Lihavuus on aina sairaus

[nysvä]

Tätä mieltä olen. Erottelen jo alkuun, että tarkoitan tässä nyt IHAN OIKEASTI _LIHAVIA_ läskejä, fädäreitä. Eli normaalipituista (165-173cm) naista, jonka _paino on VÄHINTÄÄN _selvästi_ yli 100kg_.
Eihän kukaan terve yksinkertaisesti voi lihoa niihin mittoihin?
Siis joku 110kg paino saati joku 140kg paino ei vaan voi selittyä enään millään pienellä herkutellulla vaan siihen tarvitaan ihan sairaalloinen määrä ruokaa!
Eikä kukaan terve, normaali ihminen syö päivittäin isoja kasoja normaalia ruokaa ja sen lisäksi kauheat määrät leivoksia,karkkia ja roskaruokaa päivittäin. Millään "syön joka päivä pussin karkkia" syömisellä ei voi päästä noin lihavaksi.

Kyse siis psyykkisestä sairaudesta koska kukaan todella lihava ei voi olla mieleltään normaali. Ellei taustalla ole joku aiemmin olllut sairaus joka on lihottanut.

T: Hoikka

 

["vieras"]

Olen kyllä samaa mieltä. Mä olen aina ollut iso. Synnyin isona ja en koskaan ole ollut pieni. Olin lapsenakin (vaikka urheilin ja söin terveellisesti) aina siinä normaalipainon ylärajalla.

Nyt aikuisena painan noin 91kg. Olen kyllä liikunnallinen, joten se varmaan vähän estää lihomista. Syön aika isoja annoksia ja joka päivä herkkuja. Joten mä en ymmärrä mitä ne yli 100kiloiset todellakin syövät. Olen lihovaa sorttia, aina ollut tuhdimpi ja syönyt paljon. Koska mäkin syön jo NÄIN PALJON mitä helkkaria sinne suuhun pitää tukkia, että painaa yli 100..

 

[ei päävikoja]

Mä painan yli 100 ja en syö kun ehkä jäätelötuutin päivässä. Olen ollut lihava lapsesta asti, sellainen joka lihoaa todella helposti. Ennen raskauksia olin vielä alle sadan, mutta raskaudet lihottivat koska söin enemmän ihan perusruokaa, siis useammin koska muuten oli niin oksettava olo etten pystynyt tekemään mitään. Painoa lähti, mutta on tullut pikkuhiljaa takaisin.

Ehkä 2 kg vuodessa tullut.

Ap, et erotellut ollenkaan tässä ikää. Varmaan se että 20 vuotias painaa yli 100 kg on vaatinutkin paljon mässäämistä, mutta et nyt ottanut huomioon meitä iäkkäämpiä. Ensinnäkin kun vanhenee, aineenvaihdunta muuttuu ja lihoaa entistä helpommin, toisekseen se pari kiloa vuodessa tulee ihan huomaamattaankin, ellei ole ihminen joka vahtaa itseään koko ajan.

 

["vieras"]

Oliko ensin muna vai kana? Oliko ensin se psyykkinen sairaus vai lihavuus? Vai tekikö lihavuus psyykkisen sairauden? No itselleni kilot toi psyykkinen sairaus ja kilpirauhasen vajaatoiminta(joka aiheuttaa hoitamattomana psyykkisiäkin oireita). Kilot tuli hyvin nopsaan eli semmoset 30kg/vuosi. No eroonhan näistä olis päästävä, mutta vaikka herkkuja en syö niin paino samassa. Ei lihava syö herkkuja koko aikaa pitääkseen painonsa siinä missä se on. Llihavakin lihoo lisää jos syö herkkuja. Ne kerrytetyt 120kg pysyy vaikka syö terveellisesti, mutta ei niin vähän, että laihtuisi.
Tämä on sairaus ja tähän kuolen jos en itseäni pienemmäksi saa.

 

[Lilii lisänimetön]

Ap tarkoittanee, että hänen mielestään lihavuus johtuu aina jostakin sairaudesta. Ei lihavuus sinänsä ole sairaus.

Minä olen eri mieltä.

 

[Orion-]

Entä jos pituus ei oo noissa rajoissa, onko sitte tervettä olla läski?

Juu, mun läskit on ihan suoraan epäterveistä (suklaan)syöntitavoista, ja se taas sit johtuu luultavasti päänsisäisistä asioista.

