L
LIDL
Vieras
LIDL
Lidl edustaa "halpaa tavaraa hinnalla millä hyvänsä" -ajattelua pahimmillaan. Sen toiminta-ajatuksena on pitää hinnat halvempina kuin kilpailijoilla painamalla omat kustannuksensa mahdollisimman alas. Voittoa kasvatetaan yksinkertaisesti sillä, että kauppaketju myy enemmän kuin muut. Wal-Martin, USA:n päivittäistavarakaupan halpaketjujen symbolin, eurooppalaiseksi oppilapseksi on noussut LIDL. Se on kopioinut Wal-Martin toimintatavan ja lisännyt siihen suppean tavaravalikoiman, täydellisen hiljaisuuden tiedottamisessa ja kaikissa maissa toteutettavan saman toimintatavan. Surullisinta ovat Lidl-kauppojen täysin ympäristöstä piittaamattomat toimintatavat.
Kaikki kuluttaminen on haitallista, mutta Lidl on tässä suhteessa pahin!
Lidlin tuotteet tuodaan kaukaa ympäristöä saastuttaen, ilmastonmuutosta kiihdyttäen ja runsaasti pakattuina. Liikkeet sijaitsevat yleensä kaukana taajamista, mikä sekin lisää autoilua. Kierrätys toimii huonosti - LIDL noudattaa pohjoismaissa kaikkea mitä on pakko noudattaa, mutta muutoin toimii niin kuin haluaa. Suomen kuluttaja-asiamies on jo joutunut moittimaan Lidlin harhaanjohtavaa mainontaa.
Muut kauppaketjut sentään yrittävät: on lähi- ja luomuruokaa sekä yrityksen aiheuttamaa tuhoa vähentämään pyrkivä ympäristöohjelma.
Syitä miksi EMME asioi Lidlissä:
- luomutuotteiden puute: LIDLillä ei ole hylllyissään ainuttakaan luomutuotetta; se jo sinällään sotii yrityselämän yhteiskuntavastuun periaatteita vastaan!
- aluetalous: LIDL tilaa suuria eriä tuotteiita pääasiassa Keski-Euroopan suurtiloilta tai halpatuotantomaista; tämä on aluetaloudellisesti kohtalokasta. Paikalliset pientuottajat eivät saa tuotteitaan esille eli LIDLiin sijoitettu euro ei jää hyödyttämään paikallistaloutta tai maatalousyrittäjyyttä.
- tavaroiden kuljetus ja varastointi: varasttoinnin keskittäminen lisää kuljetuksia, joka taas lisää ympäristön saastumista ja estää paikallisten pientuottajien pääsyä markkinoille. "Kestävän kehityksen mukaan ruoka pitäisi kuluttaa mahdollisimman lähellä sen tuotantopaikkaa."
- avoimuuden puute: kaikesta kerrotaan mahdoollisimman vähän. Ongelmista työpaikoilla kertovat Palvelualojen ammattiliittoon saapuvat lukuisat nimettömät kirjeet, jotka ennen LIDLiä ovat olleet todella harvinaisia.
- valmistajamerkintöjen puute: kuluttajan onn mahdoton tietää miten hänen ruokansa on tuotettu. Epämääräiset alihankkijat tuottavat tuotteita, joiden alkuperästä tai tuotantotavasta on lähes mahdotonta saada tietoa. Kuluttajalla pitäisi olla mahdollisuus selvittää ostamiensa tuotteiden alkuperä!
- kansainvälinen ympäristö- ja työmarkkinapoolitiikka: työsuhteet ovat lyhytaikaisia, kaikissa maissa työntekijät eivät saa kuulua liittoon. Kaikki LIDLin työntekijöilleen antamat ohjeet ja kiellot eivät välttämättä ole lainsäädännön tai työehtosopimuksen vastaisia - ne eivät vain perinteisesti kuulu työpaikkakulttuuriimme.
- kyttäyskulttuuri: jokainen työntekijä on ppotentiaalinen varas, työntekijöihin ei luoteta.
Lähteet: Luomulehti 5/2005(Seitsemän syytä miksi EN asioi LIDLissä, Pertti Salovaara, kansanedustaja), Maan Ystävien Jäsentiedote 4-5/2004, www.lidl.fi, www.attac.fi/Members/book/lidl/
ENTISEN TYÖNTEKIJÄN HAASTATTELU
Haastattelimme naispuolista henkilöä, joka on ollut töissä Lidlissä. Hän ei halua kertoa nimeään eikä paikkakuntaa - Suomessa kuitenkin.
