Tuntuu välillä että olen vähän joka paikassa väärän ikäinen; täällä palstalla, työelämässä, kaveripiirissä...
Mietin, että huomaisiko kukaan jos vain haihtuisin ilmaan?
En ole tekemässä itselleni mitään, sitä ei kenenkään tarvitse pelätä. Minulla vain on vähän sellainen "näkymätön Ninni"-olo ( vai mikä se näkymätön tyttö olikaan Muumeissa? ) Ikään kuin minua ei olisi olemassakaan tietyssä mielessä, kun en ole työelämässä, vaikkakin töitä koko ajan haen, harrastukset ovat jääneet, kotona tehtäviä käsitöitä lukuun ottamatta.
Tällä palstalla tuo näkymättömyys tulee esiin, niin ettei aloitukseni juurikaan kirvoita keskusteluja; olen kai sitten niin tylsä keskustelija. En tosin hirveän aktiivisesti enää edes palstaile, aikaisemmin olin aktiivisempi. Niin kuin kaikessa muussakin. Olenko täällä enää oikeassa paikassa, oikealla palstallakaan, sitä mietin.
Kaveripiirissä olen nuorimmasta päästä (uskokaa tai älkää !) , toiset ovat töissä, minä siis työtön, suurin osa jopa jo isovanhempia,meillä ei ole vielä edes haaveiltu moisesta.
Oman ikäiseni kaverit, ystävät asuvat muualla ja ovat kovastikin aktiivisia omissa kuvioissaan. Yhteydenpito tuntuu olevan suureksi osaksi minun harteillani; ellen jaksa ottaa yhteyksiä, ei kuulumisia päivitellä tänne päin. Halutaanko edes päivittää, kun kaikki on aina minun varassani?
Tunnen suurta haikeutta, kun läheiset ystävät ja muut tutut tuntuvat unohtaneen minut, ihan kuin olisin muuttunut näkymättömäksi, haihtunut ilmaan.
Anteeksi taas purkaukseni, tämä oli varsin sekavaa mietiskelyä ja ajatusten selvittelyä (?)
:ashamed:
Mietin, että huomaisiko kukaan jos vain haihtuisin ilmaan?
En ole tekemässä itselleni mitään, sitä ei kenenkään tarvitse pelätä. Minulla vain on vähän sellainen "näkymätön Ninni"-olo ( vai mikä se näkymätön tyttö olikaan Muumeissa? ) Ikään kuin minua ei olisi olemassakaan tietyssä mielessä, kun en ole työelämässä, vaikkakin töitä koko ajan haen, harrastukset ovat jääneet, kotona tehtäviä käsitöitä lukuun ottamatta.
Tällä palstalla tuo näkymättömyys tulee esiin, niin ettei aloitukseni juurikaan kirvoita keskusteluja; olen kai sitten niin tylsä keskustelija. En tosin hirveän aktiivisesti enää edes palstaile, aikaisemmin olin aktiivisempi. Niin kuin kaikessa muussakin. Olenko täällä enää oikeassa paikassa, oikealla palstallakaan, sitä mietin.
Kaveripiirissä olen nuorimmasta päästä (uskokaa tai älkää !) , toiset ovat töissä, minä siis työtön, suurin osa jopa jo isovanhempia,meillä ei ole vielä edes haaveiltu moisesta.
Oman ikäiseni kaverit, ystävät asuvat muualla ja ovat kovastikin aktiivisia omissa kuvioissaan. Yhteydenpito tuntuu olevan suureksi osaksi minun harteillani; ellen jaksa ottaa yhteyksiä, ei kuulumisia päivitellä tänne päin. Halutaanko edes päivittää, kun kaikki on aina minun varassani?
Tunnen suurta haikeutta, kun läheiset ystävät ja muut tutut tuntuvat unohtaneen minut, ihan kuin olisin muuttunut näkymättömäksi, haihtunut ilmaan.
Anteeksi taas purkaukseni, tämä oli varsin sekavaa mietiskelyä ja ajatusten selvittelyä (?)
:ashamed:
Mukavaa