liian riippuvainen äidistä(kö?)neuvoja...

vajaa kolme vuotias poikani on todella riippuvainen minusta..
En pääse menemään mihinkään ilman kauheaa huutoa,vessan oven taaksekkin jäädään huutamaan täyttä kurkkua.
Isi ei sais tehä mitän aina pitäis olla vaan äiti. Jos isi käy illalla peittelemässä pojan, nousee kauhee huuto ja kun periks ei anneta niin huuto saattaa jatkua 15-20minuuttia.
Jos menen päiväunille isin ollessa kotona nin poika tulee yleensä aina minun kainaloon ja saattaa maate vieressäni sen kaksikin tuntia jos nukun...
SOhvallakin aina kömpii kainaloon jos tuijotan maadessa telkkaria...
Viimisen 1,5vuotta poika on öisin hiippaillut viereen nukkumaan ja kun mun unen lahjoilla en edes herää siihen, jos herään niin kiikutan pojan suoraan oman huoneeseen ja sänkyyn...
Isäntä on paljon töissä ja vuorotyössä..Joten ollaan paljon lasten kanssa kolmistaan...

Onko tää jo liian riippuvaista? mikä neuvoksi,olis kiva jos isikin vois auttaa ilman tappelemati pojan hoidossa....

 

eikö muilla tosiaan oo tällästä "ongelmaa"??? :/

 

Meillä on melkein sama juttu, vaikka poika on vasta kaksi-vuotias. Tosin ei ihan noin pahana kuin teillä, meillä kyllä isi saa sentään jotain tehdä. Joku sanoi, että lapsilla on kuulemma jossain vaiheessa sellainen äiti-vaihe joka menee sitten ajan myötä ohi (joillakin voi kestää pidempään kuin toisilla). TOIVOTTAVASTI menee ohi! Itse olen lohduttautunut sillä ettei se enää 20 vuoden päästä noin tee Mutta on ihan hyvä välillä olla itse vaikka edes tunti poissa kotoa niin lapset "joutuu" olemaan isänkin kanssa yksikseen. Minä kun en voi olla kovin kauaa poissa kun imetän vielä nuorempaa lastamme(5kk), mutta saatan käydä esim. kaupassa tai vastaavaa johon menee alle tunti. Se on meillä jopa ehkä hieman auttanut..kannattaa kokeilla.

 

mulla on 2.5 vuotias tyttö ja hän on taas ihan isin tyttö.iltaisin ja öisin vaan isi kelpaa.jos olemme kahden niin sitten ei ongelmia.
meillä myös tyttö on vuoden verran nukkunut omassa huoneessa mutta ei kyllä pysy siellä ellei kanneta yöllä vähintään 2 kertaa takaisin.haluaa jatkuvasti isin viereen.
nyt ollaan ratkaistu homma niin että meillä on matkasänky makkarissa ja siinä saa nukkua jos haluaa omasta huoneesta pois.
tuntuu vaan ettei millään päästä tässä asiassa eteenpäin ja kakkonen syntyy tammikuussa joten ruuhkaa meidän makuuhuoneessa riittää....

 

joo meilläkin ollaan kyl isin kaveria kun äiti on poissa. ja sillonkin kun vähän lahjotaan, esim. pidäisin kädestä nyt kiinni niin isi vie sinut liukumaan..
Olaan koitettu silleen et isin kanssa poika on tehnyt enemmän kaikkee kivoja juttuja, jos se vähän auttais.. Mut joka ilta tapellaan siitä että jos vaikka isi vois auttaa nukkumaan laitoissa tai muissa.
Kyllä sen huomaa isännän itsetunnossakin jo kun ei kelpaa... :/
Kai se sit joskus helpottaa.. toivon mukaan ei enää 15 vuotiaana noin äidissä kiini ole

 

auttaiskohan jos lähtisit joskus illaksi pois että isä saisi laittaa lapsen nukkumaan niin lapsi huomaisi väistämättä ettei maailma siihen kaadukaan? meillä on täytynyt toteuttaa myös "isin pakko"hoitoa esikoisen kohdalla kun isi ei meinannu kelvata mihinkään, nyt jo parempi vaikka vieläkin äitin tyttö.

 

noh onhan tässä ollut näitä kertoja kun isi on ollut illan lasten kanssa kotona ja laittanut nukkumaan. Silloinhan tuo poika on kuin enkeli, kun muuten on vähän vilkas..
Menee kiltisti nukkumaan ja antaa isin tehdä kaikki.

Esim. nyt oli mummilassa yötä niin oli koko päivän kysynyt missä äiti on ja koska mennään kotiin. Oli yölläkin pari kertaa huutanut missä äiti on...
Aamulla alotti saman 8 aikaa jolloin alkoi mummi pikku hiljaa pakata tavaroita... =)
Kotona poika istus 2tuntia mun sylissä tai vieressä,eikä päästänyt mihinkään..