Kuinka kauan olit töissä Lidlissä?
- noin 2 vuotta
Miksi alun perin tulit menneeksi sinne töihin?
- Kiinnostuin kun haettiin työntekijöitä kettjuun jota Suomessa ei aiemmin ollut toiminut, oli mielenkiintoista nähdä alusta asti miten kaikki lähtee liikkeelle. Lisäksi kiinnosti sekin että pitävätkö Lidlistä esitetyt väitteet tosiaan paikkansa.
Miksi lopetit?
- Koin kyseisen työpaikan hyvin stressaavakssi; vaadittiin mahdottomia työaikaan ja työntekijöiden määrään nähden. Jos ei ollut kaikki viimisenpäälle tehty niin siitä kyllä sai kuulla. Olin osa-aikaisena, viikkotunteja 25 ja sain uuden työpaikan jossa enemmän tunteja.
Kuuluitko liittoon/saiko liittoon kuulua (mikä liitto?)? Saksan nettisivujen mukaan liittoihin kuuluvat työntekijät irtisanotaan heti (Saksassa)?
- Kyllä sai kuulua ja kuuluin Pamiin (PAM=Paalvelualojen ammattiliitto). Liityin heti kun Lidliin menin töihin.
Oliko palkka hyvä?
- Palkka oli ihan normaalin kaupan tes:in muukainen. Lisäksi saimme ns. Lidl-lisää joka oli n. 0,25e/h.
Millaiset työajat? Oliko ylitöitä?
- Työajat olivat ihan kohtuulliset, vaihteliivat klo 06-22 välillä. Työpäivän pituus 4-8,5h yleensä mutta joskus joutui olemaan kymmenenkin tuntia. Taukoja oli vaikea pitää kun oli niin vähän työntekijöitä kerralla töissä. Joskus saattoi mennä koko 8h päivä ilman syömistä, hyvä että vessassa ehti käymään. Liikkeen sulkemisen jälkeen meidän oli itse siivottava vielä kauppa joten siihen meni aikaa.
Millaisia muut työntekijät olivat? Vaihtuvuus?
- Itse työkaverit olivat tosi mukavia, jos nnäin ei olisi ollut, en varmaankaan olisi jaksanut niin kauaa olla siellä töissä. Vaihtuvuus oli varsinkin alkuaikoina todella suuri. Ja usein kävi niin että kun porukkaa lähti pois niin ketään ei palkattu tilalle joten työtahti kiristyi entisestään.
Onko totta, että antaessaan vihjeitä (millaisia vihjeitä?) muista työntekijöistä, saa palkkion?
- Tällaista en kyllä kuullut tapahtuneen, muutta myymälävastaavallamme kyllä oli pari suosikkia jotka raportoivat muista kaikki pikkuasiat jos naama ei miellyttänyt. Itse sain pari varoitusta aivan mitättömistä jutuista jotka sitten varoitukseen kirjattiin ympäripyöreästi työtehtävien laiminlyönniksi. Oikeastaan siinä vaiheessa päätin että on päästävä toiseen työpaikkaan.
Onko totta, että naistyöntekijän on pidettävä otsapantaa, kun on kuukautiset (silloin saa käydä vessassa useammin)? "Kaupunkilegenda" vai tosijuttu?
- Ei pidä paikkaansa tietenkään Suomessa, muutta esim. Tsekissä on ihan tosijuttu.
Millaisia olivat johtajat/johtaja?
- Jos puhutaan myymälävastaavaa ylemmistä joohtajista niin toki niitäkin on ollut monenlaisia. Pääasiassa kuitenkin nipottivat todella turhista jutuista. Ymmärrän kyllä että hekin ovat ohjeensa saaneet vielä ylemmältä taholta mutta välillä oli aika epäinhimillistä. Esim. jos ei jotain hommaa saanut tehtyä yhden työpäivän aikana (iltavuorossa), piti jäädä sitten vaikka puoleenyöhön tai niin pitkäksi aikaa että homma on tehty. Omaa kokemusta löytyy, sain kamalat huudot kun lähdin kotiin klo 23.30 ja työ ei ollut valmis.
Mitä sinun työhösi kuului?
- Työhöni kuului kaikki mahdollinen mitä kauupassa voi tehdä; kassatyö, tavaran vastaanotto ja purku, tilausten teko, inventaariot, pullohuoneen hoito ym.
