei meinannut naurusta tulla loppua. Mitäköhän mahtoi naapuripetin täti ajatella. Sillä oli oma kana vielä lautasella odottamassa, kun oli vauvan imetys kesken...
Aikani siinä valittelin, että kohta se oikeesti luiskahtaa lautaselta ja on jossain lattialla, niin mies sitten päätti auttaa ja yritti veistää siitä mulle palasia. Eihän siitä muuta tullut, kuin suuret naurut ja kana vaan oli yhtenä kappaleena.
Päätin luovuttaa ja antaa kanaparan olla ja siirryin salaattikippoon. Se oli kuivaa kiinankaalia ja jotain (en tiedä mitä oli, mutta pahaa) raparperiviipaleen näköisiä paloja. Kun sekään ei sitten maistunut, niin kysäisin, että onks tämä nyt sit jotain rehua, millä pitäis tota kanaa ruokkia.
Sen jälkeen vasta naurettiinkin. Ei meinannut naurusta tulla loppua. Mitäköhän mahtoi naapuripetin täti ajatella. Sillä oli oma kana vielä lautasella odottamassa, kun oli vauvan imetys kesken...