 

["vieras"]

sairauksille on monia ja niille monia nimikkeitä ja määritelmiä. toisten stakkaaminen ja paranoija ovat sairauksia. vakavia, kun ne voivat olla vaarallisia ympäristölleen.

 

["Jep"]

Itse lihon ihan täysin herkuilla ja roskaruualla. Olin pahimmillani 181 cm varressa 140 kg, laihdutin 102 kg ja taas ollaan menty herkkuja syömällä 124 kg. Oon yrittänyt pudottaa painoa, syödä terveellisesti, liikkua, hommannut Personal Trainer mutta paino on vaan ja pysyy mutta vaatekoko on 48 numerosta 44 tippunut.

 

["vieras"]

En luultavasti ymmärtänyt aloitusta, mutta terveydenhoitopuolella yli bmi 30 olevaa ylipainoa hoidetaan usein syömishäiriönä (mikäli ylipainoon apua hakee ja on laskettu pois lääkkeet yms. muut sairaudet jotka voivat vaikuttaa painonnousuun). Hoitomuotona on ihan perus ravintoterapeutilla käyntien lisäksi psykiatria, tukiryhmiä ja ihan kuntoutuslaitoksia joissa opetellaan syömään.

 

["vieras"]

painan 125kg ja pituutta on 168cm eli olen juuri se mitä tarkoitit. mutta oikeesti siis todellakin ruokapäiväkirjani esim eiliseltä (kuten muiltakin päiviltä) on tälläinen : aamulla kaksi mukia mustaa kahvia ( yht 4dl) yksi pipari. lounaalla kaksi teelusikallista uunilohta ( lapsien annosten jämät), pala ruisleipää. kahvia mukillinen. päivälliseksi 200g perunasosejauhelihalaatikkoa( hirvenlihasta, rasvattomaanmaitoon), 2tl punajuurisalaattia, iltapala 2 ruisleipä siivua floralla.

karkkia en ole syönyt 2 vuoteen syömällä, pari karkkia olen masitanut mutta en tykkää äkkimakeasta, en syö kahvileipiä koska ammatin puolesta saan niistä tarpeekseni kun teen satoja päivässä.

ainut syy miksi minä olen läski on se ettei tule liikuttua päivittäin kuin parin tunnin lenkkejä. pitäisi pidentää matkaa, mutta kun aikaa ei ole enempää.

 

["Heli"]

Omassa tuttavanpiirissä on psyykkisestin sairas ihminen, joka projisoi oman sairautensa tietynlaiseen ihmisryhmään. Mitään loogista selitystä häneltä ei saa asiaan, hänellä on vaan jotain salaista tietoa, jonka perusteella, hän tietää nämä esim vahtivat hänen elämäänsä ja muuten toimivat kummasti.

 

[klööää]

lihavuus on sairaus, koska läski ei ole mitään "kuollutta" massaa, jota vaan raahataan mukana, vaan aktiivisesti, hormonaalisesti toimivaa kudosta, jolla on haitallisia vaikutuksia koko kehoon. Ja pienempikin ylipaino kuin tuo ap:n mainitsema on jo sairasta; esim. itselläni mitat 171 cm/72 kg ja selvä vaikutus jo tällä läskimäärällä insuliinitasapainoon.

 

[Bixxel]

Keskitysleireillä ei ole nähty lihavia ihmisiä.

 

["vieras"]

Keskitysleireillä ei ole nähty lihavia ihmisiä.

Miten niin?

 

[outoilija]

Jos sairaalloiseen lihavuuteen ei ole mitään muuta sairautta syynä, niin sen syy taitaa olla syömishäiriö, joka ymmärtäkseni on myös sairaus?
Eli lihavilla on aina jokin sairaus taustalla, vaikkakin mahdollisesti pelkkä henkinen sairaus (masennus, syömishäiriö tms).

Mutta ihan samalla tavalla sairaalloinen alipaino on minusta sairauden oire.

Olen samaa mieltä kuin ap, eli ei kukaan normaali henkilö syö niin paljoa ja niin epäterveellisesti. Lapsista sen nyt voi ymmärtää että ne syövät kaikkea rasvaista ja sokerista kun se on hyvää, eivätkä tajua sen olevan epäterveellistä. Mutta kyllä aikuisen se pitäisi jo tajuta.