Onko totta, että kassalla pitää mennä 50 tuotetta/1 minuutti?
- On totta, ainakin siihen oli pyrittävä. Toosin eipä siihen moni pystynyt mutta riitti jos lukema pyöri 40:n paikkeilla. Pyysin tästä asiasta kommenttia Ompelukerhon jäseneltä, Anne-Susannalta, joka on vuosia työskennellyt toisen kauppaketjun myymälöissä - erityisesti kassalla. Hän ilmoitti heti tuollaisen tavoitteen olevan älyttömän paljon; se on käytännössä mahdotonta ja pelkkää työntekijän kiusaamista. Liiton lehdessä onkin ollut paljon juttua Lidlin touhuista.
Tein asian suhteen vielä itse testin kirjastossa (työpaikallani), jossa myös vedetään viivakoodeja asiakkaan "tuotteista". Kasasin valmiiksi 50:n kappaleen pinon kirjoista ja lehdistä ja työkaverini Anu otti aikaa. Ainakin puolet oli lehtiä, joissa tarra/viivakoodi oli takakannessa eli sitä ei tarvinnut "tuotteesta" hakea. Ehdin yhdessä minuutissa vetää 25 kpl lehtiä ja kirjoja, vaikka tein sen niin nopeasti kuin pystyin!
Eikö Lidlissä tosiaankaan myydä mitään luomutuotteita? - Luomua ei ollut koskaan.
Entä oliko tuotevalikoimissa mitään paikallista?
- Kotimaiset lihat tulivat HK:lta, salaatit,, lihapiirakat, karjalanpiirakat ja nakit HK:lta ja Atrialta. Niitä ei myyty omilla nimillä vaan esim. Kartanon lihapiirakoita, Kartanon perunasalaattia. Kotimaiset maitotuotteet tulivat Valiolta.
Miten Lidlissä toimi kierrätys? Vai toimiiko ollenkaan?
- Pahvit kerättiin paalaimeen ja täysi paalii toimitettiin jakelukeskukseen josta se edelleen meni kierrätykseen. Palautuspullot kierrätettiin, lasiset ja kovamuoviset lähetettiin panimoille, ohuesta muovista tehdyt pullot kone puristi kasaan ja ne lähetettiin eteenpäin, niistä kuulemma tehdään leluja kehitysmaihin (en tiedä pitääkö paikkaansa). Biojätteille on oma astia sekä energiajätteelle.
Mitä plussaa/miinusta annat Lidlille näin jälkeenpäin?
- Jos jotain plussaa pitää hakea niin nykyäään kyllä osaa arvostaa ns. normaalia työpaikkaa suuresti kun saa pitää taukonsa ilman että kukaan häiritsee. Miinuksena tietysti se että on tosi ikävää kun työntekijöihin ei luoteta vaan kytätään (esimerkkinä se että Securitaksen vartija kävi pistokokein tarkastamassa työntekijöiden kassit kun poistuttiin työpaikalta illalla). Lisäksi miinusta vielä siitä ettei ollut mitään henkilökuntaetuja. Tuotteista maksettiin sama hinta kuin muutkin asiakkaat.
Kysyin vielä myöhemmin, että luotetaanko Lidlissä sitten asiakkaisiin? Ehtiikö kassalla tervehtiä, hymyillä, olla ystävällinen?
- Asiakkaita pitää kohdella aina hyvin, eli muistaa kaikki tervehtimiset, ole hyvä ja kiitos sekä katsoa silmiin vaikka työtahti onkin kova. Tosin siihen työtahdin kovuuteen tottuu hyvin äkkiä, ei se tunnu enää ollenkaan omituiselta kun sitä niin kauan piti "normaalina".
- Myyjän piti opastaa asiakasta ohjaamaan käärryt oikeaan paikkaan kassatiskin päähän, jolloin kassamyyjä voi huomaamatta kurkata asiakkaan kärryyn ettei sinne ole jäänyt mitään jonka kuuluisi mennä kassan kautta. Tästä toiminnasta tehtiin myös testiostoja eli joku myymälähenkilökunnalle tuntematon henkilö teki ostoksia ja jätti tahallaan kärryyn jonkun tavaran, esim.kahvipaketin ja testasi näin että huomaako myyjä. Jos ei huomannut, niin saattoi tulla varoitus.
Käytkö ostoksilla Lidlissä vielä?
- Kyllä käyn ehkä n. kerran viikossa. Työkavvereista tuli sen verran tärkeitä ihmisiä mulle että haluan tietää mitä heille kuuluu.
