Liian pasiiviset isovanhemmat?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Henna"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

"Henna"

Vieras
Onko muilla kokemuksia aivan liian passiivisista isovanhemmista? Omat ja mieheni vanhemmat ovat olleet todella vastentahtoisia näkemään ja hoitamaan lapsenlapsiaan.

1-vuotias lapseni ei ole vielä kertaakaan ollut äidilläni hoidossa, vaikka äitini asuu vain 4 km päässä meistä. 3-vuotias on ollut elämänsä aikana mummollaan "jopa" viisi kertaa hoidossa. Tämä onnistuu niin harvoin, ja vain silloin kun äitini sitä itse ehdottaa, että pystyn laskemaan muistista joka ikisen kerran erikseen.

Mummo ei myöskään kyläile meillä. Syynä oli että asumme liian kaukana. Kun muutimme lähemmäs, jotta lapset näkisivät enemmän isovanhempiaan, ei tilanne muuttunut miksikään. Äitini on käynyt meillä vuoden aikana yhden kerran kylässä, muuten olemme vierailleet hänen luonaan.

Kun tarvitsisin hoitoapua, sitä ei koskaan järjesty. Äidilläni on aina muuta. Lukuun ottamatta 'pakkotilannetta' kun menin synnyttämään toista lasta eikä äitini kai kehdannut kieltäytyä kun etukäteen pyysin apua ja kerroin että muuta kautta esikoisen hoito ei taida järjestyä. Tällöinkin olimme mieheni kanssa sopineet että hän lähtee kotiin esikoisen kanssa, jos hoito mummon luona ei onnistukaan.

Lasten vaari "kunnostautui" hoitamaan lapsia heidän ollessaan 0- ja 2-vuotiaita, jolloin kerran viikossa pääsin hoitamaan omia asioita n. 1,5 tunnin ajaksi. Olin tästä todella otettu ja kiitollinen, ja kerroinkin sen hänelle. Tuolloin kävimme vaarilla kyläilemässäkin useammin. Puolen vuoden jälkeen vaikutti kuitenkin tulevan "kyllästyminen", ja nyt ei nähdä oikeastaan ollenkaan. Asia vain paheni pari kuukautta sitten kun isäni ilmoitti ettei hän "pysty" muutamaan viikkoon näkemään, on sen verran kiirettä. Mitään ei ole tämän jälkeen kuulunut siltä suunnalta. Itse soitin hänelle muutama viikko sitten, mutta hän ei halunnut nähdä.

Toinen mummo asuu kauempana eikä ehdi juuri kylään. Olemme käyneet sillä suunnalla kyläilemässä. Mummo on hoitanut lapsenlapsiaan täsmälleen kaksi kertaa, yhteensä n. 5 tuntia. Toinen vaari on sairaseläkkeellä eikä jaksa paljon kyläillä, pienten hoitamisesta nyt puhumattakaan.

Isovanhempien iästä tuon ei pitäisi olla kiinni. Pari heistä on alle kuusikymppisiä, pari hieman päälle. Myös välit ovat kunnossa. Tai no, niin kunnossa kuin tässä tilanteessa nyt voi olla. Kukaan ei ole loukkaantunut mistään, olen tätäkin kysynyt heiltä. Itseäni tietysti loukkaa koko tilanne.

Olen niin turhautunut ja vihainen varsinkin vanhemmilleni, että jopa puhelimessa puhuminen sujuu nykyään nihkeästi. Pelkään että tätä menoa välit katkeavat kokonaan. Olen kertonut että olisi mukavaa olla enemmän tekemisissä ja kaipaisin välillä hieman tukea ja apua, mutta isovanhemmat vetoavat kiireisiinsä ja jaksamiseensa. On selvästi tärkeämpiä asioita, jotka menevät minun ja lasteni edelle.

Kiinnostuksen tasosta kertoo ehkä sekin että lastemme 3- ja 1-vuotissynttäreillä oli vain yksi isovanhempi paikalla. Toisaalta hassua on se, että kun isovanhemmat tapaavat lapsenlapsiaan, he ovat selvästi kaikinpuolin innoissaan ja iloissaan, halittelevat ja leikkivät lasten kanssa. Tapaamisten jälkeen esikoinen aina kysyy että nähdäänhän me mummi/vaari taas pian? Ja isovanhemmat vakuuttelevat että jatkossa yritetään nähdä useammin. Hyvistä aikeista ei vaan koskaan tule totta.

