Liika kyläily-mitä tekisin?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja häiritsee jo tosissaan
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

häiritsee jo tosissaan

Vieras
Yksi iäkäs sukulaispariskunta on alkanut ravaamaan meillä melkein ammatikseen. Nyt keväällä ja kesää kohti on tahti vain tiivistynyt. Kyseisen pariskunnan toinen osapuoli on pahasti dementoitunut, ja ymmärrettävästi tällä toisella terveellä osapuolella on hänen kanssaan varmasti raskasta. He tulevat melkein milloin vain ja aina onnistuvat herättämään esim. vauvan. Mitäs siitä jos välillä mutta kun monet kerrat viikossa. tykkään että he meillä käyvät mutta mulle riittäisi esim. kerta viikossa tai kahdessa, kuten muidenkin sukulaisten ja ystävien kanssa. Aina he tuovat esim. pullaa tai kahvipaketin, ja alkavat töihin oma-aloitteisesti jos meillä on vaikka haravointi tai halonhakkuu meneillään. Eivät siis missään nimessä mitenkään loisi. Mutta kun me tykättäis olla välillä ilmankin heitä...omalla perheellä. Mitään asiaakaan ei mulla enää heidän kans riitä puhuttavaksi, joten saatetaan sitte vaan istua monta tuntia sohvalla ja kattoa televisiota. Kiusallista.
Ollaan joskus pidetty vaan ovi lukossa ja ei avattu. Mut kun he tulee sitte myöhemmin. Ja nyt varsinkin kesällä on tietty ovet selällään kun muksut menee eestaas ja itekkin ollaan enempi pihalla. Kerran keskeyttivät meidän sekstailun ja annoin heidän senkin ymmärtää mut ei menny jakeluun. Muutaman kerran kun ovat tulleet pihaan olen saman tien todennut että me lähetään kauppaan ja suunnilleen siis heittänyt nämä pihalle mut ei tajuta viestiä. Mitään en voi ääneen sanoa että suunnitellaan tekevämme, esim. lämmitetään sauna tai "oiskohan huomenna grillauskeli", nämä ilmestyy taatusti tuona ajankohtana tupaan saunakamppeet tai grillilihat kainalossa.

Siis miten mä toimisin? Älkää neuvoko puhumaan, kyse ikäihmisistä ja varmasti loukkaantuvat vaikka miten sievästi sanoisin. Ja loukata en missään nimessä halua. Onko teillä vastaavasta kokemuksia, kuinka toimitte/toimisitte? Kiitos jos jaksoitte lukea ja vastata, meidän perheellä alkaa tosissaan mennä jo hermot.

Minkälainen ihmismieli on jos suunnilleen asuu toisen huushollissa ilman että asiasta mitään ollaan sovittu?
 
Asuuko ne lähellä teitä? Eikö niillä tosiaankaan oo mitään muuta paikkaa mihin mennä kylään? Jos kyselisit vaikka et "mitäköhän Joukolle ja Sirpalle" (siis joillekin muille heidän tutuillen) kuuluu, oletteko käyneet heillä pitkään aikaan?
Tai järjestäisit "lastenpäiviä" joihin ei oo muut tervetulleita, kun lapset ja niiden vanhemmat. Tai kutsuisit muita ihmisiä teille kylään (kyllä mä ainakin poikkeen vaan pikaisesti, jos meen johonkin kylään ohikulkumatkalla ja siellä on selvästi kutsuttuja vieraita).
 
Lisään vielä että kaikki yhteiskunnan apu on tälle omaishoitajalle tarjottu, mut hän ei ota sitä vastaan.
Aina sanoo meille vaan että kun heidän aika ei kulu kotona kerrostalossa sohvassa istuen. Mutta onko se nyt sitten meidän homma toimia seuraneitinä, vaikka sukua ollaankin? Mieskin jo hermostui ja sanoi ettei talon hommista tuu enää mitään kun nämä änkeää joka projektiin mukaan "avuksi" vaikka enemmän ovatkin haitaksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Finttu:
Asuuko ne lähellä teitä? Eikö niillä tosiaankaan oo mitään muuta paikkaa mihin mennä kylään? Jos kyselisit vaikka et "mitäköhän Joukolle ja Sirpalle" (siis joillekin muille heidän tutuillen) kuuluu, oletteko käyneet heillä pitkään aikaan?
Tai järjestäisit "lastenpäiviä" joihin ei oo muut tervetulleita, kun lapset ja niiden vanhemmat. Tai kutsuisit muita ihmisiä teille kylään (kyllä mä ainakin poikkeen vaan pikaisesti, jos meen johonkin kylään ohikulkumatkalla ja siellä on selvästi kutsuttuja vieraita).