Jäikö meiltä kysymättä jotain tärkeää? Muuta lisättävää?
- Yhtenä erikoisena yksityiskohtana haluaisiin mainita että Lidlissä oli muutama työntekijä saanut varoituksen kun oli kävellyt liian hitaasti käytävillä!
- Eväissä piti olla kuitti jossa kassahenkillön ja myymälävastaavan nimmari jotka todistivat että kyseinen tuote on varmasti maksettu. Kotoa tuotuja voileipiä ei tarvinnut merkkauttaa, eikä sellaisia tuotteita jotka olivat selvästi muualta ostettuja (ei myydä Lidlissä).
Kysyimme lopuksi kommentteja Saksan Attacin Euroopan laajuisen Lidl-kampanjan nettisivuilla (www.attac.fi/Members/book/lidl/) esitettyihin väittämiin.
Lidlissä myytävät leikkokukat tuotetaan Afrikassa tai Etelä-Amerikassa, joissa ammattiyhdistyksiä ei ole, työntekijät elävät nälkäpalkalla ja valtavat määrät tuholaismyrkkyjä vahingoittavat ihmisiä ja luontoa. Myydäänkö Suomen Lidlissä leikkokukkia?
- Suomen Lidlissä myydään sekä leikkokukkia että ruukkukukkia silloin tällöin. Mutta siitä ei ole tietoa, mistä ne tulevat.
Saksan Lidl säästää työntekijämenoissaan: työntekijät työskentelevät kassalla todella nopeasti, Lidl pitää palkkansa tarkoituksella matalina, työntekijät tekevät ylitöitä palkatta?
- Suomessa ylitöistä saa ihan normaalin tunttipalkan.
Lidlin tuotteet viljellään suurilla yhden lajikkeen viljelmillä, mikä vahingoittaa ympäristöä. Viljelmillä käytetään paljon lannoitteita ja tuholaismyrkkyjä, mikä vahingoittaa luontoa ja ihmisiä.
- En oikein osaa kommentoida noihin ympäristtöpoliittisiin aiheisiin kun en tiedä onko niissä perää vai ei.
LIDLissä livenä
- Merja ja Satsa seikkailulla Lidl-maassa elli LIDLissä "livenä" -
Päätimme mennä käymään Forssan Lidl-myymälässä lähinnä katsomassa mitä tuotteissa sitten lukee, jos niissä ei kerran mainita tuotantomaata. Itse en olekkaan vielä koskaan käynyt Lidlissä. Suuressa osassa tuotteita lukee: Valmistettu Suomessa, Valmistuttaja Lidl Suomi Ky. Toisena ryhmänä olivat tuotteet, joita myydään muissakin kaupoissa eli paketit olivat samanlaisia kuin muuallakin (Lidl-sanaa ei mainittu pakkauksessa). Kolmantena olivat ulkomaalaiset tuotteet: niissäkin usein valmistuttajana Lidl tai/ja jonkun saksalaisen paikkakunnan nimi (esim.Neckarsulm toistui usein).
Esimerkkeinä voisi mainita, että suomalaista jäätelöä, suomalaista hiivaa eikä suomalaista jogurttia ollut ollenkaan. Kermaviiliä oli sekä suomalaista että Itävaltalaista. Voita oli saksalaista, tanskalaista ja suomalaista - ulkomaalaiset tuotteet näyttivät yleensä olevan halvempia kuin suomalainen vaihtoehto. Milbona-maitoa oli joutsenlipulla ja ilman ja kummassakin luki, että valmistettu Suomessa. Meitä jäi ihmetyttämään, että mikä ero niissä on? Onko ilman joutsenlippua oleva maito kuitenkin voitu tuoda ulkomailta (Virosta?)ja pakattu Suomessa? Lihoissa näytti aina olevan alkuperämaa, mutta senhän taitaakin Suomen laki pakottaa pistämään. Kaikki kosmetiikka- ja hygieniatuotteet olivat aivan vieraita merkkejä, eikä edes ympäristömerkkiä löytynyt mistään tuotteesta.
Se oli semmoinen reissu, en löytänyt mitään ostettavaa, eikä sinne Lidliin varmaan ole toista kertaa mitään asiaa.
Tämän jutun tekijä: merja avustajinaan Satsa ja Lumia
Kiitokset Lidlin entiselle työntekijälle, joka jaksoi vastata kysymyksiimme!
