Liian tärkeä, liian rakas <3 :'(

[surullinen]

Sinä lapseni - vielä syntymätön
myös syntymättä jäänet...
Oli tulosi onni arvaamaton
- ja nyt huudan ikävääni.

Vain hetkisen olit minun -
vain hetken keväisen.
Miksi ikuisuus kutsui Sinut,
taimen vasta itäneen?

Sillä eikö itselläni
olis lähtöön suurempi syy?
Olen nähnyt liikaa jo varhain
ja elämään väsynyt.

Tunsin Sinussa tarkoituksen
tunsin Sinussa elämän
siksi esitänkin kysymyksen:
onko onnea ensinkään?

Kun taimi sisältäin vietiin
meni samalla uskoni siin.
Ja sairaalan kapeaan petiin
minä murruin - ja itkin niin.

Kuulin kerran että niistä
jotka kohtuun kuolevat
tulee enkeleitä
ja niille siivet kasvavat.




3 viikkoa sitten, meidän pieni rakas kuoli kohtuun :'( Niin rakas, niin pieni, liian tärkeä pois annettavaksi. Voi mitä olisinkaan tehnyt jos olisin pienen saanut pitää. Oltiin ostettu kaukalo, vaunut ja muita tarvikkeita. Vaan ei niille ollut käyttöä. Usein löydän itseni pitämässä kättä vatsani päällä ja etsimässä potkuja - joita en enää tunne :'(

 

[punkmamma]

Otan osaa. Kyyneleet tuli silmiin kun luin viestisi.

 

[KuusÄm]

Otan osaa!

Saako tiedustella millä viikoilla olit?
:'(

 

[SweetZoeJane]

:hug:

 

[MargeSimpson]

Jaksmista... :hug:
Mutta mitä niitä tarvikkeita mietit...
Toisaalta, toki ne tuo mieleen sen mitä odotitte...

 

[ap]

Otan osaa!

Saako tiedustella millä viikoilla olit?
:'(

rv 34. Ei olisi ollut enää pitkä matka :'(

 

[koo]

jo kolmas vitun sadas kerta ku nään on rupisen tarinan täällä

 

[ap]

Jaksmista... :hug:
Mutta mitä niitä tarvikkeita mietit...
Toisaalta, toki ne tuo mieleen sen mitä odotitte...

kyllä ne vaan mielessä on, vaikka mitä tekisi. Tyhjä tila makuuhuoneessa, vauvan sängyn paikalla... :'(

 

[vieras]

Voi miten surullista, olen todella pahoillani puolestasi. Voimia!

 

[cella]

voi rakas... mulla tuli kunnon itku. olen niin pahoillani.

 

[ap]

jo kolmas vitun sadas kerta ku nään on rupisen tarinan täällä

ymmärrät varmaan, etten jaksa kettuilua. Joten ole hyvä ja poistu.

 

[KuusÄm]

Otan osaa!

Saako tiedustella millä viikoilla olit?
:'(

rv 34. Ei olisi ollut enää pitkä matka :'(

Onko syy selvillä?

Anteeksi että utelen, tuo olisi painajainen. Itse menetin vuosi sitten lapsen tai raskaus keskeytettiin sikiön vikojen vuoksi, nyt olen rv 29 ja painajainen on että menetän tämänkin.

 

[voi]

kovasti voimia! Tuo on varmasti kamalaa ja voin uskoa, että niitä potkuja jotenkin odottaa, vaikka tietääkin, ettei niitä tule. Jaksamista surussa!

 

[koo]

mee sitte johonkin psykiatrille märisemään

 

[minni]

Ei löydy sanoja..jaksuja..voimia..saman tyhjän sylin olen itse kokenut..vain klisee..aika auttaa. Suru on itkettävä..kipu huudettava pois.

 

[Glorinha]

Voi Ap! Olen todella pahoillani puolestasi! :'( :hug: Paljon voimia ja jaksamisia surun keskelle. :heart:

 

[HUOH!]

mee sitte johonkin psykiatrille märisemään

Painu niin kauas kun pippuri kasvaa. Kukaan ei jaksa sun märinääsi.

Ap:lle voimia ja :hug:

 

[mamizzo]

:hug: :hug: :hug:

 

[Glorinha]

mee sitte johonkin psykiatrille märisemään

Sä voisit oman pääs tutkituttaa. Siellä on aika iso vika!

Ap, jätä tällaiset kommentit omaan arvoonsa. =)

 

[MargeSimpson]

Jaksmista... :hug:
Mutta mitä niitä tarvikkeita mietit...
Toisaalta, toki ne tuo mieleen sen mitä odotitte...

kyllä ne vaan mielessä on, vaikka mitä tekisi. Tyhjä tila makuuhuoneessa, vauvan sängyn paikalla... :'(

Kuten sanoin, toki ne tuo mieleen vauvan...
Ja sitä jaksamista toivotan...!
Vähän samaa kokemusta itselläkin, joten voin sanoa että aika auttaa... Ja muut lapset...

 

[yksi]

Voimia ap!

 

[ap]

Otan osaa!

Saako tiedustella millä viikoilla olit?
:'(

rv 34. Ei olisi ollut enää pitkä matka :'(

Onko syy selvillä?

Anteeksi että utelen, tuo olisi painajainen. Itse menetin vuosi sitten lapsen tai raskaus keskeytettiin sikiön vikojen vuoksi, nyt olen rv 29 ja painajainen on että menetän tämänkin.

syynä oli kalvokiinnitteinen napanuora. Sen painuessa lyttyyn, lapsi ei enää saanut ravintoa, eikä happea.

 

[jas]

mee sitte johonkin psykiatrille märisemään

kauheeta kun olet sydämmetön mee oikeesti pois tästä ketjusta, jos ei ole muuta kun mollaamista... he on saaneet kestää jo ihan tarpeeksi!!

tollasta surua ei kuuluis kenenkään tuntea, itku tuli teen puolesta... voimia teille<3<3

 

[ap]

Jaksmista... :hug:
Mutta mitä niitä tarvikkeita mietit...
Toisaalta, toki ne tuo mieleen sen mitä odotitte...

kyllä ne vaan mielessä on, vaikka mitä tekisi. Tyhjä tila makuuhuoneessa, vauvan sängyn paikalla... :'(

Kuten sanoin, toki ne tuo mieleen vauvan...
Ja sitä jaksamista toivotan...!
Vähän samaa kokemusta itselläkin, joten voin sanoa että aika auttaa... Ja muut lapset...

kiitos! Meille tämä oli esikoinen :'(

 

[ap]

Kiitos teille kaikille! Itku tulee koko ajan. Ei sille vain voi mitään