Melko pitkästi tuli raapustettua, mutta asia painaa mieltä kovasti. Oikeastaan en kaipaa tässä vinkkejä tilanteen korjaamiseen, olen jo menettänyt toivoni asian suhteen. Yhteisestä ajasta miehen kanssa ei myöskään kannattane haaveilla, ennen kuin saadaan jonkun lastenhoitoapua järjestävän firman kautta palkattua hoitaja lapsille, ja tämä taas odottaa äitiyslomalta töihin paluun myötä paranevaa rahatilannetta. Kummitädeistä ja sedistä ei ole ollut lastenhoidon suhteen sen suurempaa apua.

Sen sijaan kaipaisin vertaistukea. Sitä tulee pohtineeksi, olemmeko ainoat joilla tilanne on päässyt näin pahaksi? Vai onko nykymaailma niin kiireinen, ihmiset niin stressaantuneita työstään ja keskittyneet vain omien asioidensa ja oman onnensa tavoitteluun, etteivät muut asiat jaksa enää kiinnostaa? On niin helppo sanoa ei. Aina ehtii myöhemmin. "Myöhemmin" ei vaan koskaan koita.

Henna
 
Meillä yksi isovanhempi, joka jo aika iäkäs ja asuu kaukana, joten ei meilläkään ole mitään "lastenhoitoautomaattia", Harmittaahan se tosi usein, mutta minkäs teet....
Mutta siis ymmärrän suo oikeenkin hyvin. Meillä se ero, että mummu haluaisi nähdä usemminkin, mutta on tuo välimatka niin pitkä.
 
Mikä ihme nykyajan äitejä vaivaa? Jos olet halunnut lapsia, niin hoida ne ITSE! Ei isovanhemmat ole mitään ilmaisia lastenhoitajia. Heillä on oma elämänsä, nauttikoon nyt vihdoin siitä.

Sinä olet vastuussa omista lapsistasi, ei sinun tai miehesi vanhemmat.
 
Häh, eihän lapsia isovanhempien kuulu hoitaa? Oma äiti on työelämässä ja lisäksi yrittäjä. Ei tulisi mieleenkään viedä tyttöä mummolaan hänen ainoana vapaapäivänä. Tyttö 2-vuotta eikä ole ikinä ollut äitini ja isäni luona hoidossa vaan koko perheen voimin käymme siellä parin viikon välein.
 
En jaksanut nyt just lukea koko ketjua. Meillä on kuitenkin suurin piirtein sama tilanne, isovanhemmilla (viiskymppisiä) aina jaksamisongelmaa tai kiirettä (VAIKKA EIVÄT OLE EDES TÖISSÄ). Olen nyt sitten pitkin hampain hyväksynyt faktan, että ne lehtien ja neuvolan mainostamat tärkeät "tukiverkostot" ovat ihan huuhaata eivätkä läheskään aina todellisia.... ja tottahan se on, että ihminen on todellakin itse vastuussa lapsistaan eli mitään velvollisuutta isovanhemmilla ei ole. Isovanhemmat voivat sitten myöhemmin mennä itseensä ja katua, kun isoksi kasvaneet lapset eivät halua olla isovanhempiensa kanssa tekemisissä kun eivät tunne.

Ymmärrän sinua ja toivotan jaksamista.
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: Millenia
"Yhteisestä ajasta miehen kanssa ei myöskään kannattane haaveilla, ennen kuin saadaan jonkun lastenhoitoapua järjestävän firman kautta palkattua hoitaja lapsille, ja tämä taas odottaa äitiyslomalta töihin paluun myötä paranevaa rahatilannetta"

Eli kuvittelit saavasi vain ilmaista lastenhoitoapua?
 
[QUOTE="vieras";24586076]Meillä yksi isovanhempi, joka jo aika iäkäs ja asuu kaukana, joten ei meilläkään ole mitään "lastenhoitoautomaattia", Harmittaahan se tosi usein, mutta minkäs teet....
Mutta siis ymmärrän suo oikeenkin hyvin. Meillä se ero, että mummu haluaisi nähdä usemminkin, mutta on tuo välimatka niin pitkä.[/QUOTE]

Jatkoa....meillä ei ainakaan ole kyse siitä, että haluasin ilmasta lastenhoitoapua, vaan tuttua lastenhoitoapua.
 
