V
vierailija
Vieras
13.6.2023
Amnesty moittii Suomea: Kohtasimme valtavasti ihmisiä, joilla oli hätä, pääsevätkö he sairaina hoitoon
demokraatti.fi
Amnesty moittii raportissaan suomalaista terveydenhuollon järjestelmää sen eriarvoisuudesta.
Demokraatti/STT
Järjestön mukaan Suomi ei turvaa oikeutta terveyteen yhdenvertaisesti ja täten rikkoo ihmisoikeusvelvoitteitaan. Raportista selviää, että Suomi on saanut kansainvälisiltä ihmisoikeussopimusten valvontaelimiltä suosituksia terveydenhuollon puutteista.
Amnestyn taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien asiantuntijan Mariko Saton mukaan raporttia tehdessä huomattiin, ettei suomalaiseen terveydenhuoltojärjestelmään luoteta.
– Kohtasimme valtavasti ihmisiä ympäri Suomen, joilla oli todellinen hätä siitä, pääsevätkö he sairaina tarvittavaan hoitoon, kertoo Sato.
Raportin mukaan työterveyshuollon piirissä olevat ja muut yksityisiä terveyspalveluja käyttävät pääsevät hoitoon nopeammin kuin esimerkiksi pienituloiset ja työttömät.
Mariko Saton mukaan järjestelmän eriarvoisuudesta pitäisi päästä eroon.
– Tämä on pitkäaikaisen kehityksen tulos, joka on johtanut niin vakavaan terveydenhuollon eriarvoistumiseen, että ihmisoikeusjärjestön täytyy kiinnittää tähän huomiota.
Raportissaan Amnesty muun muassa suosittaa, että hallitus ja eduskunta vahvistaisivat perusterveydenhuoltoa ja turvaisivat sen kattavuuden ja kohtuuhintaisuuden.
Viime vuosien aikana Suomi on saanut kansainvälisiltä ihmisoikeussopimusten valvojilta suosituksia terveydenhuoltojärjestelmän kehittämiseksi.
Vuonna 2021 YK:n alainen taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien sopimusta valvova TSS-komitea huomautti Suomea siitä, että tietyillä ihmisryhmillä oli muita vaikeampaa saada tarvitsemaansa hoitoa.
Myös YK:n alainen Lapsen oikeuksien komitea antoi hiljattain Suomelle suosituksen turvata lasten pääsyn terveyspalveluihin tehokkaammin"
On vaarana että terveyspalveluiden lisäksi pian myös perusturva on vaarassa romuttua talousoikeistolaisen Orpon porvarihallituksen kurjistamistoimilla.
TSS-SOPIMUS
www.ykliitto.fi
Taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien sopimus (TSS-sopimus) tarkentaa ihmisoikeuksien julistuksessa mainittuja taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia.
Oikeuksien täysimääräinen toteutuminen edellyttää sopimuksessa tunnustettujen oikeuksien toteuttamista ja yhteiskunnan taholta aktiviisia toimenpiteitä niiden toimeenpanemiseksi.
Taloudellisia ja sivistyksellisiä oikeuksia ovat muun muassa:
Sopimus tuli kansainvälisesti voimaan vuonna 1966. Sopimuksen valinnainen pöytäkirja valitusmenettelystä astui voimaan vuonna 2008. Valinnainen pöytäkirja mahdollistaa yksilövalitusten tekemisen taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitealle, jos henkilö tai henkilöryhmä katsoo sopimusvaltion loukanneen heidän yleissopimuksella tunnustettuja oikeuksiaan.
Suomen osalta sopimus tuli voimaan vuonna 1976 ja sopimuksen valinnainen pöytäkirja vuonna 2014.
Suomea koskevat sopimuksen määräaikaisraportit, hallituksen vastaukset sekä Suomea koskevat päätelmät ja suositukset löytyvät ulkoasiainministeriön sivuilta.
