Lemmikkinä chinchilla

Onko kenelläkään? Kaikenlaisia kokemuksia otan vastaan.

Mun kummitäti luopuu omasta (tai oikeesti se on hänen 13-vuotiaan tyttären) chinchillasta koska he ei tarvi sitä enää, heillä on nyt koira.

Mä lupasin sen meille ottaa, ja kovasti oon netistä lukenut tietoa chinchilloista. Miehen kanssa ollaan valmiita sitoutumaan sen hoitoon, siinähän se menee perheenjäsenenä kuin omat lapset ja koirakin.

Mä en vaan tunne ketään kellä ois semmonen ollut ja siksi olis kiva kuulla kokemuksia.

 

Tippupa nopeesti

 

siskolla ollut kaksi. siellähän ne kököttävät reilun kokosessa häkissä (n 1m x 1m x 2m). öisin ovat vilkkaimmillaan ja pitävät ääntä. kuhan siivoaa ja putsaa häkin kunnolla tarpeeksi usein (viikottain) niin eivät pääse haisemaankaan.

 

"Mun kummitäti luopuu omasta (tai oikeesti se on hänen 13-vuotiaan tyttären) chinchillasta koska he ei tarvi sitä enää, heillä on nyt koira."





vastuuntuntoinen perhe

 

"Mun kummitäti luopuu omasta (tai oikeesti se on hänen 13-vuotiaan tyttären) chinchillasta koska he ei tarvi sitä enää, heillä on nyt koira."





vastuuntuntoinen perhe

No juu, he kuuluvat valitettavasti siihen ihmisryhmään.

 

Meillä oli chinchilla 12 vuotta. helppohoitoinen, ei haissut, ei sotkinut, pieniruokainen. Chinchillan raksuja ja kuivaa heinää + vettä. Vähän joskus herkkuja kuten voikukan lehteä ja apilaa. Apila on oikeastaan kielletty kun siinä on liikaa valkuaista.
Vähän arka se oli, mutta tuli syliin kumminkin kun odotti rauhassa lattialla istuen.