Ei meilläkään heru apua. Ja jos pyytää niin aika vastenhakoista on. Ja oikeasti, minä en pyydä kuin hätätapauksessa. Meidän esikoinen on nyt reilu 2-vuotias ja on ollut kerran isovanhemmilla n. 3h hoidossa, kun minulla oli kummipäivä kummilapsen kerhossa. Joitakin satunnaisia tunnin "keikkoja" on ollut. Sinällään ihan sama, mutta tuntuu vähän pahalta! Itse jos tulen joskus mummoksi, koen olevani etuoikeutettu, jos lapsi/lapsia tuotaisiin minulle hoitoon tai saisin mennä itse heitä hoitamaan, silloin tällöin. Sehän on eri juttu, jos viikonloput riekutaan baareissa ja kännätään ja tarvitaan sellaiseen toistuvaa apua...
 
en tieä miksi jotkut isovanhemmat ovat tuommoisia. ehkä heitä ahdistaa se oma ikääntyminen ja isoanhemmuus. ehkä viimeiset vuodet työelämässä alkavat olla aika rankkoja. ehkä he ajattelevat että ihanaa kun heidän lapset on jo niin vanhoja ettei tarvitse vahtia lapsia. joillekin se mummous vaan ei sovi, eikä sinun tarvitse siitä olla millänsäkään. anna olla sitten jos ei sovi. onhan lapsill ehkä kummeja tai muita aikuisia elämässään.
ehkä kyse on sinun asenteestasi, että oletat ilman muuta että apua pitäisi olla tarjolla ja sitten olet loukkaantunut kun ei ole.

kahden lale kolmivuotiaan vahtiminen voi olla aika rankkaa huonoselkäiseiselle isovanhemmalle. meillä anoppi ei uskalla yksin ottaa vastuuta kahdesta pienestä ja sen lisäksi on huonoselkäinen, mutta appiukon kanssa kyllä yhdessä hoitavat. tilannehan helpottuu kun ovat isompia ja itsenäisempiä
 
palstalla tää on niin huippua, aina jaksetaan kitistä että hoida ne ipanasi ite :D
Sitten samat vinkujat kuskaa hymyssä suin lapsensa sillointällöin mummolaan miettien että ompa kiva kun mummoa välillä kiinnostaa hoitaa lapsenlapsiaan.. ;)?
 
  • Tykkää
Reactions: kittyb ja Jennynny
Jos toinen kirjoittaa noin asiallisesti niinkin yleisestä ongelmasta kuin tämä isovanhempien vastuu, niin ei ole reilua, että muut samassa elämäntilanteessa olevat kertovat ivallisesti, että sinun kuuluu, kuule, hoitaa itse lapsesi. Kyllä kirjoittaja sen tietää. Emaptiaa, hyvät siskot. Kyllä tuolla ihmisellä on oikeus tuntea surua juurikin tuosta asiasta.

Voisitko kuvitella ottavasti itse puheeksi koko asian, nostavasi kissan pöydälle? Kertoisit koko tilanteen ja miettisitte yhdessä, mikä aika olisi kaikille hyvä aika siihen, että vanhukset hoitaa pieniä. Esimerkiksi kerran kuukaudessa olisi jo mukava aspu. Minulla on kahdeksan lasta, mutta isovanhemmat asuvat kaukana ja ovat ottaneet muutamia kertoja yökylään joitakin lapsistamme. Harmittelen sitä tämän tästä.

Voimia sinulle!
 
No joopa joo. Minusta rutiset turhasta. Ole iloinen että lapsillasi ylipäätään ON isovanhemmat. Vanhempasi eivät ole velvollisia hoitamaan lapsiasi. Omat lapseni eivät ole olleet kertaakaan vanhempieni hoidossa, he tosin ovat varsin iäkkäitäkin.
 
Jos toivonkin omien vanhempieni viettävän joskus vapaaehtoisesti hyvillä mielin aikaansa omien lapsenlastensa kanssa, en silti ole siirtämässä lasteni kasvatusvastuuta heille. Monessa kirjoituksessa sanotaan vanhempien olevan itse vastuussa lapsistaan...
 