Palaute: merja.ompelukerho@webinfo.fi
Lidl edustaa "halpaa tavaraa hinnalla millä hyvänsä" -ajattelua pahimmillaan. Sen toiminta-ajatuksena on pitää hinnat halvempina kuin kilpailijoilla painamalla omat kustannuksensa mahdollisimman alas. Voittoa kasvatetaan yksinkertaisesti sillä, että kauppaketju myy enemmän kuin muut. Wal-Martin, USA:n päivittäistavarakaupan halpaketjujen symbolin, eurooppalaiseksi oppilapseksi on noussut LIDL. Se on kopioinut Wal-Martin toimintatavan ja lisännyt siihen suppean tavaravalikoiman, täydellisen hiljaisuuden tiedottamisessa ja kaikissa maissa toteutettavan saman toimintatavan. Surullisinta ovat Lidl-kauppojen täysin ympäristöstä piittaamattomat toimintatavat.
Kaikki kuluttaminen on haitallista, mutta Lidl on tässä suhteessa pahin!
Lidlin tuotteet tuodaan kaukaa ympäristöä saastuttaen, ilmastonmuutosta kiihdyttäen ja runsaasti pakattuina. Liikkeet sijaitsevat yleensä kaukana taajamista, mikä sekin lisää autoilua. Kierrätys toimii huonosti - LIDL noudattaa pohjoismaissa kaikkea mitä on pakko noudattaa, mutta muutoin toimii niin kuin haluaa. Suomen kuluttaja-asiamies on jo joutunut moittimaan Lidlin harhaanjohtavaa mainontaa.
Muut kauppaketjut sentään yrittävät: on lähi- ja luomuruokaa sekä yrityksen aiheuttamaa tuhoa vähentämään pyrkivä ympäristöohjelma.
Syitä miksi EMME asioi Lidlissä:
- luomutuotteiden puute: LIDLillä ei ole hylllyissään ainuttakaan luomutuotetta; se jo sinällään sotii yrityselämän yhteiskuntavastuun periaatteita vastaan!
- aluetalous: LIDL tilaa suuria eriä tuotteiita pääasiassa Keski-Euroopan suurtiloilta tai halpatuotantomaista; tämä on aluetaloudellisesti kohtalokasta. Paikalliset pientuottajat eivät saa tuotteitaan esille eli LIDLiin sijoitettu euro ei jää hyödyttämään paikallistaloutta tai maatalousyrittäjyyttä.
- tavaroiden kuljetus ja varastointi: varasttoinnin keskittäminen lisää kuljetuksia, joka taas lisää ympäristön saastumista ja estää paikallisten pientuottajien pääsyä markkinoille. "Kestävän kehityksen mukaan ruoka pitäisi kuluttaa mahdollisimman lähellä sen tuotantopaikkaa."
- avoimuuden puute: kaikesta kerrotaan mahdoollisimman vähän. Ongelmista työpaikoilla kertovat Palvelualojen ammattiliittoon saapuvat lukuisat nimettömät kirjeet, jotka ennen LIDLiä ovat olleet todella harvinaisia.
- valmistajamerkintöjen puute: kuluttajan onn mahdoton tietää miten hänen ruokansa on tuotettu. Epämääräiset alihankkijat tuottavat tuotteita, joiden alkuperästä tai tuotantotavasta on lähes mahdotonta saada tietoa. Kuluttajalla pitäisi olla mahdollisuus selvittää ostamiensa tuotteiden alkuperä!
- kansainvälinen ympäristö- ja työmarkkinapoolitiikka: työsuhteet ovat lyhytaikaisia, kaikissa maissa työntekijät eivät saa kuulua liittoon. Kaikki LIDLin työntekijöilleen antamat ohjeet ja kiellot eivät välttämättä ole lainsäädännön tai työehtosopimuksen vastaisia - ne eivät vain perinteisesti kuulu työpaikkakulttuuriimme.
- kyttäyskulttuuri: jokainen työntekijä on ppotentiaalinen varas, työntekijöihin ei luoteta.
Lähteet: Luomulehti 5/2005(Seitsemän syytä miksi EN asioi LIDLissä, Pertti Salovaara, kansanedustaja), Maan Ystävien Jäsentiedote 4-5/2004, www.lidl.fi, www.attac.fi/Members/book/lidl/
ENTISEN TYÖNTEKIJÄN HAASTATTELU
Haastattelimme naispuolista henkilöä, joka on ollut töissä Lidlissä. Hän ei halua kertoa nimeään eikä paikkakuntaa - Suomessa kuitenkin.
