Neuvoton
Hitto että ottaa pattiin yksi pojan hyvä kaveri. Joka ikinen kerta, kun oma poika saa jotain uutta, vaikka sitten potkulaudan, niin eikös vaan tuo kaveri tokaise, että "minä saan paljon paremman". Poika esim. sai nelivuotislahjaksi sellaisen kaksipyöräisen potkulaudan, jolla ajeli innoissaan, kunnes tämä kaveri kertoi, että hän saa viisivuotislahjaksi isojen poikien potkulaudan, tuo on vauvoille. Ja siihen loppui pojan into uuteen lautaan.
Minua ottaa niin päähän tämä tilanne. Mitä tuollaiselle lapselle voi tehdä tai sanoa? En halua omaa poikaa kasvattaa materialistiseksi enkä todellakaan rupea ostamaan aina vaan hienompaa ja enemmän siksi, että toinen saa joka ikisessä käänteessä jotain uutta. On aika pilalle hemmoteltu tapaus jo viisivuotiaana, perheensä ainokainen. On jo pari vuotta leuhkinut että "minulla on merkkivaatteet, "äitini auto on isompi kuin teidän", tosi rasittavaa ja pahenee vaan.
Onko kenelläkään kokemusta, miten tuohon tilanteeseen voisi puuttua vai puuttuako mitenkään?
Minua ottaa niin päähän tämä tilanne. Mitä tuollaiselle lapselle voi tehdä tai sanoa? En halua omaa poikaa kasvattaa materialistiseksi enkä todellakaan rupea ostamaan aina vaan hienompaa ja enemmän siksi, että toinen saa joka ikisessä käänteessä jotain uutta. On aika pilalle hemmoteltu tapaus jo viisivuotiaana, perheensä ainokainen. On jo pari vuotta leuhkinut että "minulla on merkkivaatteet, "äitini auto on isompi kuin teidän", tosi rasittavaa ja pahenee vaan.
Onko kenelläkään kokemusta, miten tuohon tilanteeseen voisi puuttua vai puuttuako mitenkään?