Jos isovanhempi ilmoittaa ajoissa, et olen sit aika pasiivinen isovanhempi, niin jääkö lapset tekemättä?

Vanhin tyttö on ilmoittanut sit aikanaan tuovansa lapsensa AINA mummolaan hoitoon. Niinkö tuo meinaa, aivan kuin ei tuntisi minua. :D
 
Siis toivon kanssasisarilta empatiaa, en emaptiaa, mukava apu piti kirjoittaa, ei mukava aspu... Ja en harmittele lastemme yökyliä mummoloihin, vaan sitä, että "vanhukset" asuvat niin kaukana. Joopatijoo, kymppi-fontti, niin en nää kirj.virheitä... Sori.
 
Ymmärrän kiukun jos isovanhemmat eivät pyri luomaan suhdetta lapsenlapsiinsa, sitä pidän outona.

Mutta sitä en oikein ymmärrä, miksi isovanhempien pitäisi jopa viikottain hoitaa lapsia ihan vaan siksi kun ovat isovanhempia? Voisin kuvitella, että itse mummona hoitaisin välillä mielellään lapsia (erityisesti kun ovat vähän vauvaiän ohittaneita), mutta en ehkä riemusta kiljuen jatkuvasti, pitkiä aikoja ja montaa kerralla (en hoitaisi nytkään montaa pientä kerralla mielelläni).

Vierestä on tullut seurattua, miten uupuneita mummot ovat kun hoitavat lapsia monta viikkoa putkeen loma-aikaan ja muuten. Eivät kehtaa kieltäytyäkään kun haluavat säilyttää välit sukulaisiin. Toisissa perheissä koko arki on rakennettu isovanhempien varaan, ei pärjättäisi ilman. Naristaan hoitoavun vähyyttä mutta omaa apua ei tarjota mihinkään. Silloin pitäisi miettiä, ovatko omat odotukset ihan realistisia ja onko vastuu omasta elämästä ihan hanskassa. Onko tarkoitus, että lapsilla olisi hyvät välit isovanhempiin vai että itse saisi levätä joka viikko.

Sitten on isovanhempia joia ei vaan kiinnosta. Silloin ei voi mitään. Onneksi lapset voivat saada muualtakin tärkeitä aikuisia elämäänsä.
 
Tätä et varmasti halua kuulla, mutta mun mielestä olet saanut varsin paljon isovanhemmilta apua. Puolen vuoden ajan joka ainoa viikko. Monet, joilla on oikein hyvät ja lämpimät välit vanhempiinsa ja lapsilla isovanhempiinsa, saavat apua huomattavasti vähemmän. Eivätkä todellakaan ole aikeissa katkaista välejä.
 
  • Tykkää
Reactions: NipaNeutroni
Onpas ärsyttävän vihamielistä suhtautumista "hoida itse lapses"-tasoista... Ymmärrän sinua AP, vaikkakin olen samaa mieltä siinä, että isovanhemmilla ei ole mitään vastuuta lastesi hoidosta. Uskon että ketjun aloittaja tarkoitti lähinnä sitä, että se TUNTUU IKÄVÄLTÄ KUN ISOVANHEMMAT EI OLE KIINNOSTUNEITA.

Minulla ei ole lapsia, mutta yhdellä ystävälläni on tismalleen sama tilanne kuin sinulla. Toki hän ottaisi mielellään apua, että pääsisi joskus johonkin, mutta huomattavasti enemmän häntä harmittaa se, että siinä missä monet lapset "lähtee kesälomalla mummulaan" niin hänen lapset eivät koskaan saa siihen mahdollisuutta. Eikä hän mieti tätä sen takia, että "sais itse olla rauhassa" vaan ihan sen vuoksi, että yleensä ne lapset nauttii isovanhempiensa kanssa olosta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita;24586373:
Tätä et varmasti halua kuulla, mutta mun mielestä olet saanut varsin paljon isovanhemmilta apua. Puolen vuoden ajan joka ainoa viikko. Monet, joilla on oikein hyvät ja lämpimät välit vanhempiinsa ja lapsilla isovanhempiinsa, saavat apua huomattavasti vähemmän. Eivätkä todellakaan ole aikeissa katkaista välejä.

Komppaan! Nimimerkillä ilman apua 8 vuotta :D
 

Yhteistyössä