Kuinka kauan olit töissä Lidlissä?
- noin 2 vuotta
Miksi alun perin tulit menneeksi sinne töihin?
- Kiinnostuin kun haettiin työntekijöitä kettjuun jota Suomessa ei aiemmin ollut toiminut, oli mielenkiintoista nähdä alusta asti miten kaikki lähtee liikkeelle. Lisäksi kiinnosti sekin että pitävätkö Lidlistä esitetyt väitteet tosiaan paikkansa.
Miksi lopetit?
- Koin kyseisen työpaikan hyvin stressaavakssi; vaadittiin mahdottomia työaikaan ja työntekijöiden määrään nähden. Jos ei ollut kaikki viimisenpäälle tehty niin siitä kyllä sai kuulla. Olin osa-aikaisena, viikkotunteja 25 ja sain uuden työpaikan jossa enemmän tunteja.
Kuuluitko liittoon/saiko liittoon kuulua (mikä liitto?)? Saksan nettisivujen mukaan liittoihin kuuluvat työntekijät irtisanotaan heti (Saksassa)?
- Kyllä sai kuulua ja kuuluin Pamiin (PAM=Paalvelualojen ammattiliitto). Liityin heti kun Lidliin menin töihin.
Oliko palkka hyvä?
- Palkka oli ihan normaalin kaupan tes:in muukainen. Lisäksi saimme ns. Lidl-lisää joka oli n. 0,25e/h.
Millaiset työajat? Oliko ylitöitä?
- Työajat olivat ihan kohtuulliset, vaihteliivat klo 06-22 välillä. Työpäivän pituus 4-8,5h yleensä mutta joskus joutui olemaan kymmenenkin tuntia. Taukoja oli vaikea pitää kun oli niin vähän työntekijöitä kerralla töissä. Joskus saattoi mennä koko 8h päivä ilman syömistä, hyvä että vessassa ehti käymään. Liikkeen sulkemisen jälkeen meidän oli itse siivottava vielä kauppa joten siihen meni aikaa.
Millaisia muut työntekijät olivat? Vaihtuvuus?
- Itse työkaverit olivat tosi mukavia, jos nnäin ei olisi ollut, en varmaankaan olisi jaksanut niin kauaa olla siellä töissä. Vaihtuvuus oli varsinkin alkuaikoina todella suuri. Ja usein kävi niin että kun porukkaa lähti pois niin ketään ei palkattu tilalle joten työtahti kiristyi entisestään.
Onko totta, että antaessaan vihjeitä (millaisia vihjeitä?) muista työntekijöistä, saa palkkion?
- Tällaista en kyllä kuullut tapahtuneen, muutta myymälävastaavallamme kyllä oli pari suosikkia jotka raportoivat muista kaikki pikkuasiat jos naama ei miellyttänyt. Itse sain pari varoitusta aivan mitättömistä jutuista jotka sitten varoitukseen kirjattiin ympäripyöreästi työtehtävien laiminlyönniksi. Oikeastaan siinä vaiheessa päätin että on päästävä toiseen työpaikkaan.
Onko totta, että naistyöntekijän on pidettävä otsapantaa, kun on kuukautiset (silloin saa käydä vessassa useammin)? "Kaupunkilegenda" vai tosijuttu?
- Ei pidä paikkaansa tietenkään Suomessa, muutta esim. Tsekissä on ihan tosijuttu.
Millaisia olivat johtajat/johtaja?
- Jos puhutaan myymälävastaavaa ylemmistä joohtajista niin toki niitäkin on ollut monenlaisia. Pääasiassa kuitenkin nipottivat todella turhista jutuista. Ymmärrän kyllä että hekin ovat ohjeensa saaneet vielä ylemmältä taholta mutta välillä oli aika epäinhimillistä. Esim. jos ei jotain hommaa saanut tehtyä yhden työpäivän aikana (iltavuorossa), piti jäädä sitten vaikka puoleenyöhön tai niin pitkäksi aikaa että homma on tehty. Omaa kokemusta löytyy, sain kamalat huudot kun lähdin kotiin klo 23.30 ja työ ei ollut valmis.
Mitä sinun työhösi kuului?
- Työhöni kuului kaikki mahdollinen mitä kauupassa voi tehdä; kassatyö, tavaran vastaanotto ja purku, tilausten teko, inventaariot, pullohuoneen hoito ym.