Amnesty moittii Suomea: Kohtasimme valtavasti ihmisiä, joilla oli hätä, pääsevätkö he sairaina hoitoon
Amnesty moittii Suomea: Kohtasimme valtavasti ihmisiä, joilla oli hätä, pääsevätkö he sairaina hoitoon
Amnesty moittii raportissaan suomalaista terveydenhuollon järjestelmää sen eriarvoisuudesta. Järjestön mukaan Suomi ei turvaa oikeutta terveyteen yhdenvertaisesti ja täten rikkoo ihmisoikeusvelvoitteitaan. Raportista selviää, että Suomi on saanut kansainvälisiltä ihmisoikeussopimusten...
demokraatti.fi
Demokraatti/STT
Järjestön mukaan Suomi ei turvaa oikeutta terveyteen yhdenvertaisesti ja täten rikkoo ihmisoikeusvelvoitteitaan. Raportista selviää, että Suomi on saanut kansainvälisiltä ihmisoikeussopimusten valvontaelimiltä suosituksia terveydenhuollon puutteista.
Amnestyn taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien asiantuntijan Mariko Saton mukaan raporttia tehdessä huomattiin, ettei suomalaiseen terveydenhuoltojärjestelmään luoteta.
– Kohtasimme valtavasti ihmisiä ympäri Suomen, joilla oli todellinen hätä siitä, pääsevätkö he sairaina tarvittavaan hoitoon, kertoo Sato.
Raportin mukaan työterveyshuollon piirissä olevat ja muut yksityisiä terveyspalveluja käyttävät pääsevät hoitoon nopeammin kuin esimerkiksi pienituloiset ja työttömät.
Mariko Saton mukaan järjestelmän eriarvoisuudesta pitäisi päästä eroon.
– Tämä on pitkäaikaisen kehityksen tulos, joka on johtanut niin vakavaan terveydenhuollon eriarvoistumiseen, että ihmisoikeusjärjestön täytyy kiinnittää tähän huomiota.
Raportissaan Amnesty muun muassa suosittaa, että hallitus ja eduskunta vahvistaisivat perusterveydenhuoltoa ja turvaisivat sen kattavuuden ja kohtuuhintaisuuden.
Viime vuosien aikana Suomi on saanut kansainvälisiltä ihmisoikeussopimusten valvojilta suosituksia terveydenhuoltojärjestelmän kehittämiseksi.
Vuonna 2021 YK:n alainen taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien sopimusta valvova TSS-komitea huomautti Suomea siitä, että tietyillä ihmisryhmillä oli muita vaikeampaa saada tarvitsemaansa hoitoa.
Myös YK:n alainen Lapsen oikeuksien komitea antoi hiljattain Suomelle suosituksen turvata lasten pääsyn terveyspalveluihin tehokkaammin"
On vaarana että terveyspalveluiden lisäksi pian myös perusturva on vaarassa romuttua talousoikeistolaisen Orpon porvarihallituksen kurjistamistoimilla.
TSS-SOPIMUS
TSS-sopimus | Suomen YK-liitto
Oikeuksien täysimääräinen toteutuminen edellyttää sopimuksessa tunnustettujen oikeuksien toteuttamista ja yhteiskunnan taholta aktiviisia toimenpiteitä niiden toimeenpanemiseksi.
Taloudellisia ja sivistyksellisiä oikeuksia ovat muun muassa:
- oikeus sosiaaliturvaan ja riittävään elintasoon
- oikeus koulutukseen
- oikeus terveyteen ja hyvinvointiin
- oikeus riittävään ravinnonsaantiin, vaatetukseen ja asumisen tasoon
- oikeus työhön ja asianmukaisiin työoloihin
- oikeus osallistua yhteiskunnan sivistyselämään.
Sopimus tuli kansainvälisesti voimaan vuonna 1966. Sopimuksen valinnainen pöytäkirja valitusmenettelystä astui voimaan vuonna 2008. Valinnainen pöytäkirja mahdollistaa yksilövalitusten tekemisen taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitealle, jos henkilö tai henkilöryhmä katsoo sopimusvaltion loukanneen heidän yleissopimuksella tunnustettuja oikeuksiaan.
Suomen osalta sopimus tuli voimaan vuonna 1976 ja sopimuksen valinnainen pöytäkirja vuonna 2014.
Suomea koskevat sopimuksen määräaikaisraportit, hallituksen vastaukset sekä Suomea koskevat päätelmät ja suositukset löytyvät ulkoasiainministeriön sivuilta.