Asuvat kolmen kilsan päässä :/ Ja ravaavat kyllä muillakin sukulaisilla päivät pitkät, mutta jotenkin erityisesti tykästyneet meihin. Ja kelllään muulla ei ole ok-taloa ja isoa pihamaata jossa on aina joku rojekti meneillään missä olla "avuksi."

Jos meillä on muita vieraita istuvat seassa kuin ei mitään. Näillä ei siis ole kertakaikkiaan mitään käsityskykyä vierailusta hyvän maun rajoissa. :(
 
Eivät varmaan ymmärrä että ovat häiriöksi.
sun pitää nätisti yrittää sanoa että tehdään tämä juttu vain perheen kesken.
Luultavasti luulevat olevansa vain avuksi.
 
Voi ei. Hankala tilanne :( Eikö vois kenellekään yhteiselle sukulaiselle tästä puhua niin että jos hän sitten vähän vihjaisisi tai jotain? Vai onko kaikilla sama ongelma.

Ite taidan olla sen verran ilkeäkielinen ihminen etten saisi purtua kieltäni noin pitkään - ja jälkeenpäin sitten kaduttaisi :/

Kai mä ainakin yrittäisin vain olla välittämättä heistä, eläisin kuten muutenkin vaikka he olisivatkin paikalla. Meillä ei ole telkkaria joten sitä ei tulisi yhdessä katsottua, mutta puuhailisin muuten mitä sattuu ja huvittaa enkä viettäisi aikaa heidän kanssaan. Ehkä he olisivat iloisia ihan vaan että näkisivät perheen hälinää ympärillään, tai jos eivät niin kai he sitten vähentäisivät vierailujaan.

Ehkä... :/
 
Sun tarvii joko sanoa suoraan, et nyt ei sovi tai sit alat järjestää kaiken maailman kissanristiäisiä ( kotikutsuja, saunailtoja, muksujen juhlia yms. ) etkä vaan ehdi niiden kanssa seukata. Tai otat itse jonkun tommosen homman (ryhdyt esittelijäksi tms.), että voit sanoa, et nyt teet töitä. Tai sit oot puhelimessa aina pitkään kun ne tulee.
 
1) Ovatko sun vai miehen sukua? Jos sun niin laita miehesi saamaan teatraalinen raivari, että kun pariskunta pyyhältää eteiseen niin toisesta huoneesta kuuluu huuto, että "joko ne saatana TAAS tuli tänne?!" ja oven paiskaus. Sitten vähän nolona valittelet eteisessä, että jospa nyt ei ole hyvä aika, että meillä tarvitaan nyt perheen omaa aikaa. Soitellaan jne. Jos ovat miehen sukulaisia niin vastaavasti sinä saat raivarin. On pieni hinta omasta rauhasta olla heidän silmissään vittumaisen ihmisen kanssa naimisissa.

2) Kun tulevat niin korostetusti aina sanot että "ai te TAAS" ja "pitkästä aikaa"

3) Riippuen lastesi koosta niin lahjo oma lapsesi tokaisemaan, että "ois kiva olla vaan äitin ja isin kanssa" tai "onks teidän pakko olla taas täällä".

4) Myös jonkun muun sukulaisen kysäisy "taasko te olitte siellä" voisi jeesata. Tai että joku muu sukulainen sanoisi, että teillä varmaan kaivattaisiin omaa aikaa.


Hiton vaikeita tuollaiset tilanteet. Koetahan jaksaa!
 
Anteeksi, vauva työllisti vähän aikaa :)
Kiitos kaikille vastanneille. Tuo voiskin olla idea että järkkään mutsin kysymään että TAASKO te kävitte siellä??? Jos siis vain mutsin pokka kestää. Ja on mulla yks täti jonka voisin pistää samalle asialle. Eipä ole tullu omaan mieleen =) Kiitos ideasta.

Sanomaan suoraan meistä ei ole :( Ollaan sit vissiin liian hellämielisiä. Mut en pysty, en.

Onko kellään vielä kokemuksia vastaavista tilanteista?
 

Yhteistyössä