Onko totta, että kassalla pitää mennä 50 tuotetta/1 minuutti?
- On totta, ainakin siihen oli pyrittävä. Toosin eipä siihen moni pystynyt mutta riitti jos lukema pyöri 40:n paikkeilla. Pyysin tästä asiasta kommenttia Ompelukerhon jäseneltä, Anne-Susannalta, joka on vuosia työskennellyt toisen kauppaketjun myymälöissä - erityisesti kassalla. Hän ilmoitti heti tuollaisen tavoitteen olevan älyttömän paljon; se on käytännössä mahdotonta ja pelkkää työntekijän kiusaamista. Liiton lehdessä onkin ollut paljon juttua Lidlin touhuista.
Tein asian suhteen vielä itse testin kirjastossa (työpaikallani), jossa myös vedetään viivakoodeja asiakkaan "tuotteista". Kasasin valmiiksi 50:n kappaleen pinon kirjoista ja lehdistä ja työkaverini Anu otti aikaa. Ainakin puolet oli lehtiä, joissa tarra/viivakoodi oli takakannessa eli sitä ei tarvinnut "tuotteesta" hakea. Ehdin yhdessä minuutissa vetää 25 kpl lehtiä ja kirjoja, vaikka tein sen niin nopeasti kuin pystyin!
Eikö Lidlissä tosiaankaan myydä mitään luomutuotteita? - Luomua ei ollut koskaan.
Entä oliko tuotevalikoimissa mitään paikallista?
- Kotimaiset lihat tulivat HK:lta, salaatit,, lihapiirakat, karjalanpiirakat ja nakit HK:lta ja Atrialta. Niitä ei myyty omilla nimillä vaan esim. Kartanon lihapiirakoita, Kartanon perunasalaattia. Kotimaiset maitotuotteet tulivat Valiolta.
Miten Lidlissä toimi kierrätys? Vai toimiiko ollenkaan?
- Pahvit kerättiin paalaimeen ja täysi paalii toimitettiin jakelukeskukseen josta se edelleen meni kierrätykseen. Palautuspullot kierrätettiin, lasiset ja kovamuoviset lähetettiin panimoille, ohuesta muovista tehdyt pullot kone puristi kasaan ja ne lähetettiin eteenpäin, niistä kuulemma tehdään leluja kehitysmaihin (en tiedä pitääkö paikkaansa). Biojätteille on oma astia sekä energiajätteelle.
Mitä plussaa/miinusta annat Lidlille näin jälkeenpäin?
- Jos jotain plussaa pitää hakea niin nykyäään kyllä osaa arvostaa ns. normaalia työpaikkaa suuresti kun saa pitää taukonsa ilman että kukaan häiritsee. Miinuksena tietysti se että on tosi ikävää kun työntekijöihin ei luoteta vaan kytätään (esimerkkinä se että Securitaksen vartija kävi pistokokein tarkastamassa työntekijöiden kassit kun poistuttiin työpaikalta illalla). Lisäksi miinusta vielä siitä ettei ollut mitään henkilökuntaetuja. Tuotteista maksettiin sama hinta kuin muutkin asiakkaat.
Kysyin vielä myöhemmin, että luotetaanko Lidlissä sitten asiakkaisiin? Ehtiikö kassalla tervehtiä, hymyillä, olla ystävällinen?
- Asiakkaita pitää kohdella aina hyvin, eli muistaa kaikki tervehtimiset, ole hyvä ja kiitos sekä katsoa silmiin vaikka työtahti onkin kova. Tosin siihen työtahdin kovuuteen tottuu hyvin äkkiä, ei se tunnu enää ollenkaan omituiselta kun sitä niin kauan piti "normaalina".
- Myyjän piti opastaa asiakasta ohjaamaan käärryt oikeaan paikkaan kassatiskin päähän, jolloin kassamyyjä voi huomaamatta kurkata asiakkaan kärryyn ettei sinne ole jäänyt mitään jonka kuuluisi mennä kassan kautta. Tästä toiminnasta tehtiin myös testiostoja eli joku myymälähenkilökunnalle tuntematon henkilö teki ostoksia ja jätti tahallaan kärryyn jonkun tavaran, esim.kahvipaketin ja testasi näin että huomaako myyjä. Jos ei huomannut, niin saattoi tulla varoitus.
Käytkö ostoksilla Lidlissä vielä?
- Kyllä käyn ehkä n. kerran viikossa. Työkavvereista tuli sen verran tärkeitä ihmisiä mulle että haluan tietää mitä heille kuuluu.
Jäikö meiltä kysymättä jotain tärkeää? Muuta lisättävää?
- Yhtenä erikoisena yksityiskohtana haluaisiin mainita että Lidlissä oli muutama työntekijä saanut varoituksen kun oli kävellyt liian hitaasti käytävillä!
- Eväissä piti olla kuitti jossa kassahenkillön ja myymälävastaavan nimmari jotka todistivat että kyseinen tuote on varmasti maksettu. Kotoa tuotuja voileipiä ei tarvinnut merkkauttaa, eikä sellaisia tuotteita jotka olivat selvästi muualta ostettuja (ei myydä Lidlissä).
Kysyimme lopuksi kommentteja Saksan Attacin Euroopan laajuisen Lidl-kampanjan nettisivuilla (www.attac.fi/Members/book/lidl/) esitettyihin väittämiin.
Lidlissä myytävät leikkokukat tuotetaan Afrikassa tai Etelä-Amerikassa, joissa ammattiyhdistyksiä ei ole, työntekijät elävät nälkäpalkalla ja valtavat määrät tuholaismyrkkyjä vahingoittavat ihmisiä ja luontoa. Myydäänkö Suomen Lidlissä leikkokukkia?
- Suomen Lidlissä myydään sekä leikkokukkia että ruukkukukkia silloin tällöin. Mutta siitä ei ole tietoa, mistä ne tulevat.
Saksan Lidl säästää työntekijämenoissaan: työntekijät työskentelevät kassalla todella nopeasti, Lidl pitää palkkansa tarkoituksella matalina, työntekijät tekevät ylitöitä palkatta?
- Suomessa ylitöistä saa ihan normaalin tunttipalkan.
Lidlin tuotteet viljellään suurilla yhden lajikkeen viljelmillä, mikä vahingoittaa ympäristöä. Viljelmillä käytetään paljon lannoitteita ja tuholaismyrkkyjä, mikä vahingoittaa luontoa ja ihmisiä.
- En oikein osaa kommentoida noihin ympäristtöpoliittisiin aiheisiin kun en tiedä onko niissä perää vai ei.
LIDLissä livenä
- Merja ja Satsa seikkailulla Lidl-maassa elli LIDLissä "livenä" -
Päätimme mennä käymään Forssan Lidl-myymälässä lähinnä katsomassa mitä tuotteissa sitten lukee, jos niissä ei kerran mainita tuotantomaata. Itse en olekkaan vielä koskaan käynyt Lidlissä. Suuressa osassa tuotteita lukee: Valmistettu Suomessa, Valmistuttaja Lidl Suomi Ky. Toisena ryhmänä olivat tuotteet, joita myydään muissakin kaupoissa eli paketit olivat samanlaisia kuin muuallakin (Lidl-sanaa ei mainittu pakkauksessa). Kolmantena olivat ulkomaalaiset tuotteet: niissäkin usein valmistuttajana Lidl tai/ja jonkun saksalaisen paikkakunnan nimi (esim.Neckarsulm toistui usein).
Esimerkkeinä voisi mainita, että suomalaista jäätelöä, suomalaista hiivaa eikä suomalaista jogurttia ollut ollenkaan. Kermaviiliä oli sekä suomalaista että Itävaltalaista. Voita oli saksalaista, tanskalaista ja suomalaista - ulkomaalaiset tuotteet näyttivät yleensä olevan halvempia kuin suomalainen vaihtoehto. Milbona-maitoa oli joutsenlipulla ja ilman ja kummassakin luki, että valmistettu Suomessa. Meitä jäi ihmetyttämään, että mikä ero niissä on? Onko ilman joutsenlippua oleva maito kuitenkin voitu tuoda ulkomailta (Virosta?)ja pakattu Suomessa? Lihoissa näytti aina olevan alkuperämaa, mutta senhän taitaakin Suomen laki pakottaa pistämään. Kaikki kosmetiikka- ja hygieniatuotteet olivat aivan vieraita merkkejä, eikä edes ympäristömerkkiä löytynyt mistään tuotteesta.
Se oli semmoinen reissu, en löytänyt mitään ostettavaa, eikä sinne Lidliin varmaan ole toista kertaa mitään asiaa.
Tämän jutun tekijä: merja avustajinaan Satsa ja Lumia
Kiitokset Lidlin entiselle työntekijälle, joka jaksoi vastata kysymyksiimme!
Palaute: merja.ompelukerho@webinfo.fi